Hanna ei suostu nousemaan vuoteesta. ”Minä en halua mennä kouluun”, hän valittaa. ”Lapset kiusaavat minua, opettajat vihaavat minua, ja minulla on ihan liikaa hommia!”

”Hanna, kyllä sinun täytyy mennä kouluun”, äiti sanoo. ”Sinä olet rehtori.”

Vaari löytää lampaan harhailemasta kotikulmiltaan ja vie sen poliisiasemalle. ”Vie se eläintarhaan”, päivystäjä sanoo.

Seuraavana päivänä poliisi näkee saman vaarin kadulla lampaan kanssa. ”Minähän kehotin viemään lampaan eläintarhaan”, poliisi sanoo.

”Muistan sen kyllä”, vaari vastaa. ”Eilen vein sen eläintarhaan. Tänään vien sen elokuviin.”

”Jouduhan jo!” huusin sisarentyttärelleni. Meillä oli kiire elokuviin, eikä hän ollut vielä edes tullut autoon. ”On parempi mennä sinne myöhässä kuin ei ollenkaan”, hän vastasi moittivasti.

”Tuohan on hieno neuvo. Äitikö sen sinulle opetti?”

”Ei”, hän vastasi. ”Poliisi sanoi äidille niin viime viikolla, kun hän pysäytti automme.”

Tunsin itseni ikälopuksi, kun kuulin televisiotoimittajan sanovan: ”Voitte ottaa minuun yhteyttä menemällä Facebook-sivulleni, etsimällä minut Twitteristä tai vanhanaikaisesti kirjoittamalla sähköpostia.”

Pikkukameli menee vanhempiensa makuuhuoneeseen kolmelta yöllä ja pyytää vesilasillista. ”Joko taas?” isäkameli ihmettelee. ”Sehän on jo toinen lasillinen tässä kuussa.”

Nelivuotias poikamme käväisi iltapesulla hämmästyttävän vikkelästi ja ilmoitti isälleen asiallisesti: ”Homma hoidettu.”

Isä meni kylpyhuoneeseen tarkistamaan tilanteen ja sanoi jälkikasvulleen: ”Sinä et ole käynyt pesulla, koska saippua on ihan kuiva.”

Poika mietti hetken ja kysyi sitten: ”Jos kastelen sen, uskotko sitten minua?”

Appivanhempieni vaatekaupassa oli asiakas, joka ei ymmärtänyt, miksi hänen piti maksaa ostoksistaan niin paljon. ”Tangossahan luki, että alennukset ovat 15:stä 35 prosenttiin”, hän valitti. ”Ja minä valitsen 35 prosentin alennuksen.”