Avaruusaika

ENSI ASKELEET
Toisen maailmansodan kurjuudet todistivat, että avaruuteen matkaaminen ei olisi ainoastaan mahdollista vaan myös ratkaisevan tärkeää suurvaltojen asemalle ja selviytymiselle. Saksalaiset V2-ohjukset viilettivät jopa sadan kilometrin korkeuteen Kármánin rajalle, joka erottaa Maan ilmakehän ja ulkoavaruuden vyöhykkeet toisistaan, ennen kuin iskeytyivät tuhoisasti Lontooseen. Kilpajuoksu avaruuteen oli alkanut.

KILPAILU
Neuvostoliittolaiset nappasivat aluksi johdon: avaruuteen pääsivät ensimmäinen satelliitti (Sputnik 1) ja ensimmäinen eläin, Laika-koira (Sputnik 2). Etumatka kasvoi no-peasti: maapallon kierto-radalle matkasi ensim-mäinen ihminen. Kosmonautti Juri Gagarin, jonka ”hymy kuumensi kylmän sodan”, herätti tovereissaan ansaittua ylpeyttä.

Yhdysvaltain nuori presidentti haastoi maansa vuonna 1961 urakkaan, joka oli kuin suoraan Jules Vernen tieteiskirjoista: tavoitteena oli matkata Kuuhun. Kahdeksan vuotta myöhemmin kotka, kuten Apollo 11 -lentoa kutsuttiin, laskeutui Kuuhun viimeisillä polttoaineen rippeillään. Viiden seuraavan kuulennon ansiosta Yhdysvallat keräsi kahmaloittain itsevarmuutta. Kuten myös saalista: 382 kiloa kuukiviä! Mars-lento häämötti horisontissa, ja tutkimus kaipasi uusia suuntia, joten huomio keskitettiin sukkuloihin ja avaruusasemiin.

TÄHTITIETEELLISET KULUT
Kun saavutuksia verrataan kuluihin, avaruusohjelmat ovat itse asiassa antaneet rahalle hyvin vastinetta. Apollo-avaruusohjelma maksoi 156 miljardia dollaria ja sen lopettamisen jälkeen Nasan kallein projekti on ollut avaruussukkulaohjelma, joka maksoi vain 196 miljardia dollaria tai 1,5 miljardia per lento, sillä vuodesta 1981 lähtien lentoja on ollut 135 kappaletta. Uutistoimisto Associated Press raportoikin: ”Sukkuloihin kulunut rahamäärä on alle kuudesosa Yhdysvaltain tähänasti Irakin ja Afganis-tanin sotiin käyttämästä 1 200 miljardista dolla-rista.”

TAIVAAN LUVUT

26
Valentina Tereškovan, ensimmäisen avaruuteen matkanneen naisen, ikä kesäkuussa 1963. Hän vietti silloin kiertoradalla 3 päivää – enemmän kuin yhdysvaltalaiset astronautit yhteensä siihen mennessä.

203 MILJOONAA
– kilometrien määrä, jonka Atlantis, viidestä sukkulasta viimeisin, lensi 33 lennon aikana.

20 MILJOONAA DOLLARIA
– summa, jonka yhdysvaltalainen Dennis Tito maksoi Neuvostoliiton avaruusohjelmalle vuonna 2001 ollakseen ensim-mäinen avaruusturisti

5 LUOTAINTA
on matkalla ulos aurinkokunnasta. Pisimmällä on vuonna 1977 laukaistu Voyager 1. Se ja Voyager 2 vievät mukanaan viestejä Maasta, jopa Mozartin musiikkia! Luotaimet ottivat häkellyttäviä kuvia, kun ne ohittivat Jupiterin, Saturnuksen, Uranuksen ja Neptunuksen.

1 TUNTI
– aika, joka matkaajalta kestäisi, ennen kuin hän saavut-taisi ulkoavaruuden, jos hän ajaisi autoa suoraan ylöspäin sata kilometriä tunnissa.

100 METRIÄ
– matka, jonka Bruce McCandless kulki raketti-reppunsa avulla poistuttuaan sukkula Challengerista helmikuun 7. päivänä vuonna 1984.

KATSE TÄHTIIN
Merkkipaaluja, jotka ylitettiin matkalla tähtiin

14 miljardia km
Voyager 1 saavuttaa aurinkokuntamme reunan (USA, 2011)

805 miljoonaa km
Viking 1 laskeutuu Marsiin (USA, 1976)

384 400 km
Apollo 1 laskeutuu Kuuhun (USA, 1969)

947 km
Sputnik 1 Ensimmäinen satelliitti (Neuvostoliitto, 1957)

315 km
Vostok Juri Gagarin, ensimmäinen ihminen maapallon kiertoradalla (Neuvostoliitto, 1961)

100 km
V2-ohjus Ensimmäinen raketti avaruudessa (Saksa, 1944)

UPEA NÄKÖALA!

Hubble-avaruusteleskooppi on 2,4-metrinen peiliteleskooppi, joka pystyy maapallon kiertoradalta tähystämään universumin kaukaisimpiin kolkkiin. Sen rakennuttivat Nasa ja Euroopan avaruusjärjestö. 11 110 kiloa painavan Hubblen arvoidaan kuvanneen ainakin kymmenentuhatta eri galaksia, joista monet ovat yhtä muinaisia kuin universumi (13,7 miljardia vuotta). Tänä kesänä juuri ennen historiallista miljoonatta havaintoaan Hubble teki uuden yllättävän löydön: uusi kuu löytyi kiertämästä jäistä Plutoa. Mark Showalter Seti-hankkeesta totesi: ”Hubblen kameroiden ansiosta saatoimme nähdä pienen kohteen yli viiden miljardin kilometrin päästä.”