Hevoset jätekuskeina

”Matkaan, tytöt!” kehottaa Laurence Gaffé hevosiaan ja napsauttaa rennosti piiskaansa edessä kohoilevien hevosten lautasten yllä.

Phydo- ja Odyssée-nimisiä ”tyttöjä” ei tarvitse kahta kertaa käskeä. Parivaljakko nojautuu valjaita vasten ja siirtyy käynnistä raviin. Kaviot kopisevat rytmikkäästi mukulakivillä kuin kaiku menneiltä ajoilta.

Olemme puolivälissä hevosten varhaisaamun kierrosta Pont-Sainte-Marien lähiössä Troyesin kaupungissa, joka sijaitsee Champagnen maakunnan sydämessä, kahden tunnin ajomatkan päässä Pariisista itään. Vieressämme hölkkää jätteiden kerääjä Gérard Maladière. Kun Laurence pysäyttää hevoset, Gérard nostaa orgaanista puutarhajätettä sisältävät, jopa 30 kilon painoiset paperipussit Phydon ja Odysséen vetämiin avovaunuihin. Asukkaat ovat keränneet pusseihin lehtiä, kasveja sekä puiden leikkuujätettä ja jättäneet ne porttiensa ulkopuolelle.

Seuraavalla pysähdyksellä hymyilevä kotirouva kiirehtii kameran kanssa pihan yli ottamaan kuvan ”tytöistä”. ”Elämämme on liian kiireistä,” hän sanoo. ”Hevoset ovat muistutus rauhallisemmasta elämästä.” Myöhemmin reitin varrella toimistotyöntekijä nojautuu ulos ikkunastaan ja hymyilee. ”Joudun istumaan toimistossa koko päivän,” hän selittää. ”Hevoset piristävät päivääni ja lämmittävät mieltäni.”

”Minulla ja perchenhevostamma Phydolla on aivan erityinen suhde,” sanoo 26-vuotias Laurence, joka toimii ryhmänjohtajana uudesta jätehuoltopalvelusta vastaavassa Hippo-Ecolo-yrityksessä. ”Sen kanssa oli aluksi aivan mahdotonta tulla toimeen, mutta nyt olen ainoa, joka pystyy työskentelemään sen kanssa.”

Hevosvetoiset jätehuoltokierrokset aloitettiin kaksi vuotta sitten. ”Jäteautojen korvaaminen hevosilla lisää myös jätehuollon työntekijöiden arvostusta,” Laurence kertoo. ”Ihmiset ovat ystävällisempiä.”

Hän on oikeassa. Kaviot vain kopisevat kun ohitamme koululaisia, jotka vilkuttavat ja huutavat meille. ”Ne ovat niin söpöjä!” huudahtaa yksi tytöistä. Pian lähestymme laidunta, jolla hevoset riisutaan valjaista, ja ne saavat levätä tunnin verran ennen seuraavaa työvuoroa. Saamme jälleen todisteen parivaljakon viehätysvoimasta, kun iäkäs, harmaantuva rouva odottaa kärsivällisesti aamutakissaan porttinsa pielessä vain nähdäkseen hevoset. ”Ne ovat hurmaavia,” hän sanoo.

Ihailijoita hevosilla riittääkin. Jo yli sata kylää ympäri Ranskaa käyttää hevoskärryjä jätteiden keräämiseen. Hevosten avulla kerätään sekä orgaanista, biohajoavaa jätettä että kierrätettävää jätettä, kuten peltitölkkejä, muovipulloja ja pahvia. Syynä tähän ei ole vain se, että hevoset ovat paljon söpömpiä kuin meluisat ja pahanhajuiset jäteautot. Hevosten käyttö on myös järkevämpi vaihtoehto niin ympäristön hyvinvoinnin kuin kunnallistaloudenkin kannalta.

Työhevosella on pienempi hiilijalanjälki kuin keskivertoeurooppalaisella, puhumattakaan dieseliä nielevästä, 20 tonnin jäteautosta. Lisäksi hevosten herättämä kiinnostus kannustaa ihmisiä tunnollisempaan kierrätykseen – ja kierrätysjätteen myynti kasvattaa paikallishallinnon tuloja.

Ideaa on viety eteenpäin jo yli vuosikymmenen ajan. Uusvanhan jätehuoltomallin tarkoituksena ei alun perin ollut ympäristönsuojelu vaan ikivanhojen työhevosrotujen pelastaminen. Aiemmin Phydon ja Odysséen kaltaiset eläimet olisivat todennäköisesti joutuneet teurastamolle – ja sieltä paistinpannulle Ranskaan, Italiaan tai Japaniin, missä ranskalaiselle hevosenlihalle on kysyntää.

Vaihtoehtoista mallia ehdotti Ranskan kansallinen hevosjalostusyhdistys, Haras Nationaux, joka kasvattaa hevosia ja valvoo niiden sukupuita. Tavoitteena oli antaa työhevosten tehdä sitä, minkä ne parhaiten osaavat, eli työtä.

Hevosia ei kuitenkaan voi käyttää missä tahansa. Ne eivät esimerkiksi sovellu harvaan asutulle maaseudulle tai tornitalojen keskelle, jossa on vain muutama keräyspiste. ”Meidän täytyy valita sopivat alueet,” huomauttaa eläinlääkäri Sandra Coillot, jonka tallilla asustaa neljä Hippo-Ecolon hevosta. ”Voimme käyttää niitä historiallisissa kyläkeskuksissa ja omakotitaloalueilla.”

Ensimmäisten joukossa hevoskärryjen käyttöä kokeili Trouville-sur-Mer, Normandian rannikolla sijaitseva lomakohde. Tehtävänä oli tyhjentää alueen kaikkien 80 kalaravintolan jäteastiat tehokkaasti, ympäristöystävällisesti ja näyttävästi. Jätteet koostuivat lähinnä osterien ja äyriäisten kuorista sekä lasipulloista, joten kaiken olisi periaatteessa voinut kierrättää. Kunnallinen jätehuolto ei aiemmin voinut hyödyntää tätä mahdollisuutta, koska jätteet kumottiin lajittelemattomina jäteauton lavalle.

Vuonna 1999 kunta tutustui sekä bensalla kulkeviin että sähkökäyttöisiin jäteautoihin. Lopulta se päätti seurata Saint-Pierre-sur-Divesin esimerkkiä: Etelä-Normandiassa sijaitseva kaupunki kokeili ensimmäisten joukossa hevosvetoista jätehuoltoa. Trouvillen kunnanvaltuusto palkkasi tehtävään yli tonnin painoisen Festival de Mai -nimisen nuoren normandianhevosen, joka oli hyvin koulutettu. Aiemmin se oli vetänyt vaunuja Pariisin Disneylandissa.

Kunnan päättäjät eivät olleet varmoja kokeilun onnistumisesta, mutta Festival osoittautui niin suosituksi ravintoloitsijoiden keskuudessa, että hevosen paino nousi puolen vuoden sisällä 90 kiloa vain sen vuoksi, että se pääsi herkuttelemaan leipäpalalla tai porkkanalla reittinsä varrella aina muutaman kymmenen metrin välein.

Vaikka tarkkaa tieteellistä näyttöä hevosten ympäristöystävällisyydestä ei ollut, oli selvää, että ne olivat jäteautoa parempi vaihtoehto. Käyttökustannukset pysyivät muuttumattomina samalla kun kierrätettävän jätteen määrä ja siitä saadut tulot kasvoivat. Muutoksella oli valtava merkitys. Ympäristötietoisuus kasvoi, ja hevoset nostivat jätealan työntekijöiden arvostusta ihmisten silmissä.

Eräskin työntekijöistä muistelee, että viiteentoista vuoteen häntä ei työpäivän aikana edes huomattu. Sen sijaan nyt, kun hän kulkee hevosten kanssa, kaikki haluavat tulla juttelemaan. ”Taidamme olla ainoita työntekijöitä, jotka halaavat kulkuvälinettään ennen nukkumaanmenoa”, vitsailee Trouvillen kunnan palvelujohtaja Olivier Linot.

Merenrantakaupunki on käyttänyt hevosia jo vuosikymmenen, ja nyt myös tutkimustulokset todistavat kiistatta niiden ympäristöhyödyt. Hevosten käyttöä tutkittiin kansallisen hevosjalostusyhdistyksen sekä jätehuolto- ja kierrätysyritys SITAn rahoituksella Beauvaisin kaupungissa, 80 kilometriä Pariisista pohjoiseen. Tutkimuksen mukaan työhevosen hiilijalanjälki on noin puolet jäteauton hiilijalanjäljestä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kokonaiskulutusta, mukaan lukien hevosten ja niiden rehun kuljetuksessa sekä hevosten hoidossa käytetyt fossiiliset polttoaineet. Yhtä hämmästyttävä tutkimustulos oli se, että keskivertoranskalaisen hiilijalanjälki on lähes kolme kertaa niin suuri kuin työhevosen.

Beauvaisin tutkimustulosten myötä SITAn Troyesin johtaja Alexandre Champion, itsekin innokas ratsastaja, sai pyynnön toimitusjohtaja Gerard Méstralletilta kokeilla järjestelyä omalla alueellaan. Champion tiedusteli asiaa läheisen Pont-Sainte-Marien kunnanjohtaja Pascal Landreatilta, ja tämä suostui kokeiluun.

”Me haluamme kestävää kehitystä,” Landreat selittää. ”Idea oli kokeilemisen arvoinen. Säästämme polttoainetta ja pienennämme samalla hiilijalanjälkeämme.”

Championin ensimmäinen vetojuhta oli Romain, hieno viisivuotias ardennienhevonen. Orille oli määrätty teurastuomio, koska se ei ollut tuottanut tyydyttävää tulosta siitostalleilla. Uudessa työssään siitä tuli kuitenkin lyhyessä ajassa naapuruston vetonaula. Romainin kolmena viikoittaisena lepopäivänä paikalliset soittavat ja tiedustelevat huolissaan, missä Romain on – ja onko se kenties sairas.

Talonomistajien ainoa kielteinen palaute on ollut huoli siitä, tuleeko hevosten käytöstä jotain lisämaksua. Paikallishallinnon mukaan ei tule. Jätehuollon kustannuksiin sisältyy hevonen, työvoima ja erikoisvalmisteinen, kierrätysalumiinista valmistettu kärry, jossa on aurinkoenergialla toimivat valot. Kokonaiskustannukset ovat suurin piirtein samaa luokkaa kuin dieselkäyttöisen rekan.

Erona on se, että kierrätysmateriaalin määrä on kasvanut 20 prosenttia, sen myynnistä saatavat tulot ovat 10 prosenttia suuremmat ja jätehuollon hiilijalanjälki on 60 prosenttia pienempi. Myönteisistä kokemuksista voidaan nauttia nyt myös Troyesin kolmessa lähiössä, joissa työskentelee neljä hevosta.

”Esimerkkimme osoittaa, kuinka jätteiden keräyksen ja ympäristönsuojelun voi onnistuneesti yhdistää,” sanoo Saint-André-les-Vergensin lähiön pormestari Alain Balland. ”Asukkaiden ei myöskään enää tarvitse herätä jäteautojen meluun aamuneljältä.”