Älä antaudu ahdistukselle | Valitut Palat

Älä antaudu ahdistukselle

Luo: 09/20/2018 - 10:43

Jill Taylor teki yksin tehtäviä huoneessaan opiskelija-asuntolassa, kun yhtäkkiä hänen vatsaansa alkoi vääntää ja hengitys salpautui. ”Sydämeni hakkasi ja näin vain suoraan eteeni ”, hän kertoo. ”Olin hirvittävän peloissani, sillä en tiennyt mitä tapahtui.” Oli marraskuu vuonna 2006, eikä toista vuotta kanadalaisessa Victorian yliopistossa opiskellut nainen aikaillut vaan varasi ajan lääkäriin heti seuraavalle päivälle.

ahdistus

ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
ILMOITUS PÄÄTTYY

Lääkäri arvioi Jillin kärsivän tenttijännityksestä ja määräsi unilääkkeitä, koska Jill ei ollut saanut syötyä tai nukuttua kunnolla. Jill helpottui saatuaan pelottavalle ahdistuskohtaukselleen nimen ja apua tarjoavan lääkityksen.

Seuraavien vuosien aikana hän kahlasi opintojensa läpi, valmistui, hankki työpaikan, rakastui ja meni naimisiin. Kaikki vaikutti hetken aikaa paremmalta. Hallitsemattomat ja toistuvat ahdistuskohtaukset kuitenkin iskivät aina, kun vastassa oli kokeita, puhelimessa puhumista tai tulevaisuuden suunnittelua. Jill vajosi syvään masennukseen jatkuvan ja hoitamattoman ahdistuneisuuden seurauksena. Hän kadotti toimintakykynsä täysin, irtisanoutui työstään, lopetti ulkona käymisen ja sulkeutui.

Hän asui Vancouverissa vaimonsa kanssa, joka sai lopulta suostuteltua hänet hakemaan apua ja varaamaan ajan perheen omalääkärille. Lääkäri antoi Jillille lähetteen Brittiläisen Kolumbian mielialahäiriöklinikan psykiatrille. Kesäkuussa 2014 Jill sai klinikalla viimein oikean diagnoosin. Hän kärsi yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. Lääkäri määräsi uuteen diagnoosiin sopivia lääkkeitä ja kehotti Jilliä etsimään ammattilaisen, joka voisi auttaa häntä hallitsemaan sairautta.

Ahdistuneisuushäiriö

Yleistyneelle ahdistuneisuushäiriölle ominainen piirre on jatkuva ja liioiteltu murehtiminen, vaikka mitään varsinaista huolen aihetta ei edes olisi.

”Häiriöstä kärsivät yrittävät taukoamatta varautua kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin”, sanoo tohtori ja Vancouverissa työskentelevä psykologi Melisa Robichaud. ”Se on kognitiivisesti erittäin uuvuttavaa.” Ahdistuneisuushäiriö rasittaa myös fyysistä terveyttä, sillä oireita voivat olla unettomuus, ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet ja levottomuus.

Robichaudin mukaan ahdistuneisuus on pohjimmiltaan yksi kehon selviytymiskeinoista. Sen perusteella ihminen päättää, kannattaako vaaran uhatessa taistella vai paeta. ”Ahdistuneisuus on kuin kehon oma palovaroitin. Savu ja liekit laukaisevat hälytyksen.” Sekä todelliset uhat että vaarallisina pitämämme asiat voivat toimia lähtölaukauksena ahdistuneisuudelle.

Yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät ihmiset pyörittelevät mielessään niin sanottuja ”mitä jos” -tilanteita loputtomiin, minkä seurauksena ahdistuneisuus vain kasvaa.  ”Kun murehtiminen alkaa, sitä ei pysty enää lopettamaan”, sanoo Robichaud.

Ahdistus - ketkä sairastuvat?

Tutkijat eivät tiedä, miksi jotkut ovat alttiimpia yleistyneelle ahdistuneisuushäiriölle kuin toiset, mutta sairastumisriski on ainakin osittain geneettinen. Häiriö ilmenee usein myös masennuksesta tai muista sairauksista kärsivillä ja naiset sairastuvat kaksi kertaa miehiä todennäköisemmin.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan masennuksesta ja/tai ahdistuneisuudesta kärsivien lukumäärä nousi vuosien 1990–2013 välillä lähes 50 prosenttia. Psykoterapeutti ja lontoolaisen London Anxitety Clinic -klinikan perustaja Mike Ward kertoo, että ahdistuneisuushäiriöpotilaiden määrä klinikalla on kasvanut 30 prosenttia pelkästään kahden viime vuoden aikana.

Ward uskoo, että häiriön syntyyn vaikuttavat niin geeniperimä, perhesuhteet kuin yksilölliset ajattelutavat. ”Ahdistuneisuushäiriö ei toimi perinteisellä syy-seuraussuhteella”, hän sanoo.  

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on yksi yleisimmistä iäkkäiden ihmisten sairastamista ahdistuneisuushäiriöistä.  ”Se on yleisempi kuin iäkkäillä esiintyvä sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö ja masennus”, sanoo Julie Wetherell, San Diegon terveydenhuollon psykologi ja Kalifornian yliopiston San Diegon yksikön psykiatrian professori.

Sairaus myös ilmenee eri tavalla yli 55-vuotialla, jotka murehtivat työasioiden sijaan omia terveysongelmiaan ja perheen sisäisiä pulmia.

”Jotkut potilaat ovat kärsineet ahdistuneisuudesta koko ikänsä ja onnistuneet lievittämään oireita erilaisilla harrastuksilla tai omistautumalla työlleen”, Wetherell sanoo. ”Kun potilas jää pois työelämästä tai ei enää pysty hyödyntämään aiemmin käyttämiään harhautuskeinoja, käy kipeästi ilmi, miten läpitunkevaa murehtiminen on.” 

Vaikea diagnoosi

Ahdistuneisuuden oireet yhdistetään moniin muihin terveysongelmiin, joten oikean diagnoosin tekeminen voi olla haastavaa. Ahdistuneisuutta aiheuttavia tai sitä muistuttavia sairauksia ovat muun muassa keuhkoahtauma, sepelvaltimotauti ja kilpirauhasen liika-toiminta.

”Potilas voi kärsiä sekä ahdistuneisuudesta että jostain toisesta sairaudesta. Kun toinen sairaus diagnosoidaan, ahdistuneisuus saattaa jäädä huomaamatta ja hoitamatta”, Wetherell sanoo. 

Monet lääkkeet voivat myös aiheut-taa ahdistuneisuutta muistuttavia oireita. Sellaisia ovat esimerkiksi verenpainelääkkeet, hormonit, steroidit, masennuslääkkeet ja ilman reseptiä saatavat kofeiinia sisältävät lääkkeet kuten yskänlääkkeet ja nenäsumutteet. 

Potilaat tulevat lääkärin vastaanotolle yleensä ensisijaisesti fyysisten oireiden vuoksi. Joissain tapauksissa valitettavasti niin fyysiset kuin psyykkisetkin ongelmat sivuutetaan täysin. ”Kaikilla on joskus huolia, joten murehtimista ei aina osata mieltää oikeaksi mielenterveysongelmaksi”, Robichaud sanoo. 

Hän on tavannut potilaita, jotka ovat eläneet oireiden kanssa viisitoista vuotta ennen avun saamista. Jillin onneksi hänen lääkärinsä tunnisti mielenterveysongelman merkit ja ohjasi hänet asianmukaiseen hoitoon.

Lääkitys vai terapia?

Jill on käynyt kolme vuotta tiiviisti terapiassa ja elää nyt täysipainoista elämää vaimonsa ja pienen poikansa kanssa. Tavallisen terapian lisäksi hän käyttää tietoisuustaitoihin pohjautuvaa hyväksymis- ja omistautumisterapiaa (HOT) ahdistuneisuuden hallitsemiseen. Kohtauksia tulee enää harvoin, eikä Jillillä ole tällä hetkellä lääkitystä.

Mikäli ahdistus muuttuu musertavaksi tai syvä masennus yrittää saada otteen, Jill laatii yhdessä lääkärinsä kanssa lääkekuurin ongelmien selättämiseksi. Hän on aina koko kuurin ajan tiiviissä tarkkailussa.

Ahdistuksen hoitoon käytettävät lääkkeet voivat aiheuttaa vakavia sivu-vaikutuksia, kuten lamaantumista, pitkäaikaisesta käytöstä johtuvia kognitiivisia vammoja ja jopa lääkeriippuvuutta. Wetherell suositteleekin rentoutumista ja mietiskelyä lääkehoidon sijaan.

”Tutkijatiimimme käyttää tällä hetkellä tietoisuustaitoihin perustuvaa stressinlievityshoitoa, josta ei koidu sivuvaikutuksia”, hän sanoo. Hoitomenetelmiin kuuluvat muun muassa hengitysharjoitukset ja kehon fyysisten tuntemusten tiedostaminen mietiskelyn avulla. ”Tutkimukset osoittivat, että stressinlievityshoito vähentää aivotursoa ja otsalohkoa vahingoittavan stressihormoni kortisolin määrää. Hoidolla saattaa siis olla myönteisiä vaikutuksia myös muistiin ja ajatteluun.” 

Robichaudin mukaan yksi tietoisuustaitojen tärkein piirre on nykyhetkeen keskittyminen. ”Ahdistuneisuushäiriöpotilaiden huolet liittyvät mahdollisiin epämiellyttäviin tulevaisuuden tapahtumiin, joten nykyhetkeen keskittyminen voi auttaa lievittämään oireita.”

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hallitseminen

Elämäntapamuutoksista voi olla apua, mikäli ahdistuneisuushäiriö on lievä. Liikunta on erityisen tärkeää. Princetonin yliopiston tutkijoiden mukaan liikunta virkistää aivoja, jolloin ne eivät reagoi stressiin yhtä voimakkaasti, eikä ahdistus juurikaan häiritse normaalia aivotoimintaa.  Ward suosittelee joogaa, sillä se rentouttaa jännittyneet lihakset. 

Nukkuminen on kuitenkin avainasemassa, joten kaikenlainen kehoa rasittava ja täten unenlahjoja parantava liikunta on hyväksi. Unen puute kun voi lisätä stressin määrää entisestään.

Kävely on Jillille tärkeää ja hän käy vähintään puolen tunnin kävelylenkillä aina tilaisuuden tullen. Hän pelaa ultimatea kerran viikossa ja rauhallisen, mutta tehokkaan liikunnan tarpeessa hän suuntaa uimahalliin.

Viime vuonna Computers in Human Behavior -verkkojulkaisussa julkaistun tutkimuksen mukaan sosiaalisen median käyttö kasvattaa sekä ahdistuneisuus- että masennusriskiä. Ward kertoo, että hänen potilaansa käyttävät usein sosiaalista mediaa kääntääkseen ajatukset pois ahdistuksesta. Se saattaakin tarjota lyhytaikaista helpotusta, mutta todellisuudessa se on vain ahdistuneisuuden kognitiivista välttelyä.

Myös ruokavalio voi vaikuttaa mielenrauhaan. Jill kiinnittää nykyään enemmän huomiota syömiseen ja on vähentänyt kofeiinin sekä prosessoitujen elintarvikkeiden käyttöä. Hän käyttää pääasiassa tuoreita raaka-aineita ja juo paljon vettä.

Vuonna 2015 Psychiatry Research -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan probiootteja sisältävät ruuat saattavat helpottaa sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Erään vuonna 2011 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan myös runsaasti omega-3-rasvahappoja sisältävät ruuat lieventävät ahdistuneisuutta.

Tasapainon säilyttäminen

Vaikka yleistyneen ahdistuneisuushäiriön oireiden vähentäminen tai jopa täydellinen nujertaminen on mahdollista, niin tasapainoisen mielenterveyden ylläpito on jatkuva prosessi.

Jill jatkaa tietoisuustaitoihin pohjautuvia harjoituksia, kuten hengitysharjoituksia ja ahdistavien ajatusten sivuuttamisen opettelua. Kohtauksen sattuessa hän pitää itsensä tyynenä esimerkiksi keskittymällä ympäröivään äänimaailmaan. ”Menetelmät ovat tehokkaita, mutta mikään ei muutu yhdessä yössä. Jos harjoittelee tunnollisesti, menetelmistä on valtavasti apua ahdistuneisuuden iskiessä”, Jill sanoo.

Hän on myös huomannut, että avoimuus ja rehellisyys omasta sairaudesta niin ystävien, perheen kuin tuntemattomienkin edessä on ollut valtava etu.

”Pelottavinta ahdistuneisuudessa on usein ajatus, että omien tunteidensa kanssa on täysin yksin. Kerron omaa tarinaani auttaakseni muita samassa tilanteessa olevia.”

”Pyydä rohkeasti apua”, hän kehottaa. ”Et ole yksin.”

”Ahdistuneisuus on kuin määräilevä ja hankala kämppäkaveri. En kuitenkaan taistele vastaan vaan hallitsen sitä, enkä anna sen hallita minua”, Jill sanoo.  


Lue lisää:

7 tapaa saada paremmat yöunet

Ota stressi hyötykäyttöön

Miksi surua tarvitaan?

DC:Creator: 
Readers Digest | Valitut Palat

Osallistu keskusteluun!