Kosketuksen voima

Luo: 01/09/2018 - 14:38

Maailman johtavat hermotutkijat ovat todenneet, että kosketus on elintärkeää ihmisen terveyden, hyvinvoinnin ja ilon kannalta. 


Kosketus
Jos lapsi ei kahden ensimmäisen elinvuotensa aikana koe rakastavaa ja sosiaalista kosketusta, voi seurauksena olla lukuisia ongelmia, on yhdysvaltalainen hermotutkija David J. Linden todennut.
Kuva: 
RENAUD VISAGE / GETTY IMAGES

Joka toinen tai kolmas kuukausi 32-vuotias Thyago Ohana menee ulos Wienin vilkkaille kaduille varusteinaan leveä hymy ja kyltti, jossa lukee ”ilmaisia halauksia”.

Tämä komea brasilialaismies työskentelee arkisin Wienin Intian lähetystössä edistämässä kansainvälistä kauppaa. Kohteekseen hän valitsee usein jonkin kaupungin suosituimmista kaduista, kuten historiallisen Kärntner Straße -ostoskadun. Siellä hän sulkee syliinsä kaikki, jotka kaipaavat lämminhenkistä halausta. 

ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
ILMOITUS PÄÄTTYY

Mies jakaa ilmaisia halauksia, koska vuonna 2012 täysin tuntematon henkilö tarjosi hänelle halauksen, kun hän vieraili Pariisissa. Tuohon aikaan Tyago oli usein hyvin stressaantunut ja ahdistunut. Halaus kuitenkin toi hänelle rauhaa ja iloa, joka jäi mieleen. Halaus nostattaa hymyn Tyagon tarjoukseen tarttuvien huulille ja saa heidät nauramaan.

Toisinaan sillä voi jopa olla merkittävämpi vaikutus: Kerran turistikiertuetta seurannut vanhempi naishenkilö pysähtyi hänen viereensä ja katseli häntä. Kun kiertue jatkoi matkaansa, nainen jäi paikalleen ja kysyi Tyagolta: ”Saisinko halauksen? 

”Totta kai!” tämä vastasi ja kiersi kätensä naisen ympärille. Halauksen jälkeen nainen nojasi käsillään miehen olkapäihin ja katsoi tätä suoraan silmiin.

”Kiitos. En muista, milloin minua on viimeksi halattu”, hän sanoi. Tapaamisen muisteleminen saa Tyagon yhä herkistymään.

”Se oli erittäin vaikuttava hetki, jossa kaksi ihmistä kohtasivat toisensa. Siksi teen tätä.”

Ihmisen viidestä aistista juuri tuntoaistia pidetään usein itsestään selvänä. Tästä huolimatta se on kenties aisteistamme tärkein.

”Lapsi voi olla syntymäsokea tai kuuro, mutta silti hänestä kasvaa täysin normaali aikuinen ilman minkäänlaisia kognitiivisia häiriöitä”, toteaa yhdysvaltalainen hermotutkija David J. Linden, joka on kirjoittanut teoksen Touch.

”Jos lapsi toisaalta ei kahden ensimmäisen elinvuotensa aikana koe rakastavaa ja sosiaalista kosketusta, voi seurauksena olla lukuisia ongelmia.”  

Linden mainitsee muun muassa 1980- ja 1990-luvuilla orpokodeissa varttuneet romanialaislapset, jotka eivät saaneet lainkaan hellää kosketusta. Järkyttävissä olosuhteissa kasvaneet lapset kärsivät sekä psykologisista että älykkyyteen liittyvistä ongelmista, minkä lisäksi heidän immuuni- ja ruoansulatusjärjestelmänsä eivät olleet kehittyneet kunnolla.

Kosketuksen tarve onkin yksi syy siihen, miksi vastasyntyneet asetetaan alastomina äitinsä paljasta ihoa vasten. Viimeaikaiset tutkimukset kannustavat myös vanhempia säännöllisesti silittelemään ja pitelemään keskosena syntyneitä lapsiaan, vaikka kosketus tapahtuisi vain keskoskaapissa olevien luukkujen kautta.

Samasta syystä vauvahierontakurssit ovat keränneet paljon kiitosta ympäri maailmaa. Norjan Moldessa asuva Elsie Peña Tretvik päätyi vauvahierontakurssille, koska hänen Maya-tyttärensä kärsi koliikista. Elsie etsi tapaa, jolla rauhoittaa tytärtään ja luoda läheisempää suhdetta tähän. Costa Ricasta kotoisin oleva Elsie vieraili kotimaassaan kolmikuisen tyttärensä kanssa, joka itki iltaisin aina jopa kolme tuntia.

Elsien lapsuudenystävä Paola Rodríguez on kansainvälisen vauvahierontajärjestön toimitusjohtaja. Järjestöllä on paikallisosastoja yli 30 eri maassa, Costa Rica mukaan lukien. Kun Elsie lopulta otti ystäväänsä yhteyttä ja pyysi tältä neuvoa koliikkikohtausten lievittämisessä, tämä suositteli järjestön järjestämää viisipäiväistä vauvahierontakurssia. Kurssi mullisti Elsien elämän.

”Opin paitsi rauhoittamaan Mayaa ja helpottamaan hänen koliikkiaan, myös lukemaan hänen tunteitaan. Samalla itseluottamukseni äitinä kasvoi.”

Kurssin jälkeen Elsie päätti opiskella viralliseksi vauvahieronnan opettajaksi, ja nykyään hän tarjoaa vauvahierontakursseja kotikaupungissaan Moldessa.

Hiljattain toisen lapsensa saanut Elsie opettaa nyt kaksivuotiaalle tyttärelleen, kuinka tämä voi auttaa nuoremman sisaruksensa hoidossa ja tehdä joitain kevyemmistä hierontaliikkeistä.

Tiede on vasta viime vuosina alkanut ymmärtää ihmisen äärimmäisen monimutkaista, hermoista, aistinelimistä ja reseptoreista koostuvaa hermostoa, jonka avulla ihomme ja aivomme muodostavat yhteyden ympäristöömme sekä siinä oleviin ihmisiin. Linden toteaakin:

”On vielä paljon, mitä emme tiedä erilaisista kosketusaistimuksista.”

Tiedämme kuitenkin, että ”kehossamme on erilaisia aistinelimiä, jotka havaitsevat erilaisia kosketuspintoja, värinää, painetta ja kutinaa”, hän sanoo.

Kliinisen neurotieteen professori Håkan Olausson Linköpingin yliopistosta on johtavia kosketustutkijoita. Hän kuului tutkimusryhmään, joka on löytänyt ihmiseltä eriytyneitä kosketushermosyitä. Ne nimettiin CT-hermosyiksi eli C-hermosyiden kosketusaistimuksen tuoviksi hermosyiksi.

Ne ovat vastuussa kosketuksen havaitsemisesta ja hellien ja hitaiden silitysten ja kosketusten tunnemerkityksen välittämisestä. Parhaiten ne reagoivat 32-asteiseen eli kädenlämpöiseen kosketukseen.

”Hermosyyt ovat erityisen herkkiä ihmiskosketukselle, mutta reagoivat myös toisentyyppiseen kosketukseen, kuten paineeseen”, kertoo professori Olausson.

Jos CT-hermosyyt eivät toimi normaaliin tapaan, ne voivat jopa heikentää tunnesidosten syntymistä. Liverpoolissa sijaitsevassa John Moores University -yliopistossa tehtiin viime vuonna tutkimuksia, jotka osoittavat, että autististen lasten CT-hermosyyt reagoivat eri tavalla kuin muiden.

Hermotutkija Francis McGlonen johtama tutkimusryhmä totesi hermosyiden toiminnallisen poikkeavuuden selittävän, miksi autistiset lapset kokevat toisten ihmisten kosketuksen epämukavana.

Ikääntyessämme tuntoaistimme ei enää ole yhtä herkkä, mutta professori Olaussonin ja tutkijaryhmän mukaan kosketuksen tuoma mielihyvä säilyy ja jopa vahvistuu iän myötä.

Kuten Thyago Ohana hyvin tietää, ikäihmiset nauttivat kosketuksesta, mutta toisaalta saattavat myös olla eniten sen puutteessa. Linden huomauttaa, että tutkimustulokset osoittavat selvästi, että hieronnasta ja muista sosiaalisen koskettamisen tavoista on hyötyä iäkkäimmille, mutta tätä ei ole vielä sovellettu käytäntöön hoitokodeissa ja muissa ikäihmisille suunnatuissa terveyspalveluissa.


Ikäihmiset nauttivat kosketuksesta, mutta toisaalta saattavat myös olla eniten sen puutteessa.
Kuva: Thinkstock


Tohtori Manuel Arroyo-Morales on fysioterapian professori Granadan yliopistossa Espanjassa, jossa tutkijat selvittävät ”käsikosketuksen vaikutusta ihmiskehoon”. Yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa Arroyo-Morales on tutkinut erityisesti hierontaterapian vaikutusta syöpäpotilaille. Ryhmä havaitsi, että hieronta vähentää kipua ja väsymystä sekä vahvistaa potilaiden immuunijärjestelmää ja vähentää ahdistuneisuutta.

Tutkijoiden keskeisin havainto kuitenkin oli, että hoidon lopputulos riippui pitkälti siitä, miten potilas suhtautui kosketukseen, sekä terapeutin ja potilaan välisestä suhteesta. Ainoastaan tietyntyyppinen hieronta ja ”yhteisymmärrykseen perustuva kosketussuhde” hyödytti potilasta, tohtori Arroyo-Mo- rales täsmentää.

Skotlantilaisella 65-vuotiaalla Joannie McCutcheonilla on tästä omakohtaista kokemusta. Vuonna 2005 hän asui Amsterdamissa ja työskenteli monikansallisessa yrityksessä IT-asiantuntijana, kun hänellä todettiin kaksi aivokasvainta.

Toinen kasvaimista oli hyvänlaatuinen meningiooma eli aivokalvokasvain ja toinen aggressiivisempi oligodendrogliooma. Joannie nimesi kasvaimensa Melanieksi ja Ollieksi. ”Ne olivat osa minua ja minun tuli hyväksyä ne.”

Joannielle tehtiin leikkaus, jossa pystyttiin poistamaan vain osa Olliesta. Yleensä potilaat menehtyvät parin vuoden sisällä leikkauksesta.

Joannie, joka oli eronnut ja aikuisten lasten äiti, päätti vuonna 2007 muuttaa takaisin Skotlantiin. Vuonna 2015 hän alkoi toimia vapaaehtoisena Iris Cancer Partnership -hyväntekeväisyysjärjestössä, joka tarjoaa syöpäpotilaille ilmaiseksi koulutettujen terapeuttien hierontapalveluja.

Joannie on asettanut tietotekniikkataitonsa järjestön hallituksen käyttöön ja vastavuoroisesti saa kolme kertaa viikossa hierontaa henkilökohtaiselta hierontaterapeutiltaan ja nykyiseltä ystävältään Angela Secretanilta.

”Saatan saapua tapaamiseemme uupuneena ja lähestyvän päänsäryn kanssa. Angela hieroo päätäni tai selkääni, minkä lisäksi hän antaa vyöhyketerapiaa jalkateriini. Kokemus on joka kerta äärimmäisen nautinnollinen, ja hieronnan jälkeen tunnen kaiken olevan taas kohdallaan.”

Joannien mielestä kasvaimet ovat loppujen lopuksi olleet lahja, joka on tuonut hänen elämäänsä uusia ihmissuhteita. Hän uskoo, että tämän asenteen ja säännöllisten hierontasessioiden ansiosta hän on yhä elossa.

Elämän pitkittämisen lisäksi kosketusterapian tunneyhteydellä voi myös olla valtaisa merkitys elämänsä loppumetreillä oleville.

Simon Robey on todistanut tätä työssään St. Joseph’s Hospice -saattokodissa Lontoon itäpuolella. Hän koordinoi laitoksen vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja toimii tukihoitojen tilapäisenä johtajana.

Osana hoitoa saattokoti tarjoaa ilmaiseksi lukuisia eri kosketusterapiamuotoja niin kuoleville kuin myös heidän läheisilleen.

Robey kertoo eräästä hieman yli 30-vuotiaasta naisesta, jolla oli vain muutamia tunteja elinaikaa. Naisen perhe oli ollut hänen tukenaan ja seissyt yötä päivää sängyn vieressä. Hierontaterapeutti tarjosi tukeaan ja hieroi naisen käsiä, jalkoja ja jalkateriä.

”Nainen häilyi tietoisuuden ja tiedottomuuden rajalla, mutta hän vaikutti silminnähtävästi rentoutuvan ja reagoivan kosketukseen. Hieronta lohdutti myös naisen perhettä, sillä se teki tämän viimeisistä hetkistä miellyttäviä.”

Kuinka siis saada lisää lempeää kosketusta arkeemme, kun olemme täysissä ruumiin ja sielun voimissa? Joillekin ratkaisu ongelmaan on niin sanotut halailujuhlat: reilu kolme tuntia kestävä epäseksuaalinen tapahtuma, jossa ihmiset voivat halailla ja koskettaa toisiaan.

Irlannin pääkaupungissa Dublinissa järjestettävä The Irish Cuddle Salon -tapahtuma järjestetään joka kuukauden kolmantena sunnuntaina. Dublinin lähistöllä asuva 33-vuotias Wendy Stephens kuuli tapahtumasta ensimmäistä kertaa ystävältään, mutta suhtautui tapahtumaan aluksi epäilevästi ja oli hieman hermostunut.

Epäluulojen toteutumisen sijaan kyseessä oli hänen mielestään ”kaunis ja opettavainen kokemus”. Sittemmin Wendy on osallistunut tapahtumaan joka kuukausi. Kokemus on parantanut hänen unenlaatuaan ja ruokahaluaan, vähentänyt yksinäisyyden tunnetta sekä antanut hänelle enemmän itseluottamusta.

Hermotutkija David J. Linden toteaakin, että niin kauan kuin kosketus noudattaa kulttuurissa hyväksyttyjä tapoja ja normeja, ”kosketuksen maksimointi parantaa elämänlaatua”.

Kosketus voi tapahtua monin eri tavoin: kyseessä voi olla hierontaterapia, kädestä kiinni pitäminen, koiran silittäminen, kampaajakäynti tai lasten, puolison tai jopa tuntemattoman halaaminen.

”Kun kosketamme toisia”, Linden kirjoittaa yhdessä Martha Thomasin kanssa uusimmassa AARP-lehden numerossa, ”hyödynnämme syviä kosketuksen ja tunteen välisiä assosiaatioita, joiden pohja on valettu jo syntymässä.”

Lue myös:
Miksi itkemme?
7 tapaa saada paremmat yöunet
12 tapaa viestiä rakkaudestasi

Osallistu keskusteluun!