Läskikapina

100-vuotiaan Suomen kunniaksi Valitut Palat julkaisee Suomen Vuosisata -uutuuskirjasta joka viikko uuden mielenkiintoisen artikkelin kansamme satavuotisen historian varrelta.

Luo: 12/28/2016 - 14:06

Vuoden 1922 helmikuussa Kuolajärven ja Savukosken seudulla tapahtui tukkityöläisten paikallinen aseellinen kapina. Aikalaiset kutsuivat tätä omalaatuista
episodia ”Läskikapinaksi”.

Seuraavana vuonna suomalaiset selvittivät ”Läskikapinan” taustoja, ja Sallasta löydettiin runsaasti kätkettyjä aseita.
Kuva: 
Mikko Uolan kokoelmat

Nimityksen arvellaan saaneen alkunsa joukkion elintarvikkeiden ryöstön jäljiltä löytyneestä suuresta määrästä siankylkisilavaa. Toinen selitys nimelle on se, että kapinaa johtamaan tullut punaupseeri ”Jahvetti Moilanen” (oikealta nimeltään Frans Myyryläinen) luki kapinan manifestin läskilaatikon päällä seisten.

Kapina alkoi Kemi Oy:n Värriön metsätyömaalla varhain aamulla 2. helmikuuta, kun Moilasen johtama Venäjän puolelta tullut retkikunta pidätti konttorihenkilökunnan ja työnjohtajat.

Työmaan tavaravarastot ja käteiskassa takavarikoitiin. Moilanen ilmoitti tukkijätkille vallankumouksen puhkeamisesta koko Suomessa.

Puheen seurauksena pataljoonaan liittyi noin kolmesataa työmiestä. Miehet aseistettiin Moilasen retkikunnan tuomilla aseilla.

Pataljoona lähti 2. ja 3. helmikuuta välisenä yönä takaisin itään päin. Pääjoukosta erillään kulki noin 30 punaupseerin joukko, joka kävi läheisillä työmailla.

Työmaiden kassat ja varastot takavarikoitiin, ja pataljoonaan liittyi lisää miehiä niin, että koko joukko kasvoi 400–500 henkeen.

Sallaan tultaessa moni Moilasen värväämistä miehistä oli jo karannut. Pataljoona ylitti rajan 7. helmikuuta, ja ylityksen jälkeen Moilasen joukon vahvuudeksi laskettiin 234 miestä, 15 naista ja yhdeksän lasta.

Omituista kyllä, Moilanen palautti yksikön pakko-ottamat hevoset takaisin ja lähetti henkilökohtaiset kiitokset ”lainasta”. Juuri muuta mainittavaa ”kapina” ei aiheuttanut.

Ilmeisesti operaatiosta vastanneen Eino Rahjan tarkoituksena oli muodostaa joukosta puna-armeijan osasto, joka voisi osallistua Itä-Karjalan kansannousua tukeneiden suomalaisten vapaaehtoisten karkottamiseen.

Heitä ei kuitenkaan enää tarvittu, sillä punakomentaja Toivo Antikainen oli sillä aikaa jo lyönyt Itä-Karjalan kansannousua tukeneet suomalaiset.

Osallistu keskusteluun!