Sokeri on uusi tupakka

Luo: 05/05/2017 - 16:43
Addthis: 

Sokeri on vakava riski kansanterveydelle, mutta elintarviketeollisuus torjuu sääntelyn.

Sokeri on uusi tupakka
Lisätylle, eli "näkymättömälle sokerile", on Yhdysvalloissa ja Euroopassa vähintään 83 nimeä, joihin kuluttaja voi törmätä.
Kuva: 
Tom Keley Archive / Getty Images

On olemassa teollisuudenala, joka myy eurooppalaisten terveydelle haitallista tuotetta. Tupakkateollisuus ja sen tuottamat savukkeet aiheuttivat harmia edelliselle sukupolvelle. Nyt paikan on lunastanut elintarvike- ja juomateollisuus sekä ruokaan ja juomaan lisättävä sokeri.

Tohtori Aseem Malhotra on 37-vuotias Lontoosta kotoisin oleva sydäntautilääkäri ja Euroopan sokerinvastaisen kampanjan johtaja. Hän väittää elintarviketeollisuuden lainanneen tupakkateollisuuden ”ohjekirjaa” torjuakseen sääntelyä.

”Ainoa ero on se, että tupakkaa pystyi välttelemään, mutta sokerin välttäminen on lähes mahdotonta”, hän sanoo.

Lisätty sokeri on erilaista kuin hedelmissä ja vihanneksissa oleva luonnollinen sokeri. Sitä on kaikkialla: eniten juomatuotteissa, kuten virvoitus-, energia- ja hedelmäjuomissa.

Kävelykierros supermarketissa kuitenkin paljastaa, että lähes kaikissa prosessoiduissa ruuissa, kuten leivässä, jogurtissa, maapähkinävoissa, keitoissa, viinissä tai makkaroissa on lisättyä sokeria. Yksi ruokalusikallinen ketsuppia voi sisältää teelusikallisen sokeria.

”Näkymättömällä sokerilla” on monta nimeä. Itse asiassa lisätylle sokerille on Yhdysvalloissa ja Euroopassa vähintään 83 eri nimeä, joihin kuluttaja saattaa törmätä.

Ravitsemusterapeutti Helen Bond British Dietetic Association -ravitsemusyhdistyksestä sanoo: ”Mainonta on ovelaa. Fruktoosin kaltaisen termin käyttäminen saa kuluttajan uskomaan, että lisätyn sokerin määrä on alhainen, vaikka todellisuudessa ruuan päälle voisi yhtä hyvin ripotella valkoista sokeria.”

”Lisätty sokeri on täysin tarpeetonta”, sanoo tohtori Malhotra. ”Keho ei vaadi lisätystä sokerista saatavia hiilihydraatteja, toisin kuin elintarviketeollisuus haluaa uskotella.”

Tohtori Robert Lustig on pediatrisen umpieritysopin asiantuntija Kalifornian yliopistossa San Franciscossa ja maailmanlaajuisen sokerinvastaisen kampanjan johtaja.

Hän kertoo sokerinkulutuksen kolminkertaistuneen koko maailmassa viidenkymmenen viime vuoden aikana. Maailman väkiluku on tosin kaksinkertaistunut samassa ajassa, joten sokerinkulutus on lisääntynyt 50 prosenttia henkeä kohden.

”Ruoka sisältää nykyään niin paljon lisättyä sokeria, että energiaa käsittelevät aineenvaihduntajärjestelmämme eivät yksinkertaisesti kestä sitä”, hän sanoo. ”Keho käyttää eri kalorityyppejä eri tavoin. Suurina määrinä syöty fruktoosi (lisätty sokeri) varastoituu pääasiassa rasvana. Se kerääntyy usein vatsaan.”

Liikalihavuus ei ole ainoa terveydelle haitallinen tekijä. Sokerilla on todistetusti yhteys maksasairauksiin, tyypin 2 diabetekseen, sydäntauteihin ja hammasmätään. Elintarvike- ja juomateollisuus jatkaa siitä huolimatta sokeripitoisten tuotteiden laajaa mainontaa.

Se myös käyttää suuria summia vastustaakseen selvempiä tuotemerkintöjä ja kamppailee makeis- ja virvoitusjuomaverojen korottamista vastaan.

Koko Euroopan kattavia tilastoja on vaikea löytää, mutta esimerkiksi Isossa-Britanniassa elintarvike- ja juomateollisuus käytti runsaasti sokeria ja rasvaa sisältävien epäterveellisten tuotteiden mainostamiseen noin 256 miljoonaa euroa pelkästään vuonna 2014.

Yhdysvaltalaisen Union of Concerned Scientists -organisaation tuoreen raportin mukaan Yhdysvalloissa käytettiin samana vuonna seitsemän miljardia euroa lisättyä sokeria sisältävien tuotteiden mainostamiseen. Edellä mainitusta summasta noin 1,7 miljardia euroa varattiin varta vasten lapsille kohdistettuun markkinointiin.

Maailman terveysjärjestö WHO vahvisti viime vuonna vanhan suosituksensa, jonka mukaan sokerin saanti ei saa ylittää kymmentä prosenttia kokonaisenergian saannista. Hedelmissä ja vihanneksissa esiintyvät luonnolliset sokerit eivät ole mukana laskelmassa.

WHO esitteli vahvoja todisteita sokerinkulutuksen ja liikalihavuuden välisestä yhteydestä. Tyypin 2 diabetes on puolestaan selvästi yhteydessä liikalihavuuteen, joten sokerin saanti vaikuttaa siihenkin.

Keskivertoruokavaliossa kymmenen prosenttia kokonaisenergian saannista vastaa noin 12 teelusikallista sokeria päivässä. Yksi 330 millilitran virvoitusjuomatölkki sisältää yleensä noin kymmenen teelusikallista lisättyä sokeria. Länsieurooppalaiset aikuiset saavat päivässä keskimäärin 20 teelusikallista ja lapset jopa enemmän.

”On pitäviä todisteita siitä, että ylipainon, liikalihavuuden ja hammasmädän riski pienenee, jos vapaiden sokereiden saanti ei ylitä kymmenen prosentin rajaa”, WHO:n ravitsemus-, terveys- ja kehitysosaston johtaja tohtori Francesco Branca sanoi lehdistötiedotteessa, jossa kerrottiin raportista.

Virvoitusjuomateollisuuden lobbaajaryhmä International Council of Beverages Associations sivuutti WHO:n raportin ja kommentoi: ”Vapaiden ja luonnollisten sokereiden erilaiselle kohtelulle ei ole tieteellisiä perusteita liikalihavuudesta puhuttaessa.”  

Tohtori Malhotra on eri mieltä: ”Se on valhetta. Kalorin laadulla on merkitystä. Luonnollisia sokereita on ruuissa, jotka ovat muillakin tavoilla ravinnollisesti hyödyllisiä.”

Sokeripitoisten ruokien mainonta jatkuu. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat hyvin huolissaan lasten liikalihavuudesta ja lasten kuluttamien sokeripitoisten ruokien ja juomien määrästä.

Asiantuntijoiden mielestä sokeripitoisten tuotteiden televisiomainonnan vähentäminen tai kieltäminen lastenohjelmien yhteydessä olisi tehokas tapa vaikuttaa asiaan.


Virvoitusjuomat saattavat sisältää runsaasti lisättyä sokeria.
Kuva:Thinkstock

Kanadalainen Quebecin provinssi on ollut edelläkävijä tässä suhteessa, sillä lapsille suunnattua television ”roskaruokamainontaa” on rajoitettu jo vuodesta 1978. Quebecin liikalihavuusluvut ovat nykyään huomattavasti muuta Kanadaa alhaisemmat.

Myös Norja, Ruotsi, Tanska, Meksiko ja Iso-Britannia ovat rajoittaneet sokeripitoisten juomien, murojen ja muun roskaruuan mainontaa lastenohjelmien yhteydessä.

Erään tutkimuksen mukaan Ison-Britannian elintarvikevalmistajat ovat kuitenkin löytäneet muita kanavia mainostaakseen roskaruokaa lapsille. Ne mainostavat internetin ja videopelien välityksellä ja sijoittelevat tuotteita suosittuihin televisiosarjoihin.

Euroopan unionin Pledge-hanke on tuottanut kannustavia tuloksia. Sen avulla pyritään rajoittamaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa. Hanke alkoi vuonna 2009 ja sen tarkoitus oli toimia väylänä, jonka kautta elintarviketeollisuus pääsisi kiinni Euroopan unionin liikalihavuuden vähentämistavoitteeseen.

Merkittävät elintarviketeollisuuden tekijät lupasivat vapaaehtoisesti rajoittaa sokeripitoisen roskaruuan mainostamista alle 12-vuotiaille lapsille. Ne eivät mainosta tuotteitaan televisiossa, internetissä tai alakouluissa, mikä on merkittävä muutos kun ajatellaan kyseisten tuotteiden markkinoimista lapsille.

Hankkeessa on nykyään mukana 22 yhtiötä ja se kattaa yli 80 prosenttia elintarvike- ja juomatuotteiden mainonnasta Euroopassa. Filosofian tohtori Marlene Schwartz on Yhdysvalloissa toimivan, voittoa tavoittelemattoman Rudd Center for Food Policy & Obesity -järjestön johtaja.

Järjestö pyrkii löytämään tutkimuksen ja erilaisten menettelytapojen kautta ratkaisuja lasten liikalihavuuteen, kehnoon ruokavalioon ja painoon perustuvaan syrjintään. Hänen mielestään EU:n Pledge-hanke ei ole tarpeeksi tehokas.

”EU:n Pledge-hankkeen ohjeistus ei ole tarpeeksi tiukkaa. Hanketta pitäisi laajentaa koskemaan alle 14-vuotiaita lapsia.”

Tohtori Malhotra vastustaa voimakkaasti myös toista elintarvikemainonnan piirrettä, eli tuotteiden liittämistä urheilijoihin. Tupakkateollisuus käytti samaa taktiikkaa 50 vuotta sitten, jolloin sekä julkisuuden henkilöt että urheilijat valjastettiin mainostamaan savukkeita. Hän kyseenalaistaa Coca-Colan roolin olympialaisten sponsorina.

Yhtiön yhteistyö olympialaisten kanssa alkoi vuonna 1928 ja sopimusta on juuri jatkettu vuoteen 2020 saakka. ”Coca-Cola liittää tuotteensa urheiluun ja antaa ymmärtää, että niiden juominen on hyväksyttävää, kunhan urheilee”, hän kirjoitti hiljattain lääketieteellisessä British Journal of Sports Medicine -julkaisussa. ”Murretaan liikkumattomuuden ja lihavuuden myytti. Huonoa ruokavaliota ei voi paeta.”

Kansanterveyden edistäjien mukaan yltiöpäisen sokerinkulutuksen vähentämiseen tarvitaan kahta lähestymistapaa, jotka auttoivat aikoinaan vähentämään myös tupakointia. Kyseessä ovat kuluttajavalistus ja verotus.

Meksikossa otettiin käyttöön kymmenen prosentin suuruinen sokeripitoisiin virvoitusjuomiin kohdistuva vero tammikuussa 2014, ja sen seurauksena juomien myynti laski ensimmäisen vuoden aikana kaksitoista prosenttia.

Ranskassa vuonna 2012 käyttöönotettu limonadivero on johtanut kulutuksen asteittaiseen laskuun. Norja on jo vuosien ajan verottanut sokeripitoisia ruokia ja juomia sekä panostanut kuluttajavalistukseen hyvällä menestyksellä.
Ison-Britannian valtiovarainministeri George Osborne ilmoitti maaliskuussa 2016, että maassa otetaan käyttöön virvoitusjuomiin kohdistuva vero. Juomien sokeripitoisuuteen pohjautuva vero koskee virvoitusjuomien valmistajia ja maahantuojia.

Verotuksella on saatu paikoin hyviä tuloksia, mutta elintarviketeollisuus vastustaa edelleen kuluttajavalistusta, kuten tupakkayhtiöt aikoinaan vastustivat hallitusten pyrkimyksiä painattaa varoitustekstejä tupakka-askeihin.

Elintarvikkeisiin on ehdotettu niin sanottuja ”liikennevalomerkintöjä” eli punaisia, keltaisia ja vihreitä ympyröitä osoittamaan, kuinka terveellisiä eri tuotteet ovat.

Järjestelmän käyttö on vapaaehtoista ja se on toiminut Isossa-Britanniassa, mutta eurokansanedustajien enemmistö torjui sen aikoinaan Euroopan parlamentissa heinäkuussa 2010.

Merkitsemisjärjestelmän kannattajat puhuivat hylkäyksen jälkeen suunsa puhtaaksi. Britannian sydänliiton silloinen toimitusjohtaja Peter Hollins sanoi: ”Euroopan parlamentin sietäisi hävetä, että se laittaa elintarviketeollisuuden lobbareiden mielipiteen edustamiensa ihmisten terveyden edelle.”

Mella Frewen on FoodDrinkEurope-järjestön pääjohtaja (elintarvike- ja juomateollisuuden järjestö, joka tunnettiin aiemmin nimellä Euroopan elintarvikejärjestö CIAA) ja hänen mukaansa nykyiset tuotemerkinnät ovat tarpeeksi informatiivisia.

”Euroopan elintarvikevalmistajien käyttämät tuotemerkinnät ovat jo nyt selkeitä, sillä niissä listataan kalorit ja keskeisimmät ravintoaineet, sokerit mukaan lukien. Niiden avulla kuluttaja pystyy tekemään valistuneita päätöksiä.”

Noin 41 kuluttajaryhmää 31:ssä eri maassa edustava Euroopan kuluttajaliitto (BEUC) on asiasta eri mieltä. ”Kuluttajilla ei ole mitään käsitystä siitä, kuinka paljon sokeria he syövät”, sanoo Ilaria Passarani, Brysselistä käsin toimivan järjestön elintarvike- ja terveysosaston johtaja.

Kiista selkeämmistä tuotemerkinnöistä jatkuu Euroopassa, mutta Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto puolestaan julkaisi äskettäin uuden ravintoselostemallin. Säännöksiä laativa elin päätti 20. toukokuuta, että tuoteselosteisiin sokerin kokonaismäärän alle lisätään erillinen rivi, joka ilmoittaa lisätyn sokerin määrän.

Merkinnän tarkoituksena on antaa kuluttajille mahdollisuus erottaa ruuissa luonnollisesti esiintyvät sokerit lisätyistä sokereista

Todisteet sokerin terveyshaitoista lisääntyvät jatkuvasti ja uusia tutkimuksia julkaistaan koko ajan. Tohtori Kimber Stanhope on ravitsemustieteeseen erikoistunut biologi Kalifornian yliopiston Davisin yksiköstä.

Hän sai vuonna 2015 valmiiksi viisi vuotta kestäneen tutkimuksensa, jossa todettiin Yhdysvalloissa yleisesti käytetyn makeutusaineen eli glukoosisiirapin kulutuksen kasvattavan sydänkohtauksen ja halvauksen riskiä.

”Ihmisten pitäisi ymmärtää, että sokerinkulutuksen vähentämisessä ei piile mitään riskejä, mutta runsaan kulutuksen jatkaminen uusia todisteita odotellessa on haitallista.

Vanhempien pitäisi vieroittaa sekä itsensä että lapsensa päivittäisestä sokerinkulutuksesta ja alkaa kohdella sokeria juhlapäivien herkkuna”, sanoo tohtori Stanhope.

Tuoreet tutkimukset osoittavat myös, että sokeri voi aiheuttaa riippuvuutta tupakan tavoin. Hermotutkija Eric Stice Oregonissa toimivalta tutkimuslaitokselta on tutkinut nuorten aivoista otettuja magneettikuvia. Hän huomasi, että sokeri aktivoi aivoja lähes samalla tavalla kuin kokaiinin kaltainen huumausaine.

Lisäksi hän huomauttaa, että tupakoitsijoiden ja narkomaanien tapaan myös sokerin syöjien sietokyky kasvaa nopeasti. ”Mitä enemmän sokeria syöt, sitä vähemmän saat siitä tyydytystä. Seurauksena on ylensyönti.” Muiden tutkimusten mukaan sokeri aiheuttaa riippuvuutta, koska se aktivoi aivojen mielihyväkeskusta.


Sokeri voi aiheuttaa voimakasta riippuvuutta.
Kuva:Thinkstock

Kuinka lisätyn sokerin saantia sitten voi vähentää?

”Ongelman ratkaisu onnistuu helposti kotikonstein, sillä kunnon ruoka on vastaus kaikkeen”, sanoo tohtori Lustig. ”Älä käytä prosessoituja ruokia ja valmista ruokasi itse. Kalan pala on kunnon ruokaa, kalapuikko ei. Meidän täytyy ruokkia sekä itsemme että lapsemme sen mukaisesti.”

Voimme myös vaikuttaa elintarvike- ja juomateollisuuden muutoksiin. ”Tavallinen kansa sai savukkeet pois ravintoloista, lentokoneista, työpaikoilta ja kouluista. On toimittava samoin, jotta ravintoomme lisätyn sokerin tulva saadaan pysäytettyä”, tohtori Lustig jatkaa.

”Jos emme lopeta oman kehomme myrkyttämistä sokerilla, sekä meistä että lapsistamme tulee entistä lihavampia ja sairaampia. Se tietäisi tähtitieteellisiä kustannuksia.”     
 

Osallistu keskusteluun!