Näin lääkärit korjaavat kipeän sydämen | Valitut Palat

Näin lääkärit korjaavat kipeän sydämen

Luo: 09/19/2018 - 16:49

Sydäntaudit ovat Euroopan yleisin kuolinsyy. Onneksi nopeat ja tehokkaat hoidot torjuvat kuolemia ja auttavat terveempään elämään

sydän
Kuva: 
Thinkstock

ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
ILMOITUS PÄÄTTYY

Rod Gamblen isä kuoli sydänkohtaukseen 59-vuotiaana, ja Rod epäili, ettei hän itsekään eläisi juuri vanhemmaksi, sillä hän alkoi saada hengenvaarallisia rytmihäiriöitä hieman yli kuusikymppisenä. Jatkuvasti parantuvien sydänhoitojen ansiosta tämä eläkkeelle siirtynyt jakelufirman johtaja Ison-Britannian Scunthorpesta on kuitenkin vielä nyt 72-vuotiaanakin hyväkuntoinen ja aktiivinen.

Kun itseään urheiluhulluksi kutsuva Rod Gamble vuonna 2008 lyyhistyi kahdesti kentälle pelatessaan golfia, lääkärit kertoivat hänen sykkeensä olevan epänormaalin hidas. Hänelle asennettiin tahdistin, joka lähetti sähköimpulsseja sydämeen normaalin rytmin aikaansaamiseksi. Rod tuli täysin riippuvaiseksi tahdistimesta, joka asennettiin aivan ihon alle, vasemman solisluun alapuolelle, ja josta kulki johto verisuonen kautta sydämeen.

Tahdistin ei kuitenkaan ollut täysin ongelmaton. Se täytyi vaihtaa uuteen kuuden viikon kuluttua, kun johto oli liikkunut paikaltaan. Sitten, kun syyskuussa 2014 tahdistimen patteri – joka oli toiminut täydellä teholla pitääkseen Rodin elossa – täytyi vaihtaa, Rodille kehittyi tulehdus.

”Varhain eräänä sunnuntaiaamuna nousin käydäkseni vessassa”, hän muistelee. ”Tunsin, kuinka jotain valui rintaani pitkin.” Kauhukseen hän huomasi, että tulehdus oli saanut tahdistimen arven repeämään, johto roikkui ulkopuolella ja kahden ja puolen sentin mittaisesta haavasta tihkui märkää.

Tulehduksen vuoksi pelkkä tahdistimen vaihto ei tullut kysymykseen, mutta kesäkuussa 2015 uudenlainen tahdistin koitui Rodin pelastukseksi. Micra Transcatheter Pacing System oli maailman pienin tahdistin, vain kymmenesosa tavallisen tahdistimen koosta, ja mikä parasta, se asennettiin suoraan sydämeen ja oli siksi johdoton ja näkymätön. ”Nähdessäni sen en ollut uskoa silmiäni”, Rod sanoo. ”Se oli kuin luoti, jossa oli pieniä koukkuja!”

Kaksi vuotta myöhemmin Rod pelaa golfia lähes joka päivä, käy kuntosalilla ja on erittäin kiitollinen lääketieteen edistysaskelista. ”Tahdon elää niin pitkään kuin mahdollista”, hän sanoo. ”Nautin elämästä täysillä.”

Sydäntaudit ovat Euroopan yleisin kuolinsyy

Euroopan sydänjärjestöjen verkoston EHN:n tuoreimpien tilastojen mukaan yli 85 miljoonalla eurooppalaisella oli vuonna 2015 sydän- ja verisuonitauti, ja 45 prosenttia kaikista kuolemista Euroopassa oli sen aiheuttamia.

Käyrä on kuitenkin laskeva. Sydän- ja verisuonitauti ei ole enää suurin kuolinsyy Belgiassa, Tanskassa, Ranskassa, Italiassa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Portugalissa, Sloveniassa, Espanjassa eikä Isossa-Britanniassa. Itse asiassa sydän- ja verisuonitautien aiheuttamien kuolemien määrä Euroopassa on laskenut vuodesta 2008 lähtien 4,3 miljoonasta tämän vuoden 3,9 miljoonaan.

Brittiläisen sydänjärjestön British Heart Foundationin lääketieteellinen apulaisjohtaja, professori Mike Knapton summaa laskun syitä. ”Tupakointi on vähentynyt”, hän kertoo. ”Ruokavalio on parantunut ja fyysinen aktiivisuus lisääntynyt. Myös korkea verenpaine ja kolesteroli hoidetaan paremmin.” Monet pääsevät myös nopeasti hoitoon sydäntauteihin erikoistuneisiin keskuksiin.

Mikä tärkeintä, hoidot ovat entistä tehokkaampia. Vielä 50 vuotta sitten vuodelepo ja morfiini olivat standardihoidot sydänkohtauksen jälkeen ja eloonjääneidän määrä oli alhainen. Sydänkohtauksessa tukos, joka aiheutuu yleensä rasvan kertymisestä verisuoneen, estää veren virtauksen sydämeen, mikä vaurioittaa sydänlihasta.

Mutta nykyään, kuten professori Knapton selittää, ”ammattilaisilla ja potilailla on käytössään monia käteviä hoito- ja hallintakeinoja kuolemien vähentämiseen ja elämänlaadun parantamiseen.”

Mitä keinoja nykypäivän lääkäreillä sitten on hihassaan särkyneiden sydänten korjaamiseksi?

Lääkkeet

Sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskin alentamiseen määrätään muun muassa kolesterolin hoidossa käytettäviä statiineja ja kohonnutta verenpainetta alentavia lääkkeitä. Jo ilmaantuneiden sydän- ja verisuonivaivojen hoitoon on lisäksi monia lääkevaihtoehtoja, esimerkiksi sydänkohtauksen – tai lääketieteellisemmin ilmaistuna sydäninfarktin – hoidossa käytetty trombolyysi. Siinä hyytymiä liuottavaa lääkettä pistetään suoneen hajottamaan verihyytymä ja palauttamaan verenkierto sydämeen.

Sydämen vajaatoimintaan puolestaan on kehitetty uusi, ihmelääkkeeksikin kehuttu hoito. Joka päivä 10 000 eurooppalaisella todetaan sydämen vajaatoiminta, ja vaivasta kärsiviä arvioidaan olevan 15 miljoonaa. Potilailla on korkea riski kuolla viiden vuoden sisällä. Lääkekokeiluissa Entreston (sakubitriilin/valsartaanin) osoitettiin vähentävän sydän- ja verisuonitautien aiheuttamia kuolemia 20 prosenttia perinteiseen hoitoon verrattuna, sydämen vajaatoiminnan aiheuttamia sairaalajaksoja 21 prosenttia, ja mistä tahansa syistä aiheutuneita kuolemia 16 prosenttia.

”Potilaiden kunto parantuu nopeasti muutaman viikon aikana”, vahvistaa ranskalaisen Bordeauxin sairaalan sydänspesialisti François Picard.

Pallolaajennus ja stentit

Sydänkohtauksen aiheuttaneen tukkeutuneen suonen avaamiseksi potilaalle voidaan antaa liuotuslääkehoitoa, tehdä pallolaajennus, tai tehdä molemmat.

Pallolaajennuksessa potilaan käsivarren tai jalan suoneen viedään paikallispuudutuksessa katetri tukkeutuneen sepelvaltimon avaamiseksi. Katetrin päässä oleva pieni pallo pullautetaan isommaksi, jolloin tukos painuu suonen seinämiä vasten. Akuuttien sydänkohtausten hoidon lisäksi pallolaajennusta käytetään myös helpottamaan stabiilileja angina pectoris -oireita – liikunnan tai stressin tuomia rintakipuja – jotka aiheutuvat sepelvaltimoiden ahtautumisesta.

Saksassa tehdään OECD-maista eniten pallolaajennuksia. ”Yli 20 vuoden tutkimukset ovat osoittaneet, että akuuteissa sydäninfarktitapauksissa suonen nopea avaaminen katetrin avulla alentaa kuolleisuutta, parantaa selviämismahdollisuutta ja myös estää sydämen vajaatoimintaa”, sanoo Hannoverin lääketieteellisen koulun kardiologian ja angiologian laitoksen johtaja, professori Johann Bauersachs. ”Ilman pallolaajennusta 20–30 prosenttia voimakkaan sydänkohtauksen saaneista kuolisi, hän sanoo. ”Hoito pelastaa ihmishenkiä.”

Joskus yksi tai useampi stentti – pieni ruostumattomasta teräksestä valmistettu verkkoputki – asennetaan pitämään verisuoni avoinna. Stentit ovat parantuneet huomattavasti. 1990-luvun metallistentit eivät estäneet suonen uudelleenahtautumista 30 prosentissa tapauksista. 

”Vuodesta 2005 lähtien meillä on ollut käytössä lääkestenttejä, jotka vapauttavat suonen uudelleenahtautumista estävää lääkettä”, Bauersachs sanoo. Ne ovat pudottaneet suonien uudelleentukkeutumistapaukset 5–10 prosenttiin. ”Lääkestentit ovat erittäin turvallisia ja tehokkaita sepelvaltimotaudin hoidossa.”

Tšekkiläinen ortopedian kirurgi Petr Rehousek on elävä esimerkki pallo-laajennuksen ja stenttien tehokkuudesta. 51 vuoden ikäisenä vuonna 1996 hän sai rintakipuja leikatessaan ruohoa, ja hänellä todettiin sydänkohtaus. Kun Petrille oli annettu liuotushoitoa, hänet lennätettiin 150 kilometrin päähän Prahaan pallolaajennusta varten. Lääkärit asettivat yhteen suoneen kaksi stenttiä. Sen jälkeen hänelle on tehty vielä neljä pallolaajennusta ja asennettu viisi stenttiä hoitamaan muiden suonien ahtautumista.

Hänen mielestään itse toimenpide on epämukava. ”Kun katetri laitetaan sisään, se tukkii suonen hetkeksi ja rinnassa tuntuu kipua ja painetta”, hän sanoo. Toimenpide on kuitenkin parantanut hänen elämänlaatuaan pysyvästi. ”Voin urheilla aivan niin kuin ennenkin, ja aivan kuten ihmiset, joille ei ole tehty pallolaajennusta”, hän kertoo. Petr työskentelee yhä lääkärinä, pyöräilee töihin ja viime talvena hän voitti hiihtokilpailuja omassa ikäluokassaan.

Tahdistimet

Näitä hengenpelastavia sähkölaitteita on käytetty sydämen rytmiongelmien hoitoon 1960-luvulta asti. Tavalliset tahdistimet hoitavat vain hidasta sykettä, kun taas rytmihäiriötahdistimet eli defibrillaattorit voivat lähettää sähköiskuja palauttamaan normaalin sykkeen potilailla, joilla on hengenvaarallinen rytmihäiriö, kuten erittäin nopea syke.

Tikkuaskia pienempi laite asennetaan paikallispuudutuksessa rintaan ihon alle ja johdot ohjataan sydämeen verisuonen kautta. Uudet ja pienemmät johdottomat tahdistimet, kuten Micra, asennetaan katetrin avulla jalan suonesta ja ohjataan sydämeen asti. 

”Suonen puhkaisu ja asentamislaitteen paikalleen laitto aiheuttaa pientä kipua, mutta muuten toimenpide ei koske tai ole epämiellyttävä”, sanoo tanskalaisen Odensen yliopistollisen sairaalan kardiologian osaston lääkäri Jens Brock Johansen.

Sydänläpän vaihto

Rob Hackwillin aortta eli kehon pääsuoni on syntymästä asti ollut ahdas. Hänen ollessaan 13-vuotias lääkärit sanoivat, etteivät he enää voineet tehdä mitään korjatakseen hänen sydämensä.

”Sydämeni työskenteli kovasti työntääkseen verta liian pienestä reiästä”, Rob selittää. ”Se takoi aina.” Hänestä kasvoi kalpea ja laiha aikuinen. Vuonna 2001 hänelle kerrottiin, että hänen sydämensä oli laajentunut vaarallisesti ja hänellä oli välitön riski saada sydänkohtaus.

Nykyään Ranskan Lyonissa asuva 58-vuotias toimittaja huojentui kuitenkin saadessaan tietää, että sydäntautien hoito oli edennyt hurjan isoin askelin hänen lapsuutensa jälkeen. Muutaman viikon päästä hänelle tehtiin avosydänleikkaus, jossa hänelle asennettiin uusi muovinen sydänläppä, jonka pitäisi verenohennuslääkkeiden kanssa käytettynä kestää koko loppuelämä. ”Sain väriä kasvoilleni ensimmäistä kertaa elämässäni”, Rob sanoo. Hän elää nyt normaalia elämää, ja aiemmin tänä vuonna hänestä tuli isä neljättä kertaa.

”Vioittunut aorttaläppä aiheuttaa uuvuttavia ja vammauttavia oireita, mutta ne helpottuvat huomattavasti, kun läppä vaihdetaan”, kertoo professori Knapton British Heart Foundationista. Nykyään läppä voidaan vaihtaa paljon vähemmän invasiivisilla toimenpiteillä, jolloin vältytään avo-sydänleikkaukselta.

Katetrin välityksellä asennettava aorttaläppä (TAVI) asennetaan yleensä paikallispuudutuksessa katetrin avulla nivusesta tai kylkeen tehdystä viillosta. Se sopii erityisesti vanhemmille tai hyvin sairaille potilaille, jotka ovat liian hauraita kestämään invasiivisempia leikkauksia. Aivan kuten pallolaajennuksessa, myös TAVI-leikkauksessa sydämeen viedään pallo, joka pullautetaan isommaksi, jotta uusi läppä saadaan asennetuksi. Läpät tehdään yleensä eläinkudoksesta, eivätkä ne vaadi verenohennuslääkitystä, mutta ne eivät myöskään kestä yhtä kauan kuin Rob Hackwillin komposiittiläppä.

Saksassa TAVI-leikkaukset ovat yleisempiä kuin avosydänleikkaukset. TAVI-läppiä käytetään usein aortta-stenoosin eli aorttaläpän ahtauman hoidossa. Vaivaa esiintyy kymmenellä prosentilla yli 80-vuotiaista.

”Se on nykyisin hyvin helppo ja turvallinen operaatio”, sanoo hannoverilainen kardiologi Johann Bauersachs, jonka vanhin TAVI-potilas oli 97-vuotias. ”TAVI-läpän asennuksen jälkeen potilas saa nousta sängystä seuraavana päivänä, ja viettää sairaalassa viidestä seitsemään päivään.” Avosydänleik-kaus taas vaatii viikkojen sairaalajakson ja kuntoutuksen.
 

Katetriablaatio

Katetriablaatiolla hoidetaan sydämen rytmihäiriöitä viemällä verisuonten kautta sydämeen ohuita johtoja, joilla poltetaan tai jäädytetään pieniä alueita ja tuotetaan näin arpikudosta, joka estää epänormaaleja sähkösignaaleja. Sitä käytetään ihmisille, joilla on eteisvärinä – rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa aivoinfarktin tai sepelvaltimotaudin – ja joiden syke säilyy epänormaalina lääkehoidosta huolimatta.

Vuoteen 2030 mennessä Euroopan unionin alueella arvioidaan olevan 14–17 miljoonaa eteisvärinäpotilasta, sillä uusia tapauksia diagnosoidaan vuodessa 120 000–215 000. Potilaat kärsivät usein kuntoa heikentävästä sydämentykytyksestä, hengenahdistuksesta, väsymyksestä, heikkoudesta ja masennuksesta. Kuitenkin yli puolella potilaista, joille tehdään katetriablaatio, oireet katoavat.

Sähköinen rytminsiirto


Amsterdamilaiselle Patricia Vlasmanille ablaatio ei kuitenkaan tuonut pysyvää apua eteisvärinään, jonka syynä oli vakava synnynnäinen sydänvika. Hypertrofinen kardiomyopatia aiheuttaa sydänlihaksen paksuuntumista ja jäykistymistä. 46-vuotias Vlasman oli kokeillut ”kaikkia mahdollisia lääkkeitä” ja tahdistinta. Patricia on kirjoittanut sairaudestaan kirjan nimeltä Open-hearted – My Life with Cardiomyopathy and Heart Failure, ja hän on todennut, että vain sähköinen rytminsiirto auttaa palauttamaan hänen sydämeensä normaalin rytmin.

Lyhytkestoisen nukutuksen aikana hoitohenkilökunta antaa potilaalle heikkoja sähköiskuja käyttäen elektrodeja, jotka kiinnitetään potilaan rintaan suurilla tarralapuilla ja jotka ovat yhteydessä defibrillaattoriin.

”Rytminsiirron jälkeen rinnassani tuntuu taas rauhalliselta, mikä on helpottavaa”, kertoo hollantilainen yhden lapsen äiti, joka rytmihäiriön aikana kärsii pahoinvoinnista, huimauksesta, hengenahdistuksesta ja nopeasta sykkeestä. ”On upeaa saada taas hengittää syvään, vatsasta asti ja vetää ilmaa keuhkoihin.”
Patricialle hoito on kuitenkin vain väliaikaisratkaisu. Hänelle on tehty 103 rytminsiirtoa, ja lääkärit ovat nyt laittaneet hänet odotuslistalle sydänsiirrännäisen saamiseksi.

Noin 2 000 eurooppalaista saa uuden sydämen joka vuosi, ja puolet heistä elää kymmenen vuotta tai pidempään, jotkut heistä jopa yli 25 vuotta siirrännäisen saamisen jälkeen.

Patricia tietää, että hän saa kiittää uusia lääkkeitä ja tekniikoita sekä lääkäreiden taitoa paljosta. ”Olen onnekas, että olen saanut elää ja nähdä poikani kasvavan”, hän sanoo. ”Ajattelen sitä kiitollisuudella elämäni joka ikinen päivä.”

Lue lisää 

Vältä sydänkohtaus

Sydänkohtaus - tunnista oireet

Parasta treeniä sydämellesi

DC:Creator: 
Readers Digest Valitut Palat

Osallistu keskusteluun!