Ilman säännöllistä liikuntaa ei sydänkään voi olla hyväkuntoinen – tämä on nykyaikana joka paikassa toistettu mantra. Lisäksi jatkuvasti ilmaantuu uusia tutkimuksia, joissa on löydetty yhteyksiä fyysisen aktiivisuuden ja lukuisten terveysvaikutusten välillä aina madaltuneesta masennusriskistä parempaan silmien terveyteen. Osa lääkäreistä haluaakin meidän ajattelevan liikuntaa lääkkeenä.
Mutta jos liike on lääke, mikä olisi sopiva annostus?
Uutiset kesken juoksukisan äkillisesti kuolleista maratoonareista ovat ruokkineet käsitystä, ettei kestävyysliikunta välttämättä olisi terveydelle hyväksi. Itse asiassa äkillinen kuolema kesken pitkäkestoisen kisasuorituksen on äärimmäisen harvinaista.
Tuoreiden amerikkalaistutkimusten mukaan tapauksia on vähemmän kuin yksi 100 000 henkeä kohti, ja pitkäkestoiset liikuntasuoritukset ovat turvallisempia kuin esimerkiksi autoilu. Mikäli ison haasteen selättäminen antaa motivaatiota, anna mennä. Tutkimusten mukaan kuitenkin kohtuullinenkin harjoittelu voi olla aivan yhtä hyödyllistä sydänterveyden ylläpidon kannalta.
Texasissa sijaitsevan Liikunta- ja ympäristölääketieteen instituutin tutkijaryhmä luotsasi vuonna 2014 tutkimusta, jossa perehdyttiin 101:n yli 60-vuotiaan, eri määriä liikuntaa harrastavan aikuisen sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan. Vuosien varrella harvemmin kuin kahdesti viikossa liikuntaa harrastaneet pärjäsivät huonommin kuin enemmän aikaa kuntoiluun käyttäneet.
Paljon yllättävämpää oli, että säännöllisesti neljästä viiteen kertaa viikossa liikkuvat miehet ja naiset olivat sydämeltään lähes yhtä hyvässä kunnossa kuin kilpaurheilijat, jotka treenasivat lähes päivittäin ja kilpailivat säännöllisesti.
Suurin osa aikuisista ei kuitenkaan saavuta edes suositeltua liikuntamäärien alarajaa. Niitä, joita sohva kutsuu vastustamattomasti, sydänlääkärit neuvovat sanomalla, että mikä tahansa liikunta on tyhjää parempi. Parasta olisi kuitenkin saada kasaan enemmän kuin kolme liikuntakertaa viikossa.
Tätä neuvoa vaalitaan myös Maailman terveysjärjestön liikuntasuosituksissa, joissa suositellaan aikuisille vähintään 150 minuuttia reipastahtista liikuntaa tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa ja lisäksi lihaskuntoharjoittelua.
Liikuntamuodon voi vapaasti valita, kunhan se nostaa sykettä. Niinpä esimerkiksi useimpia joogamuotoja, vaikka ne muutoin ovatkin hyödyllisiä, ei lasketa mukaan minuutteihin. Sydän siis pitää pienestä hikoilusta.
Lue lisää:
