Tunneäly – Näin löydät tien onneen | Valitut Palat

Tunneäly – Näin löydät tien onneen

Luo: 05/04/2018 - 16:48

Psykologit ovat vakuuttuneita, että tunneäly on älykkyysosamäärää tärkeämpää – niin töissä kuin vapaa-ajalla.

Tunneäly
”Tunneäly pohjautuu kykyymme havaita työkaverin kasvonilmeet ja ymmärtää, mitä tunnemme minäkin hetkenä”, espanjalaisessa Castellónin Jaume I -yliopistossa työskentelevä sosiaalipsykologian tohtori Edgar Bresó sanoo.
Kuva: 
Thomas Barwick/Getty Images

ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
ILMOITUS PÄÄTTYY

Glenn Hindus valmistautui hermostuneena golfseuran mestaruuskisojen ensimmäiseen kierrokseen. Tavallisesti 50-vuotias, Pohjois-Irlannin Derrystä kotoisin oleva, valmennuskonsulttina työskentelevä Hinds olisi pyrkinyt unohtamaan hermoilunsa ja yrittänyt keskittyä tulevaan suoritukseen, mutta tällä kertaa hän päätti kokeilla uutta lähestymistapaa.
 
Hinds vetäytyi autoonsa ja yritti tietoisesti keskittyä siihen, miltä hänestä sillä hetkellä tuntui. Lyhyen hengähdystauon aikana hän oivalsi monta asiaa: ”Tajusin ensinnäkin, että kyse oli vain yhdestä golfpelistä”, Glenn kertoo. ”Toisekseen ymmärsin, että halusin todella voittaa. Kolmanneksi ystäväni todennäköisesti vinoilisivat siitä minulle, jos häviäisin. Kokonaisuuden kannalta sillä ei kuitenkaan ollut mitään merkitystä.” 

Oivallusten jälkeen hän koki itsensä lähes uudestisyntyneeksi. ”Tunsin pelkojeni kaikonneen ja lähdin kentälle rennoin mielin.” Glenn ei ainoastaan voittanut kyseistä pelikierrosta, vaan hänen voittoputkensa jatkui vielä kuudessa seuraavassa pelissä, ja lopulta hänet kruunattiin vuoden 2016 seuramestariksi.

Glennin metodi perustui hänen äskettäin käymäänsä kurssiin tunneälystä eli ihmisen kyvystä havaita ja hallita niin omia kuin toisten ihmisten tunteita.

Tunneäly on suhteellisen uusi psykologian ala, jonka yhdysvaltalaiset tutkijat Peter Salovey ja John Mayer nostivat ensimmäisinä esiin 1990-luvulla. Käsite kuitenkin nousi suuren yleisön tietoisuuteen tiedetoimittaja ja psykologi Daniel Golemanin teoksen Tunneäly: lahjakkuuden koko kuva (suom. Jaakko Kankaanpää) myötä. 

Goleman määrittelee tunneälyn koostuvan useasta keskeisestä ominaispiirteestä: itsetuntemus (kyky tunnistaa omat tunteet), itsesäätely (kyky hallita itsensä), motivaatio (itsekuri), empatia (kyky ymmärtää toisten tunteet ja samaistua niihin) sekä sosiaaliset taidot (itsetunnon rakentaminen). Monelle tulee kenties yllätyksenä, että tunneäly ei oikeastaan liity lainkaan tunteiden näyttämiseen tai kulttuurisiin ominaispiirteisiin. 

”Tunneäly pohjautuu kykyymme havaita työkaverin kasvonilmeet ja ymmärtää, mitä tunnemme minäkin hetkenä”, espanjalaisessa Castellónin Jaume I -yliopistossa työskentelevä sosiaalipsykologian tohtori Edgar Bresó sanoo. 
  
Usein oletetaan, että naiset, joita ovat perinteisesti pidetty huolehtivaisina ja myötätuntoisina, ovat parempia lukemaan toisten tunteita kuin miehet. Asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen.

”Naiset ovat luontaisesti empaattisempia kuin miehet, kun taas miehet ovat parempia lukemaan toisten tunteita”, toteaa Six Secondsin Euroopan aluetoimiston johtaja Maria Olsson. Six Seconds on hyväntekeväisyysjärjestö, joka pyrkii edistämään tunneälykkyyttä.

Tunneäly kerää arvostusta työpaikoilla

Tunneälyä pidetäänkin nykyään parempana menestyksen mittarina kuin älykkyysosamäärä, sillä älykkyyden osuus työsuorituksesta on vain 10–25 prosenttia. 

”Nykypäivän työelämässä tieto ei itsessään enää anna tarvittavaa pätevyyttä”, kertoo tohtori Bresó. ”Puhelimet ja tietokoneet pystyvät tarjoamaan enemmän tietoa kuin yksikään ihminen voi omaksua eliniän aikana. Tunteet huomioimalla voimme kuitenkin olla parempia tietyissä päättelyä vaativissa tehtävissä: meidän on esimerkiksi helpompi tehdä päätöksiä, jos tiedämme tarkkaan, mitä tunnemme. Tunteet ovat merkittävämpiä kuin tietoaineisto.”  

Tutkimukset ovat osoittaneet, että työntekijät, joilla on enemmän tunneälyä, ovat usein tehokkaampia, sitoutuvat työpaikkaansa paremmin ja tienaavat enemmän kuin heidän vähemmän tunneälykkäät työtoverinsa.

Tunneälykkäällä työntekijällä on myös suurempi todennäköisyys saada ylennys, koska hän pystyy lukemaan esimiestensä tunteita paremmin ja jatkuvasti sopeutumaan muiden ihmisten tunnetiloihin.

Vaikkakin tunneälykkyyttä pidetään synnynnäisenä ominaisuutena, useat psykologit uskovat, että se on myös opittavissa. ”Ihmisiä voi opettaa olemaan tietoisempia omista ja muiden tunteista”, toteaa organisaatiopsykologi ja professori Sir Cary Cooper Manchester Business School -kauppakorkeakoulusta Isosta-Britanniasta. ”Se ei ole kyky, joka ihmisellä joko on tai ei ole. Tunneälykkyys on pikemminkin jatkumo.”

Hollantilainen ING-pankki tarjosi rahoitusmarkkinoiden myyntihenkilöstölleen tunneälykoulutusta, jotta nämä oppisivat voittamaan asiakkaiden luottamuksen ja hallitsemaan niitä ahneuden ja pelon tunteitaan, jotka helposti johtavat äkillisiin reaktioihin pörssisalissa. Koulutuksen ansiosta henkilöstön sitoutuneisuus parani ja pankin myyntituotto kasvoi alan keskiarvoa nopeammin.  Tunneälystä on hyötyä myös hoitoaloilla.

”Lääketieteen, sosiaalityön, sairaanhoidon ja kliinisen psykologian aloilla työntekijät tarvitsevat tunneälyä työskennelläkseen tehokkaasti”, professori Cooper sanoo. Norjassa tehdyt tutkimukset osoittivat muun muassa, että terveydenhoitohenkilökunnan tunneälykoulutus auttoi työntekijöitä havaitsemaan ja ennaltaehkäisemään synnytyksen jälkeistä masennusta.

Tunneälyä tarvitaan arjessa

”Hyvä tunneäly tekee meistä onnellisempia ja tyytyväisempiä sekä suojaa mielenterveysongelmilta, kuten ahdistukselta ja masennukselta”, sanoo Moïra Mikolajczak, tunne- ja terveyspsykologian professori Catholic University of Louvain -yliopistosta Belgiasta. 

Hän vertaa tunneälyä tarjottimen kannatteluun. ”Jos käsissä on tarpeeksi voimaa – eli jos henkilöllä on hyvä tunneäly –, voi tarjottimella ongelmitta kannatella useita juomalaseja. Jos taas tunneälyn taso on heikko, pienikin muutos voi järkyttää tasapainoa. Yksittäinen lasi saattaa pysyä vielä hyvin pystyssä, mutta jos tarjottimelle laskee toisen, kaatuvat molemmat lattialle.” 

Jos ihminen ei esimerkiksi osaa tunnistaa stressin oireita jo varhaisessa vaiheessa, on niiden käsitteleminen ainoastaan hankalampaa, kun stressitasot kohoavat vaarallisen korkeiksi. Tuolloin hän voi ylireagoida kumppanin tai lapsen puheisiin ja tehdä jotain, jota myöhemmin katuu. Mikäli niin käy useamman kerran, ei tiedossa ole muuta kuin itkua ja hampaiden kiristystä.

Tunneäly vaikuttaa myös terveydentilaan. Professori Mikolajczak tutki tunneälyn vaikutusta suuressa belgialaisessa terveysorganisaatiossa. ”Mitä korkeampi tunneälyn taso on, sitä vähemmän lääkitystä tutkittavat käyttivät ja sitä vähemmän he myöskään tarvitsivat lääkärin tai sairaalan palveluja”, hän sanoo. 

Hyvä tunneäly ei takaa, etteikö ihminen koskaan sairastuisi. Mikolajczak kuitenkin sanoo, että matala tunneälykkyyden taso johtaa todennäköisemmin heikkoon terveydentilaan ja etenkin sydän- ja verisuonisairauksiin sekä ruoansulatushäiriöihin, jotka johtuvat kohonneesta stressitasosta.

Tunneälyn merkitys korostuu etenkin ihmissuhteissa. ”Tunneälykkyydestä on hyötyä niin ystävien, naapureiden, toisten koululaisten vanhempien kuin muiden ihmisten kanssa toimittaessa”, professori Cooper sanoo. 

”Jos tunneälykäs henkilö haluaa esimerkiksi kaataa puun, joka sijaitsee tontin rajalla, keskustelee hän asiasta ensin naapurinsa kanssa. Naapuri saattaa nimittäin olla kiintynyt kyseiseen puuhun. Pohjimmiltaan kyse on empatiasta. Hyvistä naapuruussuhteista voi tulevaisuudessa olla suurtakin apua.” 

Ei tule myöskään unohtaa tunneälyn vaikutusta rakkauselämään.

”Pariskunnat, joissa molemmat ovat hyviä tulkitsemaan tunteita, pysyvät yhdessä pidempään”, Moïra Mikolajczak sanoo.
 


”Pariskunnat, joissa molemmat ovat hyviä tulkitsemaan tunteita, pysyvät yhdessä pidempään”,  sanoo  professori Moïra Mikolajczak.
Kuva:Thomas Barwick/Getty Images


Tunneälykkyys auttaa kasvattamaan lapsista onnellisia ja menestyviä aikuisia

Liettuan Vilnasta kotoisin oleva Nomeda Maraziene on lääkäri ja psykologi, joka työssään pyrkii kehittämään nuorten tunneälykkyyttä. Liettua on itsemurhatilastojen kärkimaita, ja vuoden 2013 Unicef-selvityksen mukaan moni liettualaislapsi on onneton. Maraziene aloittaa tunneälykoulutuksen yleensä lasten vanhempien, opettajien ja muiden lähellä olevien aikuisten kanssa, jotka toimivat esikuvina lapsille. 

”Lasten ja nuorten tunneälyn kehittäminen alkaa meistä aikuisista. Tavoitteena on lisätä itsetuntemusta, optimismia ja sisäistä motivaatiota, sillä olemme vastuussa ympäristömme tunnesisällöstä”, hän sanoo. ”On meidän vastuullamme olla paras mahdollinen versio itsestämme, niin asenteiden, vakaumuksen kuin odotustenkin osalta.” 

Maraziene pelkää, että muutoin voimme joutua maksamaan kovan hinnan. Seurauksena voi olla lapsen itsekeskeinen käytös. ”Jos emme kehitä lapsen empatiakykyä, voi tämä eristäytyä muista ja tarkastella asioita ainoastaan omasta näkökulmastaan, jolloin ryhmätyö muiden kanssa on mahdotonta.” 

Hän myös korostaa ryhmätyöskentelyn ja yhteisöllisyyden merkitystä. ”Kaiken a ja o on tasapuolinen kunnioitus. Jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiinsä, joista voidaan toki keskustella ja olla joko samaa tai eri mieltä.” 

Maraziene työskenteli yhdessä lasten huostaanottokeskuksen kanssa ja pyrki parantamaan psykologista ja fyysistä väkivaltaa kohdanneiden ja hylättyjen lasten itsetuntoa. Empatiakyvyn ja vastuuntuntoisuuden kehittämiseksi lapset tekivät vapaaehtoistyötä koirienpelastuskeskuksessa, jossa he ulkoiluttivat ja hoitivat koiria. Se kantoi hedelmää. Etenkin kaksi aiemmin vetäytyvää tyttöä alkoivat projektin edetessä avautua. ”He alkoivat osallistua väittelyihin, jossa he myös esittivät mielipiteitään ja perustelivat niitä.”

Kuinka tunneälyä voi kehittää?

”Tärkeintä on kyky havaita ja tunnistaa omat tunteemme”, tohtori Edgar Bresó sanoo. ”Ennen kokouksen, autokaupan tai muun tehtävän aloittamista tulisi pysähtyä hetkeksi ja kysyä itseltään: ’Kuka minä olen? Tunnenko oloni nyt hyväksi? Olenko liian negatiivinen tai positiivinen?’”

Lisäksi on olemassa erilaisia tapoja, joilla tunteita voidaan hallita. ”Jos tunnet, että olet suuttumassa kumppanillesi, koeta ensin rauhoittua ja ajatella ’Poistun hetkeksi huoneesta ja hengitän syvään’, Moïra Mikolajczak neuvoo. ”Sitten kannattaa mennä ulos ja olla kaksi minuuttia tekemättä mitään.”

Mikolajczak mainitsee myös, että esimerkiksi työpaikoilla, jossa stressitaso on jatkuvasti korkealla, on suositeltavaa pitää vapaita säännöllisin väliajoin, esimerkiksi viikon verran joka toinen kuukausi. 

Tunneäly ei kuitenkaan parane yhdessä yössä. ”Se vaatii aikaa ja harjoitusta”, sanoo golfharrastaja Glenn Hinds. Ei silti ole epäilystäkään, etteikö meidän tulisi nykyajan huipputeknologian täytteisessä ja dynaamisessa ympäristössä silti kiinnittää enemmän huomiota tunneälyyn kuin älykkyysosamäärään, ainakin jos haluamme elää onnellisempaa ja terveempää elämää.

Näin voit kehittää omaa tunneälyäsi

Psykologi Daniel Goleman määrittelee tunneälyn koostuvan viidestä ominaispiirteestä.

ITSETUNTEMUS
Ihmiset, jotka ovat osaavat tiedostaa tunteensa,  ”tunnistavat omat tunteensa jo sillä hetkellä kun tuntevat ne”, Goleman toteaa. Keskity nykyhetkeen ja siihen, miltä sinusta tuntuu. Kirjaa tuntemukseksi ylös esimerkiksi päiväkirjaan, ja analysoi henkisiä vahvuuksiasi ja heikkouksiasi. Pyydä palautetta lähellä olevilta ihmisiltä, kuten pomoltasi, ystäviltäsi ja työkavereiltasi.

ITSESÄÄTELY
Itsesäätelyssä kaikki lähtee itsehillinnästä. Mikäli haluat kehittää sitä, opettele hallitsemaan tunteitasi. Jos menetät helposti malttisi, kiinnitä huomiota asioihin, jotka saavat sinut suuttumaan. Käytä rauhoittumisharjoituksia, kuten syvähengitystä, ja pakota itsesi pysähtymään hetkeksi, ennen kuin vastaat sähköpostiin tai pyyntöön tavalla, jota myöhemmin kadut. 

MOTIVAATIO
Tehtävien loppuunsaattaminen on erityisen hankalaa, jos annat tunteiden jatkuvasti hallita ja häiritä. Paranna motivaatiota kehittämällä itsekuriasi ja palkitsemalla itseäsi pienistä edistysaskelista. Muista myös asettaa pitkän aikavälin tavoitteita. Tunnet olosi taatusti motivoituneemmaksi, kun keskityt tekemään asioita, joilla on sinulle todella merkitystä.

EMPATIA
Aloita miettimällä asioita toisten näkökulmasta. Kuvittele, miltä toisista mahdollisesti tuntuu, ja kuuntele, kun he ilmaisevat tunteitaan. Koeta olla keskeyttämättä ja tarkkaile heidän kehonkieltään. Jos seuraat ja kuuntelet toisia tarkkaan, huomaat pian lukevasi paremmin heidän tunteitaan. 

SOSIAALISET TAIDOT
Vaikka et olisikaan luontaisesti todella sosiaalinen, voit silti parantaa sosiaalisia taitojasi. Opettele toimimaan tehokkaasti riita- ja muissa negatiivissa tilanteissa ja kehitä itsetuntoasi. Aloita pienistä teoista ja etsi jatkuvasti tilaisuuksia harjoittaa taitojasi myös suuremmissa ryhmissä. 

 

DC:Creator: 
Readers Digest Valitut Palat

Osallistu keskusteluun!