Leidi lavalla, leidi levyllä

Valitut Palat Collection


Leidi lavalla, leidi levyllä

Luo: 12/07/2015 - 11:15

Joulukuussa seitsemänkymmentä vuotta täyttävä Marion Rung on poikkeuksellinen artisti, joka loistaa sekä estradilla että studiossa.

Kuva: 
Kalle Munck

Marionin ura on kestänyt jo peräti 54 vuotta. Yhden ja saman solistin tuotannossa voi kuulla kaikki iskelmämuodit vuosikymmenten varrelta, sillä Marion on levyttänyt niin 60-luvun alun jazziskelmän, 70-luvun suurten orkestereiden, 80-luvun konesoundien kuin 90- ja 2000-lukujen popiskelmänkin aikana. ”En tiedä, löytyykö näin pitkälle uralle mitään yhtä salaisuutta”, Marion sanoo. ”Olen aina tehnyt tätä työtä rehellisesti ja nöyrästi ja yrittänyt aina tehdä parhaani. Sitten pitää vain toivoa, että yleisö tykkää.”

Marion syntyi 7.12.1945 Helsingissä vahvasti musikaaliseen perheeseen. Hänen äitinsä Rosa lauloi sotavuosina jazzkonserteissa taiteilijanimellä Rosie Andrew, ja enot Pej ja Al Manuel olivat muusikkoja. Ei siis ole ihme, että Marionistakin tuli laulaja. Hän ryhtyi ottamaan laulutunteja varhaisessa teini-iässä ja esiintyi ensimmäisen kerran julkisesti 15-vuotiaana, kun hän osallistui Suomen Iskelmämestaruuskilpailuihin 1961 Helsingin Kulttuuritalolla. Marion tuli kilpailussa toiseksi ja sai levytyssopimuksen Musiikki-Fazerille. Syksyllä 1961 ilmestyi ensimmäinen single Brigitte Bardot. Pian ensilevyn jälkeen Marion alkoi keikkailla säännöllisesti tanssiorkesterin solistina. Esiintymisten määrää rajoitti kuitenkin päivätyö kampaajaoppilaana.

Läpimurto

Todellinen pyöritys alkoi kevättalvella 1962, kun Suomi osallistui toisen kerran Eurovision laulukilpailuihin, ja karsinnan yhdeksi solistiksi pyydettiin Marionia. ”Lauloin kaksi laulua, jotka olivat Tipi-tii ja Pikku rahastaja, ja myös Kai Lind lauloi samat laulut. Sinä vuonna karsinnoissa oli sellainen tyyli, että kaksi artistia lauloi samat laulut. Sen jälkeen valittiin erikseen voittajakappale ja sille solisti”, Marion kertoo. Suomen edustajaksi Luxemburgiin valittiin Marion ja voittajakappaleeksi Tipi-tii. Asiantuntijaraati valitsi sen, koska iloisuuden ajateltiin vetoavan ulkomaalaisiin ja tuovan kansainvälistä menestystä.

Televisioita ei tuon ajan Suomessa ollut vielä kovinkaan paljon, mutta jos sellainen ihmelaite löytyi, sitä myös katsottiin ahkerasti. Marion sai huomata tämän, kun hän matkusti työpaikalleen karsintavoiton jälkeisenä aamuna Helsingin paikallisliikenteen bussissa. ”Muistan, kun muut matkustajat ja jopa rahastaja tunnistivat minut. Minusta kirjoitettiin myös lehdissä aika lailla, koska olin uusi ja tuntematon. Euroviisuedustus oli iso asia nuoren tytön elämässä – olin kuitenkin vasta 16, kun olin Luxemburgissa.”

Tipi-tiistä tuli menestys Suomessa, ja Marion nousi laulun avittamana maamme laulajien kärkijoukkoon. Töitä laulajana oli pian niin paljon, että päivätyö kampaamossa piti lopettaa.

”Ajattelin kuitenkin koko ajan, että on aina mahdollisuus mennä takaisin kampaamoon, mutta sitä hetkeä ei tullut ikinä. Laulaminen vei mukanaan, yksi työ toi toisen työn ja se vei eteenpäin.”

Marion vietti ensimmäiset laulajavuotensa Suomen suurimman levy-yhtiön Musiikki-Fazerin tallissa. Tipi-tii sai tasaisesti seuraajia. Hän sai levytettäväkseen pääasiassa pirteitä ja iloisia lauluja, jollaisia hän vapaa-ajallaankin kuunteli.

Tie vei estradeille

Ahkeran levyttämisen rinnalla Marion lauloi keikoilla ja meni pian mukaan myös teatteriin. Vuonna 1963 hän näytteli Svenska Teaternin Sound of Music -musikaalissa Trappin perheen vanhinta tytärtä. Svenska Teaternin musikaalit työllistivät häntä parin vuoden ajan 1960-luvulla. Silloin luotiin pohja sille Marionille, joka myöhemmin opittiin tuntemaan lavasäteilystään. ”Teatteri oli kiehtovaa, kun sai olla lavalla joku toinen kuin se ujonlainen tyttö joka olin. Minulla oli vapaailtoinakin tapana mennä katsomaan näytöksiä, koska kiinnosti nähdä, kuinka näyttelijät toimivat isolla näyttämöllä.”

Vuonna 1965 Marion nähtiin ensimmäistä kertaa ravintolashowssa. Helsingin Munkkiniemessä sijaitseva Hotelli Kalastajatorppa järjesti satushow-ohjelmia, joissa esimerkiksi Tuhkimo-näytelmän käsikirjoitusta musiikkeineen päivitettiin ajankohtaisilla aiheilla. Ensimmäinen oma show Kalastajatorpalla oli nimeltään Marion on onnellinen, ja se esitettiin vuonna 1968.

Kalastajatorpan vakioyhtyeenä toimi kuopiolaislähtöisen pianistin Antti Hyvärisen kokoonpano. Hyvärinen katseli pianistin ja kapellimestarin ominaisuudessa kaikkia Kalastajatorpalla esiintyneitä laulajia lähietäisyydeltä. ”Marionilla oli teatteri- ja musikaalikokemusta, joten hän osasi estradiesiintymisen. Kaikki tuon ajan naissolistit olivat hyviä laulajia, mutta eivät välttämättä hyviä esiintyjiä”, Hyvärinen kertoo. ”Monet esiintyivät hillitysti ja lauloivat ujostellen mitä lauloivat. Heihin verrattuna Marion oli omaa luokkaansa.”

1970-luvun hullut vuodet

ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
ILMOITUS PÄÄTTYY

Marionin levy-yhtiöksi vaihtui 1970-luvun alussa englantilaisomisteinen EMI. ”Marion oli jo etabloitunut taiteilija, kun hän tuli EMI:lle”, levytuottajana tuolloin työskennellyt Raimo Henriksson sanoo. ”Saimme Marionin taakse hyvän tiimin, ja yhteistyömme lähti kivasti liikkeelle”.

Yhteistyö alkoi Shalom-albumilla, joka oli samalla Marionin ensimmäinen lp-levy. 1960-luvun aikana häneltä oli julkaistu parikymmentä singleä, muttei vielä kokonaista albumia. ”Mietimme millainen levyni voisi olla, ja ehdotin heille juutalaisten laulujen levyttämistä, koska olen syntyperältäni juutalainen ja osasin useimmat niistä lauluista jo kouluajoiltani”, Marion kertoo. Levyn tuottajaksi löytyi musiikin monitaituri Rauno Lehtinen, jonka ohjauksessa lopputuloksesta tuli onnistunut.

Shalom-levyn jälkeen Rauno Lehtinen ja Marion tekivät yhteistyötä suomenkielisen kappaleen parissa, mikä tuli kääntämään solistin uran suunnan. ”Eräänä päivänä Rauno soitti ja pyysi luokseen kuuntelemaan biisiä, jota hän ajatteli minulle Euroviisuihin. Menin sinne, hän lauloi ja soitti pianolla biisin ja ajattelin, että se on ihan kiva, mutta vähän ihmeellinen. Ihmettelin hiukan kun se ei ollut sellainen iskelmä, jollaisiin olin tottunut, mutta pidin siitä kyllä.”

Laulu oli Tom tom tom. Se voitti Suomen karsinnat, ja Marion lähti jälleen maamme edustajaksi kansainvälisille kentille. Kuin kohtalon oikusta arpa heitti hänet taas finaalin ensimmäiseksi esiintyjäksi, ja paikkana oli jälleen Luxemburg. ”Se oli aivan eri maailma, koska olin kasvanut suunnilleen aikuiseksi sillä välillä, ja minulla oli jo pitkä ura takana. Olin nyt lavan takana paljon hermostuneempi, koska tiesin, että odotukset ovat valtavat. Suomalaista lehdistöä oli paikalla paljon.”

Tom tom tom sijoittui finaalissa kuudenneksi, ja laulusta tuli hitti Suomessa. ”Siitä lähti monen vuoden ihan mieletön meininki. Tein albumin melkein vuosittain, eli levyjä tehtiin koko ajan. Sen lisäksi tein Kalastajatorpalle melkein joka vuosi shown, jota käytiin esittämässä myös maakunnissa. Oli myös paljon televisioesiintymisiä ja keikkoja”, Marion kertoo. ”Jännittävintä oli, että oli pitkälti kaksi eri Marionia: oli show-Marion, joka esiintyi ravintoloissa ja sen lisäksi levy-Marion. Kesti pitkään ennen kuin ne yhdistyivät.”

1970-luvulla Suomi kutsuttiin osallistumaan Euroviisujen lisäksi pienempiin, usein itäblokin maissa järjestettyihin laulukilpailuihin. Monesti maamme edustajaksi valittiin Marion, koska hän oli edustava lähettiläs Suomelle sekä lavalla että sen ulkopuolella. Festivaaleilla saattoi myös solmia merkittäviä kansainvälisiä kontakteja. Marion tutustui vuonna 1974 Sopotin laulujuhlilla saksalaiseen levytuottajaan Gerd Thumseriin. ”Hän tykästyi minuun ja sanoi, että tehdään jotain yhdessä, hän yrittää etsiä minulle laulun. Sanoin, että tehdään vaan, mutta tämäntyyppistä puhetta olin kuullut ennenkin. Mies kuitenkin piti sanansa. Ei mennyt kuin kuukausi, kun hän soitti ja sanoi, että nyt hänellä on biisi, jonka hän haluaisi minun tekevän. Se oli El Bimbo.”

El Bimbo julkaistiin Marionin esittämänä sekä Suomessa että Saksassa, ja molemmissa maissa siitä tuli hitti.

Monet Marionin 1970-luvun albumeista myivät kultaa ja niiltä löytyi suuria hittejä, jotka seurasivat El Bimboa: Eviva Espanja, Rakkaus on hellyyttä, Kylähäät… ”Marion oli hyvin ammattitaitoinen ja tarkka, jopa perfektionisti, hän ei tullut ikinä harjoittelematta studioon”, Raimo Henriksson sanoo. ”Levyiltä paistavat paitsi hänen osaamisensa, myös hänen iloisuutensa ja välittömyytensä.”

Hiljaiseloa ja uusi nousu

1980-luku alkoi Marionin uralla hienosti. Hän osallistui Sopotissa järjestettyihin Intervision laulukilpailuihin Hyvästi yö -kappaleella, joka voitti kilpailun ja nousi menestykseksi myös Suomessa. ”Se oli tärkeä voitto, koska se toi taas enemmän töitä. Tuli telkkaria, keikkoja ja kaikenlaista”, Marion muistelee.

Pian koitti kuitenkin hiljaisempi aika, sillä esikoisen syntymä vuonna 1982 laittoi Marionin elämän prioriteetit uusiksi. Hän jäi yksinhuoltajaksi pian synnytyksen jälkeen. Marion jatkoi lapsenhoidon rinnalla laulu-uraansa, mutta matalammalla profiililla kuin 1970-luvulla. Missään vaiheessa hän ei pitänyt pidempää taukoa esiintymisistä, ja levyjäkin ilmestyi tasaisesti aina 1980-luvun loppuun asti.

1990-luvun alussa Marion sai levytyssopimuksen Bluebird-yhtiölle ja julkaisi Nuo silmät -albumin, jonka nimikappaleesta tuli hitti. ”Albumi nosti minut taas hyvin esille. Se myi melkein kultalevyyn oikeuttavan määrän ja minulla oli silloin paljon töitä. Siinä on paljon kauniita ja hienoja biisejä.”

Myös uusi vuosituhat alkoi hienosti. Tuottaja Esa Nieminen ideoi Leidit-kiertueen, jossa legendaariset Katri Helena, Paula Koivuniemi ja Lea Laven esittivät hittejään yhdessä ja erikseen. Neljänneksi laulajaksi mukaan pyydettiin Marion. ”Niemisen Esa soitti ja kysyi, kiinnostaisiko minua lähteä mukaan tällaiseen. Se oli tosi ihanaa aikaa ja yksi kohokohta urallani.”

Leidit lavalla -kiertue kesti vuoden 2000 keväästä syksyyn, ja konsertteja järjestettiin kaikkiaan 16. Leidejä kohdeltiin kiertueella arvonsa mukaan. Kiertuehenkilökuntaa oli paljon, ja työntekijät huolehtivat koko ajan päätähtien viihtyvyydestä. Leidit-kiertue kiinnosti myös yleisöä, sillä peräti
80 000 ihmistä näki shown.

Harva olisi arvannut vuonna 1962, että 16-vuotias Marion jatkaa uraansa aktiivisesti vielä 70-vuotiaanakin. Jopa säveltäjälegenda Toivo Kärki luuli, että Marion on vain tähdenlento suomalaisella iskelmätaivaalla. ”Toivo Kärki sanoi minulle kerran, että hän on elämässään ollut vain kaksi kertaa väärässä, ja toinen näistä kerroista oli se, kun hän päästi Marionin pois Musiikki-Fazerilta”, Antti Hyvärinen kertoo.

Ehkä Marionin pitkä uran salaisuus on se, että hän on pysynyt perusluonteeltaan samanlaisena. Kun laulajalegendan vuosi huipentui lokakuun alussa käynnistyneeseen juhlakiertueeseen, hän on asiasta yhtä innostunut kuin teinitähtenä. ”Sisälläni elää edelleen sellainen pieni utelias tyttö, joka tykkää ihmisistä, rakastaa elämää ja laulamista.”

 

Valitut Palat julkaisi Marionin 70-vuotisjuhlan kunniaksi cd-kokoelman Marion – Sinulle. Kokoelmaa on saatavissa muun muassa Valittujen Palojen verkkokaupasta.

Osallistu keskusteluun!