Virkanimikkeet

Jos paavi joskus käyttäisi käyntikortteja, olisi niiden oltava hyvin isoja. Paavin virallisiin arvonimiin kuuluu:
Rooman piispa
Jeesuksen Kristuksen sijainen
Apostolien ruhtinaan seuraaja
Yleismaailmallisen kirkon ylin paimen
Italian priimas
Rooman provinssin arkkipiispa ja metropoliitta
Vatikaanivaltion hallitsija
Jumalan palvelijoiden palvelija

Huomattavaa on, että ”paavi” ei ole virallinen arvonimi, vaikka se on yksi kaikkein suosituimpia kutsumanimiä. Muita yleisiä puhuttelunimiä ovat hänen pyhyytensä, pyhä isä ja siunattu isä.

Velvollisuudet

Piispojen, kardinaalien ja pyhimysten nimittäminen. Piispat valvovat kirkon toimia tietyillä maantieteellisillä alueilla, ja paavi on vastuussa tämän asteen kirkonmiesten nimittämisestä. Paavi voi myös erottaa piispan virastaan, jos pitää sitä tarpeellisena. Lisäksi paavi nimittää joitain piispoja kardinaaleiksi. He neuvovat paavia ja valitsevat seuraavan paavin, mutta eivät ole kirkon hierarkiassa muita piispoja korkeammalla. Paavi myös lopullisesti vahvistaa pyhimykseksi nimittämisen. Jonkin henkilön pyhimykseksi julistamisen kannattajat perustelevat kantansa ihmeillä, joita mahdollinen tuleva pyhimys teki elinaikanaan.

Hiippakuntien määrittely

Piispojen hallinnoimia alueita kutsutaan hiippakunniksi. Paavi voi luoda uusia hiippakuntia sekä yhdistää tai lakkauttaa niitä.

Valtionpäämiehenä toimiminen

Sen lisäksi, että paavi on katolisen kirkon hengellinen johtaja, hän on myös omaksi valtiokseen tunnustetun Vatikaanivaltion poliittinen johtaja. Osa paavin velvollisuuksia valtionjohtajana on puhua medialle ja ylläpitää kirkon kansainvälistä imagoa.

Uskonkysymysten ratkominen

Paavi ratkoo moraalisia ja uskoon liittyviä kysymyksiä tulkitsemalla Raamattua. Osa kysymyksistä saattaa liittyä siihen, kuinka messu toimitetaan, osa liittyy ajankohtaisiin kysymyksiin kuten aborttiin, evoluutioon tai homoseksuaalisuuteen.

Varallisuuden hallinnointi

Kirkolla on miljardien eurojen arvosta kiinteistöjä, ja sen palveluksessa on kymmeniä tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa. Lisäksi kirkolla on runsaasti sijoituksia ja se hoitaa Vatikaanin pankkia (viralliselta nimeltään Istituto per le Opere di Religione), jolla on noin 5 miljardia euroa varallisuutta. Strategisten suuntaviivojen antaminen kirkolle ja sen taloudelle on yksi paavin työn maallisimpia puolia.

Työsuhde-edut

Henkilökohtaiset avustajat. 
Sanotaan vaikka näin, että paavin ei tarvitse itse hakea kahviaan ja sanomalehteään. Avustajat hoitavat kaiken pukeutumisesta kirjeenvaihtoon ja aikatauluttamisen.

Ei veroja.
Paavi ei saa palkka, mutta hän ei myöskään maksa veroja Vatikaanivaltiolle tai omalle kotimaalleen. Halutessaan paavi voi ansaita rahaa kirjojen myynnistä tai muista hankkeista.

Paavin tyylikäs auto.
Yli sadan vuoden ajan autoyhtiöt ovat suunnitelleet autoja, jotka on erityisesti tarkoitettu paavien käyttöön. Joissain on luodinkestävän lasin tarjoama suoja, toiset ovat sivuilta avoimia. Paavi Benedictus XVI:lle suunniteltiin auto, jonka suljetussa lokerossa oli happisäiliö.

Turvallisuus.
Paavia suojelee Sveitsiläiskaarti, maailman vanhin edelleen toimiva sotilasosasto. Se on hoitanut työnsä jo viidensadan vuoden ajan.

Paavin nimeäminen

Siitäkin huolimatta, että uutta paavia on päästy valitsemaan yli 260 kertaa viimeisen lähes kahdentuhannen vuoden aikana, menettely pysyy salaisuuden verhoamana. Kardinaalien kokoontuessa nimeämään paavia on odotettavissa seuraavaa:

Ennen äänestystä

Ensimmäinen vaihe alkaa kardinaalikollegion dekaanin kutsuessa kardinaalit koolle Roomaan. Siellä he osallistuvat konklaaviin, jossa valitaan uusi paavi. Toisin kuin politiikan puolella ketään ei aseteta ehdolle eikä kukaan kampanjoi päästäkseen paaviksi. Hienovaraista taktikointia saattaa tapahtua kulissien takana konklaavin kokoontumista edeltävinä viikkoina, mutta kuka tahansa kardinaalikollegion jäsenistä voidaan valita uudeksi hengelliseksi johtajaksi.

Kaikkien kardinaalikollegion jäsenten saavuttua Roomaan järjestetään konklaavia edeltäviä valmistelevia kongregaatioita eli kokouksia. Niissä käydään läpi konklaavin säännöt ja saatetaan keskustella kirkkoa koskettavista kysymyksistä. Soraääniä on aiheuttanut se, että kokousten anti on ollut enimmäkseen pitkät puheet eikä kunnollinen keskustelu, jolla voisi olla vaikutusta valintaan.

Konklaavi: Ratkaisu eristyksissä

Kaikkien kardinaalien ja valtuutettujen avustajien ollessa valmiita aloittamaan kokoontuu kardinaalikollegio Sikstuksen kappeliin konklaaviin äänestämään. Vain alle 80-vuotiaat kardinaalit ovat äänioikeutettuja. Tällä hetkellä äänioikeutettuja kardinaaleja on 117, mutta kaksi heistä täyttää 80 vuotta maaliskuussa, mikä johtaa äänioikeuden menettämiseen. Kappelin ovet sinetöidään vahalla ja nauhoilla. Sisällä olijat vannovat salassapitovalan, jonka rikkominen johtaa kirkosta erottamisen.

Yhteydenpito ulkomaailman kanssa on estetty. Kardinaalit ja avustajat eivät saa pitää hallussaan matkapuhelinta tai lehtiä eivätkä he saa vastaanottaa viestejä ulkomaailmasta tai itse lähettää niitä. Huipputeknologiaa hyödyntävänä varotoimena kappeli tarkastetaan vakoilulaitteiden varalta.

Viime vuosiin asti valitsijat nukkuivat Apostoliseen palatsiin (paavin asunto) laitetuilla telttasängyillä, kunnes paavi saatiin valittua. Paavi Johannes Paavali II perusti 1990-luvulla lähistölle majoituskeskuksen nimeltään Domus Sanctae Marthae (Pyhän Martan talo), missä valitsijat nykyisin nukkuvat ja syövät. Kulku Sikstuksen kappelin ja majoituksen välillä hoituu tila-autolla tai kävellen. Valitsijoita pidetään tiukasti silmällä, jottei viestintää ulkomaailman kanssa pääsisi tapahtumaan. 

Äänestys: Kahden kolmasosan enemmistö = uusi paavi

Taustallaan Michelangelon ”Viimeinen tuomio” kardinaalit istuvat riveissä kappelin seinien vierustoilla. Jokainen saa äänestyslipun ja kirjoittaa sille jonkun kardinaalitoverinsa nimen. Jokainen äänestänyt kävelee alttarille, asettaa vadille lipun ja kumoaa sen uurnaan muiden äänestyslippujen sekaan. Ensin lasketaan äänten kokonaismäärä, jotta voidaan todeta lippuja olevan yhtä paljon kuin valitsijoita. Sitten kolme kardinaalia, jotka valitaan sattumanvaraisesti jokaisena äänestyspäivänä, lukevat lippuihin kirjoitetut nimet ääneen.
Paaviksi valittavan ehdokkaan tulee saada vähintään kaksi kolmasosaa paikalla olevien kardinaalien äänistä. Ehdokkaiden omia ääniä ei lasketa tähän enemmistömäärään. Uusi äänestys järjestetään pian edellisen jälkeen, jos kukaan ei saa tarpeeksi ääniä ensimmäisellä kierroksella. Äänestyksiä voidaan järjestää enintään neljä päivässä: kahdesti aamulla ja kahdesti illalla. Kolmenkymmenen tuloksettoman äänestyskierroksen jälkeen kardinaalit voivat halutessaan nimetä paavin paikalla olevien äänestäjien yksinkertaisella äänienemmistöllä.

Konklaavin tapahtumat ovat salaisia, mutta yleinen käsitys on, että siellä ei juurikaan väitellä tai keskustella. Äänestys ilmeisesti suoritetaan hiljaisuudessa, ja kardinaalit kertovat kuluttavansa ajan rukoilemalla. Erään kolmeen konklaaviin osallistuneen kardinaalin kerrotaan sanoneen: ”Jos vaan näkisitte, mitä siellä tapahtuu, niin tylsistyisitte kuoliaaksi.”

Ilmoittaminen: savun kaksi väriä

Joka äänestyksen jälkeen äänestysliput poltetaan erityisessä tulisijassa, joka johtaa Pietarinaukiolle näkyvään 18-metriseen savupiippuun. Kardinaalikollegio on vuodesta 1878 lähtien viestinyt päätöksestään piipusta tulevan savun värillä. Savu on mustaa, jos äänestyksen perusteella ei valittu uutta paavia. Aikanaan kardinaalit käyttivät märkää heinää tummentaakseen savua, mutta hämmennystä aiheutui joskus, kun savu ei ollutkaan tarpeeksi mustaa. Nykyisin savu tummennetaan lisäämällä kemikaaleja.
Yhden henkilön saatua riittävän määrän ääniä kardinaalidekaani kysyy, ottaako valittu kardinaali viran vastaan. Jos kardinaali hyväksyy valinnan, julistaa hän uuden paavinimensä. Kardinaalit vannovat tottelevaisuusvalan ja uusi paavi puetaan välittömästi paavin asuun. Äänestysliput poltetaan jälleen, mutta savuun ei lisätä mitään värin muuttamiseksi. Valkeana nouseva savu kertoo valinnasta koko maailmalle.

Kardinaalikollegion dekaani menee tämän jälkeen parvekkeelle, jolta avautuu näkymä Pietarinaukiolle, ja ilmoittaa: ”Habemus papam”, ”meillä on paavi”.

Uuden paavin valintaan liittyviä termejä

Sanavarastossamme on sanoja, joita käytämme joka päivä, mutta joillekin termeille on tarvetta vain erityistilanteissa. Uuden paavin valinta on tästä erinomainen esimerkki. Seuraavaksi esitellään muutamia erikoistermejä, jotka tuntuvat nousevan pinnalle vain katolisen kirkon valitessa uutta paavia.

Bulla
Paavilta tullut virallinen dokumentti. Nimitys tulee latinan kuplaa tarkoittavasta sanasta. Se viittaa paavin allekirjoitusta merkitsevään lyijysinettiin, joka liitetään paavillisiin dokumentteihin.

Ehdokaslista
Nimilista, jonka kardinaalit saavat uuden paavin valintaprosessin aikana. Usein kardinaalit kirjaavat äänten määrän nimien viereen listalle, kun äänet luetaan ääneen.

Kardinaalikollegio
Kardinaalit, joiden tehtävänä on valita paavi. Vain alle 80-vuotiaat kardinaalit saavat äänestää.

Konklaavi
Latinasta johdettu termi tarkoitti alun perin ”avaimen kanssa”. Se viittaa siihen, kuinka kardinaalikollegio lukitaan Sikstuksen kappeliin uuden paavin äänestämisen ajaksi. Kardinaalit pysyvät eristyksissä ulkomaailmasta, ”konklaavissa”, kunnes valinta on tehty.

Mitra
Paavien perinteisesti käyttämä korkea suippokärkinen hiippa. Paavin käyttämät mitrat ovat valkoisia ja ne on koristeltu kulta- ja hopeakankailla.

Pyhä istuin
Tällä tarkoitetaan maailmanlaajuisen roomalaiskatolisen kirkon ylintä hallintoa, jota johtaa paavi. Kansainvälinen yhteisö on tunnustanut Pyhän istuimen olevan suvereeni entiteetti. Se voi siis itsenäisesti hallinnoida kansalaisiaan ja omistuksiaan.

Ristityt avaimet
Vatikaanin vaakunassa on hopeinen ja kultainen avain. Avaimet symboloivat paavin valtaa maan päällä (hopeinen avain) ja taivaassa (kultainen avain).

Rooman piispa
Toinen nimitys paaville. Rooma on katolisen kirkon pääkaupunki, joten kaupungin piispa johtaa kirkkoa maailmanlaajuisesti.

Rota Romana
Katolisen kirkon korkein tuomioistuin, tavallaan korkein oikeus

Sede vacante
Latinasta johdettu sana, joka tarkoittaa ”istuin on tyhjä”. Termi viittaa aikaan sen jälkeen, kun paavi on kuollut tai eronnut ja uutta paavia ei ole vielä valittu. Tämän välijakson aikana kardinaaleilla on oikeus hoitaa kirkon asioita.

Vatikaanin kaupunkivaltio
Rooman kaupungin rajojen sisällä oleva 44 hehtaarin alue, joka on tunnustettu omaksi valtiokseen. Asukkaita siellä on noin 800, mikä tekee siitä pienimmän itsenäisen valtion maailmassa. Paavi on niin Vatikaanivaltion kuin katolisen kirkon johtaja, mutta ne ovat erilliset kokonaisuudet. Pyhä istuin hallinnoi katolista kirkkoa.

Zucchetto
Paavin pitämä valkoinen kalotti. Päähine koostuu kahdeksasta osasta, joiden keskellä on pieni kanta. Nimitys tulee italian sanasta zucchetto, joka tarkoittaa pientä kurpitsaa.

Kymmenen kiehtovaa faktaa paaviudesta

Paavin vaihtuminen on merkityksellinen hetki myös ei-katolilaisille. Monet muistavat paavi Johannes Paavali II:n poismenon, ja nyt paavi Benedictus XVI:n ero virastaan jää muistuttamaan vuodesta 2013. Näinä historiallisina aikoina voi tarkastella kymmentä outoa, kiinnostavaa ja suorastaan kiehtovaa faktaa paaveista:

1. Paavien lukumäärä: 265. Siihen lasketaan apostoli Pietari, joka tunnustetaan katolisen kirkon ensimmäiseksi johtajaksi vuodesta 33 jKr. lähtien. Keskimääräinen aika, jonka paavi on ollut virassa, on 7,5 vuotta.

2. Kenen idea paavin virka oli? Jeesuksen. Matteuksen evankeliumista löytyvässä Raamatun jakeessa on kohta, jossa Jeesus kutsui Pietarin johtamaan kirkkoa sanoessaan: ” Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita. (Matt. 16:18)”

3. Nimitystä ”paavi” käytettiin ensimmäistä kertaa Aleksandrian paavi Herakleesta, joka oli virassa vuosina 232–248.

4. Useimpien paavien kotimaa? Italia vie voiton 217 paavilla, kaukana toisella sijalla on Ranska 17 paavilla. Paaveja on tullut yhteensä 12 maasta.

5. Ennen oli myös vastapaaveja. He olivat uskonnollisia johtajia, jotka vaativat paavin virkaa itselleen ja joilla oli kuninkaiden ja muiden uskonnollisten yhteisöjen tuki. Katolinen kirkko ei kuitenkaan ole tunnustanut heitä oikeiksi paaveiksi.

6. Lyhimmän aikaa istuimella oli paavi Urbanus VII, joka oli virassa kolmetoista päivää 15.–27. syyskuuta vuonna 1590. Vaikka hän kuoli ennen kruunaamistaan, katsotaan hänen silti olleen virassa.

7. Toisessa päässä kestävyysskaalaa on paavi Pius IX, joka oli paavina 31 vuotta, 7 kuukautta ja 23 päivää vuodesta 1846 vuoteen 1878.

8. Paavin sormusta kutsutaan myös kalastajan sormukseksi, koska siinä on kuva apostoli Pietarista kalastamassa. Se symboloi sitä, kuinka papit keräävät sieluja. Jokaiselle paaville tehdään oma sormus ja edellisen paavin sormus rikotaan. Muutamaa päivää ennen kuin paavi Benedictus XVI:n ero tulee viralliseksi, hänenkin sormuksensa rikotaan.

9. Ennen paavi Benedictus XVI:n eroa vain viisi paavia on vahvistetusti eronnut ja neljän muun uskotaan jättäneen viran vapaaehtoisesti. Jos Benedictusta ei lasketa, niin viimeisin eroaja paavin virasta oli paavi Gregorius XII vuonna 1415.

10. Paavin velvollisuudet alkavat välittömästi kun hänet on valittu ja hän on hyväksynyt tuloksen, ei vasta muutamaa päivää myöhemmin tapahtuvissa kruunajaisissa. Jotta minkä tahansa kardinaalin valintaan oltaisiin valmiita, paavin asusta on välittömästi saatavilla pieni, keskisuuri ja suuri koko.