Poimintoja kirjasta:
Saksa aseisti epäsuorasti Suomea talvisodan aikana
Yleensä on ajateltu, että Saksa suhtautui Suomeen nuivasti talvisodan aikana. Markku Jokisipilän artikkeli tuo asiaan uutta valoa. Kun Saksan valtakunnanmarsalkka Herman Göring neuvotteli joulukuun lopulla 1939 asekaupoista Ruotsin kanssa, hän asetti kauppoille mielenkiintoisen ehdon: Ruotsin oli vastaavasti kauppojen toteutuessa tyhjennettävä omia asevarastojaan toimittamalla sotamateriaalia Suomelle. Vastoin virallista ulkopolitiikkaansa Saksa käytännössä epäsuorasti aseisti Suomea. Ilman Saksan ja Ruotsin välistä isoa asekauppaa Ruotsi ei olisi kyennyt myymään ja luovuttamaan Suomelle talvisodan aikana niin suurta määrää sotamateriaalia.
Urho Kekkosen salattu Berliinin matka vuonna 1942
Jatkosodan aikana Urho Kekkonen, joka tuolloin johti Suomen Urheiluliittoa, oli Berliinissä mukana kokouksessa, jossa suunniteltiin saksalaisvetoista Euroopan urheiluliittoa. Kekkonen oli ystävystynyt Saksan valtakunnanurheilujohtajan Tschammer und Ostenin kanssa, ja toivoi Saksan-suhteistaan uutta nostetta uralleen. Kekkonen kannatti Euroopan urheiluliiton perustamista, ja yritti taivutella ruotsalaisiakin mukaan. Markku Jokisipilän artikkeli kertoo, ettei liittoa ei koskaan kuitenkaan perustettu, mikä koitui Kekkosen onneksi: siihen osallistuminen olisi ollut sodan jälkeen valtava poliittinen rasite ja este Kekkosen etenemiselle.
Mannerheimia kaavailtiin myös saksalaisjoukkojen ylipäälliköksi, saksalaisten vallankaappaukseen valmistauduttiin
Professori Ohto Manninen kertoo useammassakin artikkelissa aseveljien jännittyneistä väleistä. Kannaksen ratkaisutaistelujen aikana kesäkuussa 1944 Saksan yleisesikunta pohti Mannerheimin nimittämistä koko Suomen rintaman – siis myös pohjoisessa olevien saksalaisjoukkojen – ylipäälliköksi. Suunnitelmaan kuului, että Mannnerheimille olisi nimitetty saksalainen esikuntapääällikkö. Samoihin aikoihin suomalaiset valmistautuivat myös saksalaisten mahdolliseen vallankaappaukseen. Jo keväällä 1944 oli muodostettu salainen Osasto H, jonka oli määrä puolustaa Helsinkiä kaappausyritystä vastaan.
Jopa tuhat naista lähti saksalaisten matkaan 1944
Syksyllä 1944 saksalaisten joukkojen mukaan lähti jopa tuhat suomalaisnaista, suurin osa Pohjois-Suomesta. Saksalaisten mukaan lähteneiden ikä vaihteli viisitoistavuotiaista viisikymppisiin, mutta lähes kaksi kolmasosaa heistä oli 17-24-vuotiaita. Valtaosa naisista palasi myöhemmin Suomeen, ja punainen Valpo kuulusteli heitä Hangossa vuosina 1945-1948. Kuulustelupöytäkirjoihin tutustunut tutkija Ville Kontinen kertoo artikkelissaan mistä eri syistä naiset päättivät lähteä kotimaastaan kohti epävarmaa tulevaisuutta.
Tilaa kirja Valittujen Palojen verkkokaupasta.
