Halloween - halloween-perinteen karmiva historia

Halloween-perinteen karmiva historia

Luo: 10/23/2019 - 13:08

Nykyään lasten rakastama syksyinen juhla yhdistää vanhat rituaalit, joissa muistetaan kuolleita ja juhlitaan henkimaailmaa, ja lisää joukkoon hieman ilkikurisuutta.
 

Halloween_historia

Miksi juhlimme halloweenia?

Vaikka halloween on nykyään maallinen juhla, sen juuret ovat muinaisissa uskonnollisissa ja henkisissä perinteissä, jotka ovat kehittyneet ajan myötä. Katolisen kirkon pyhäinpäivä, jona muistetaan pyhimyksiä sekä marttyyreja, sattuu marraskuun 1. päivälle, ja vainajien muistopäivä, joka tekee kunniaa edesmenneille rakkaille, on marraskuun 2. päivänä. Molemmat pyhäpäivät liittyvät kuolemaan ja tuonpuoleiseen. Pyhäinpäivää edeltävän päivän nimi taas oli ’All Hallow’s Eve’ (”hallow” merkitsee pyhää), joka muuttui muotoon ”halloween”.

Henkien uskotaan vaeltavan maan päällä

Alun perin toukokuussa vietetty pyhäinpäivä siirrettiin marraskuulle, jotta se saatettiin liittää yhteen lokakuun lopussa vietettävän kelttiläisen samhain-pyhän kanssa. (Lisäksi kuolleiden muistaminen tuntuu loogisemmalta syksyllä, kun lehdet lakastuvat ja putoavat puista.) Samhain, joka merkitsi sadonkorjuukauden päättymistä, oli myös kelttiläinen uusi vuosi, kesän päätös sekä pimeän ja tappavan talvikauden alku. Keltit uskoivat, että elämän ja kuoleman välinen verho oli tuolloin ohuimmillaan, ja että henget saattoivat vaeltaa kahden maailman välillä.

Karkki vai kepponen?

Samhainin aikana keltit uhrasivat ruokaa pitääkseen pahat henget loitolla. Keskiajalla köyhillä oli tapana lähteä pyhäinpäivää edeltävänä päivänä ’sielunkierrokselle’. He vierailivat eri taloissa ja rukoilivat perheen kuolleiden puolesta saadakseen ruokaa, jota kutsuttiin nimellä ’sielukakut’. Kun irlantilaiset ja skotlantilaiset maahanmuuttajat veivät 1800-luvulla halloween-perinteet mukanaan Yhdysvaltoihin, pyhäpäivään alettiin liittää myös pahankurisuutta, ja makeisten keräämisestä tuli yhden historioitsijan mukaan eräänlainen kiristyskeino: Antakaa meille makeisia, tai teemme teille kepposia. Kun halloweeniin liittyvä vandalismi alkoi yltyä, yhteisöt alkoivat 1930-luvulla rohkaista makeisten keräämistä nykyisin tuntemassamme muodossa, jotta nuoret pysyisivät kaidalla tiellä.

Naamiaisasut

Suojellakseen itseään pahoiltakin hengiltä, joita samainin aikaan saattoi ilmestyä, keltit naamioituivat eläinten nahoista valmistettuihin asuihin pysyäkseen niiltä piilossa. He uskoivat, että saattoivat hengiksi pukeutuneina liikkua ulkona turvallisemmin. Myöhemmin sielunkierroksia muistuttava pukeutuminen alkoi yleistyä Skotlannissa, missä lapset pukeutuivat eri asuihin ja pyysivät naapureilta ruokaa tai rahaa vastalahjaksi laulusta tai runosta. 1800-luvun Yhdysvalloissa naamioituneita halloween-keppostelijoita oli vaikeampi tunnistaa.

Kahdeksan helppoa kasvomaalausideaa halloweeniksi


 

Makeisten syöminen

Varhaisimmilla karkki ja kepponen -kierroksilla eivät karkit välttämättä tarkoittanetkaan makeisia. Kun toisen maailmansodan aikainen sokerin säännöstely päättyi, makeisyritykset tajusivat halloweeniin liittyvät taloudelliset mahdollisuudet. Vauvabuumi oli täydessä vauhdissa, ja karkki ja kepponen -kierroksiin täydelliset lähiöt alkoivat kasvaa. Keppostelijoille tarjottiin pieniä, edullisia makeisia etenkin, kun 1970- ja 1980-luvuilla pelko kotitekoisten makeisten vaaroista levisi. Massamarkkinoidut, yksittäin pakatut karkit tuntuivat parhaalta tavalta pitää lapset turvassa. Nykyään kansallinen makeisvalmistajien yhdistys National Confectioners Association arvioi, että 77 prosenttia amerikkalaisista ostaa halloween-makeisia ja kuluttaa niihin 2,7 miljardia dollaria vuodessa.
 

Candy corn -maissimakeiset

Halloween ja makeiset liitetäään usein yhteen, mutta suurin osa makeisista ei liity suoraan halloweeniin – lukuun ottamatta candy corn -maissimakeisia. Näiden mielipiteitä jakavien, syksyyn sopivasti keltaisella, oranssilla ja valkoisella raidoitettujen karkkien oli alun perin tarkoitus muistuttaa kananrehussa käytettyjä maissinjyviä. Kuulostaa herkulliselta, vai mitä? Ne kehitti Philadelphiassa toimiva makeisvalmistaja George Renniger, joka alkoi myydä niitä vuonna 1898. Vaikka ’candy corn’ -makeisia ei alussa markkinoitu halloweenia ajatellen, niiden elonkorjuuteema teki niistä täydellisen herkun tuolloin yleistyviä karkki vai kepponen -kierroksia varten.

Halloween-juhlat

Kiitos karkki vai kepponen -kierrosten suosion, halloween nähdään nykyään ennen kaikkea lasten juhlana. On kuitenkin paljon aikuisia, jotka haluavat myös nauttia sen tunnelmasta. Aikuisten halloween-juhlia on järjestetty siitä asti, kun halloween-perinne saapui Yhdysvaltoihin ja keskittyi nuorempaan väkeen. Näissä vanhoihin hall-pitoihin perustuneissa kokoontumisissa tarjoiltiin syksyn antimia, kuten pähkinöitä ja hedelmiä, ja pelattiin pelejä. Henkimaailmaan liittyvät aktiviteetit, kuten ennustaminen ja kummitusjutut, kuuluivat myös juhlallisuuksiin.

13 halloween-seuraleikkiä 

’Apple bobbing’ eli omenoiden nappaaminen vedestä

Ei ole mikään yllätys, että yksi kaikkien aikojen kestävimmistä halloween-peleistä liittyy elonkorjuun klassiseen antiin, omenaan. Tämä hedelmällisyyden symboli on mukana myös halloween-ennustuksissa. ’Apple bobbing’ tarkoittaa peliä, jossa osallistujat yrittävät napata omenoita vedestä vain hampaillaan, ja yhden variaation mukaan omenan ensimmäisenä hampaisiinsa haukannut pelaaja menee naimisiin ensimmäisenä. Toisissa versioissa omenoihin on kirjoitettu nimikirjaimia, jotka paljastavat pelin voittajan tulevan kumppanin. Omenaperinteen juuret ulottuvat myös roomalaisten elonkorjuujuhlaan, joka järjestettiin hedelmien ja hedelmätarhojen jumalattaren, Pomonan, kunniaksi.

Kurpitsojen kaivertaminen

Nykyään koristeina käytetään kurpitsoja, mutta tiesitkö, että ensimmäiset kurpitsalyhdyt kaiverrettiin... nauriista? Alkuperäisen irlantilaisen legendan mukaan Kitsas Jack yritti huijata sielunsa takaisin paholaiselta. Kun Jack kuoli, taivas ei liioin huolinut häntä, joten paholainen kirosi hänet vaeltamaan maan päällä kaiverrettu nauris lyhtynään. Niin syntyi perinne, jossa pelottavia kasvoja kaiverrettiin niin nauriisiin, punajuuriin kuin perunoihinkin. Ne laitettiin ikkunoille pelottamaan pois ”Jack of the Lantern” sekä muut henget. Kun halloween saapui Yhdysvaltoihin, ihmiset päättivät, että kurpitsat soveltuivat tarkoitukseen paremmin.

Kynttilät

Lepattavat liekit liitetään kurpitsalyhtyihin, mutta tulen alkuperäinen rooli juontaa sekin juurensa samainiin. Muinaiseen juhlaan kuului, että suuri kokko sytytettiin pitämään henget loitolla ja johdattamaan ne tuonpuoleiseen. Keltit sytyttivät liesiensä tulen talveksi pyhästä kokosta. Nykyään Yhdysvalloissa karmivaa tunnelmaa tavoitellaan ennemminkin kynttilöillä kuin valtavilla tulilla, mutta Englannissa marraskuun viidennen päivän ’Bonfire Night’ on itse asiassa halloweenia suositumpi. Myös ’Guy Fawkesin yönä’ tunnettu juhla järjestetään muistona epäonnistuneesta ruutisalaliitosta, jonka tarkoituksena oli räjäyttää parlamentti vuonna 1605. Nykyään sitä vietetään monien halloweenista tuttujen menojen parissa.

Toffeeomenat

Toinen perinne, jonka halloween jakaa ’Guy Fawkesin yön’ kanssa, on toffeeomenoiden syöminen. Tiedämme jo, että sekä omenat että makeiset liitettiin erikseen halloweeniin, mutta miten ne sitten päätyivät yhteen? Legenda kertoo, että kyseessä oli vahinko. Vuonna 1908 New Jerseyn Newarkissa toiminut makeisvalmistaja William Kolb sattui pudottamaan omenan makeisseokseensa. Tarinan toisessa versiossa hän teki sen tahallaan: Hän valmisteli komeaa esillepanoa punaisille kanelimakeisilleen ja kastoi omenoita sen joukkoon, saaden samalla aikaan tämän maukkaan herkun. Vaikka hän alun perin tarkoitti ne joulumakeisiksi, elonkorjuun vakiohedelmä ehdittiin jo liittää halloweeniin.

Paholaisen yö

Kun yhdysvaltalainen halloween alkoi keskittyä enemmän karkkien keräämiseen ja vähemmän kepposteluun, kujeilijat loivat toisen illan, jona saattoivat puuhailla rauhassa: 30. lokakuuta. Tietyissä osissa Yhdysvaltoja se tunnetaan eri nimillä, kuten ’Devil’s Night’, ’Goosy Night’, ’Cabbage Night’ (vihannesten heittämiseen liittyvän perinteen johdosta), tai ’Gate Night’ (koska kujeilijat veivät portit aidoista). Yleensä sitä juhlistetaan lievästi harmillisilla tempuilla, kuten heittämällä kananmunia tai vessapaperia talojen päälle, soittamalla ovikelloja ja livistämällä sitten paikalta, ja murskaamalla kurpitsoja, mutta tämä juhla muuttui aidosti pelottavaksi Detroitissa vuonna 1984, kun kaupungissa sytytettiin yli 800 tulipaloa.

Halloween-paraatit

Kotikaupungissasi halloweenia saatetaan juhlia lasten paraatilla, jossa osallistujat saavat esitellä hauskoja ja pelottavia asujaan. Nämä paraatit eivät ole kuitenkaan vain lapsille, sillä New Yorkissa ja muissa suurkaupungeissa järjestetään suuria ja omituisia paraateja myös aikuisille. Alun perin nämä koko kansan tapahtumat olivat yritys estää keppostelijoita ryhtymästä tuhotoimiin. Minnesotan Anoka väittää luoneensa ensimmäisen, tähän tarkoitukseen järjestetyn halloween-paraatin vuonna 1920. Halloween-kulkueet muistuttavat myös meksikolaisia ’kuolleiden päivää’ juhlistavia paraateja. Nämä värikkäät, esihispaaniset juhlat, joissa muisteltiin kuolleita rakkaita, sulautuivat myöhemmin yhteen 1. ja 2. marraskuuta järjestettyjen eurooppalaisten uskonnollisten juhlien kanssa.

Kummitustalot

Astu sisään... jos uskallat! Itsensä pelotteleminen elävillä tai elektronisilla kummituksilla, aaveilla ja hirviöillä vaikuttaa hassulta, mutta se tarjoaa myös tilaisuuden tutkia omia pelkojamme turvallisessa ympäristössä. Kammottavien näkyjen katselu sai alkunsa jo 1800-luvulla, ja suosioon sen nosti Madame Tussaud’sin aidolta näyttävä ’Chamber of Horrors’ -kauhukabinetti Lontoossa. 1930-luvun Yhdysvalloissa kummitustaloja muistuttavien kellariluomusten rakentaminen alkoi keinona estää lapsia tekemästä tuhmuuksia. Disneylandissa vuonna 1969 avatun ’Haunted House’ -nähtävyyden suosio paljasti teeman rahastuspotentiaalin, ja Junior Chamber -organisaatio, eli ’Jaycees’ alkoikin käyttää sitä rahankeräyskeinona. Nykyään kummitustalot ja heinäajelut ovat yleisiä yhdysvaltaisissa nähtävyyksissä, kuten Kaliforniassa sijaitsevalla Knott’s Berry Farmilla, ja ne ovat osa 300 miljoonan dollarin arvoista teollisuuden alaa.

Nämä 7 merkkiä kertovat että talossasi kummittelee

Halloween-koristeet

Yksi kurpitsalyhty ei ehkä enää riitä, kun koti täytyy koristella halloween-kuntoon, mutta kummituksista, hämähäkinseiteistä, hautakivistä ja oransseista valoista koostuvat, oudot esillepanot ovat suhteellisen moderni perinne. 1900-luvun alussa paperi- ja juhlatarvikkeita myyvät yritykset alkoivat tuottaa koristeita varta vasten halloweenia varten. Presidentin vaimo Mamie Eisenhower koristeli Valkoisen talon halloweenia varten ensimmäistä kertaa vuonna 1958. Kun karkki vai kepponen -kierrokset alkoivat tulla suositummiksi 1900-luvun toisella puoliskolla, naapurit kuljeksivat pelottavasti koristellulta talolta toiselle. Nykyään halloween-aiheinen koristelu kasvaa uusilla perinteillä, kuten allergeeni-vapaista herkuista kertovien petrolinsinisten kurpitsojen ja auton takaluukkuun pystytettävien ’trunk or treat’ -tarjoilujen myötä

Halloween koristeita: 12 helppoa askarteluideaa


Lue lisää: 

Halloweenin kunniaksi - 5 kertomusta yliluonnillista ilmiöistä

Viisi kummitusjuttua, joille on täysin looginen selitys 

Halloweenin kurpitsapiirakka

 

Readers Digest Valitut Palat

Osallistu keskusteluun!