Kuu - 10 aavemaista kuuhun liittyvää faktaa, joita et tiennyt

10 aavemaista kuuhun liittyvää faktaa, joita et tiennyt

Luo: 02/18/2019 - 16:34

Tämä salaperäinen, 384,400 kilometrin päässä Maasta sijaitseva kivenmöhkäle on synnyttänyt myyttejä ja taikauskoa jo tuhansien vuosien ajan. Joskus totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempi. Tässä muutama fakta, jotka saavat sinut katsomaan iltataivasta hieman eri tavalla.

kuu
Kuva: 
iStock

Kuussa on hautausmaa

Suurin osa Kuussa olevasta 200 tonnista jätettä on avaruusroskaa tai sen jättivät jälkeensä 12 astronauttia, jotka ovat vierailleet Kuussa vuoden 1969 jälkeen: hylättyjä satelliitteja, loppuun käytettyjä raketteja, kameroita, reppuja ja golfpalloja. Tässä kuitenkin hieman synkeämpi kuufakta: Kuussa olevan jätteen joukosta löytyvät myös Eugene Shoemakerin tuhkat. Hän oli yksi planeettatutkimuksen perustajista, jonka NASA sinkosi avaruuteen polykarbonaattikapselissa. 

”Kuuhullut” voivat syyttää Kuuta

Yksi keskiajalla syntyneistä kuufaktoista on se, että tutkijat ja filosofit uskoivat täyden kuun aiheuttavan kouristuskohtauksia, ja pahentavan kuumetta ja reumatismia. Kuun ja epätavallisen käytöksen välisen yhteyden takia niistä kärsiviä kutsuttiin ”kuuhulluiksi”.

Kuu katoaa

Joka vuosi Kuun kiertorata siirtyy noin neljä senttimetriä kauemmas Maasta. Se merkitsee, että jo 500 miljoonan vuoden kuluttua Kuu on 23,500 kilometriä meistä nykyistä kauempana.

Kuun pinnalla on tuoreita jalanjälkiä

Ihminen ei ole kävellyt Kuussa neljään vuosikymmeneen, mutta sen pinnalta löytyy tuoreita jalanjälkiä. Onko tämä todiste ulkoavaruudessa elävästä elämänmuodosta? Onko Isojalka etsinyt uuden kodin? Ei sentään. Ne ovat vain astronauttien jättämiä jälkiä. Kuussa ei ole tuulta tai vettä, joten jäljet voivat kestää miljoonia vuosia.

Täysikuu voi pitää sinut hereillä

Baselin yliopistossa, Sveitsissä, suoritetussa pienessä tutkimuksessa täyden kuun aikaan tarkkaillut koehenkilöt saivat vähemmän syvää unta, tuottivat vähemmän melatoniinia ja nukahtivat viisi minuuttia myöhemmin kuin ne, joita tarkkailtiin kuun muissa vaiheissa. Unitutkija Marie Dumont, joka ei osallistunut tutkimukseen, ehdottaa, että täysikuu voisi vaikuttaa epäsuorasti ihmisen sisäiseen kelloon lisäämällä iltaisin koehenkilöiden altistusta valolle. 

Totuus verikuusta

Kuten monet todistivat syyskuun lopussa vuonna 2015, Kuu voi tosiaan sopivissa olosuhteissa muuttua pahaenteisen punaiseksi. Huolimatta ihmissusiin ja maailmanloppuun liittyvistä varoituksista, tutkijat määrittelevät niin-sanotun ”verikuun” puhtaasti astronomiseksi tapahtumaksi, jossa Maa heittää ruosteenvärisen varjon Kuun pinnalle.

Varjot ovat tummempia Kuussa kuin Maassa

Kuussa käyneet astronautit huomasivat välittömästi, että heidän varjonsa olivat paljon tummempia siellä kuin Maassa. Kuusta puuttuu ilmakehä, joka maapallolla luo varjoja sirottelemalla valoa. Aurinko ja itse Maa tuottavat hiukan valoa, joka riittää luomaan varjoja, mutta varjoja on paljon vaikeampi nähdä. 

Kuussa tapahtuu maanjäristyksiä (tai kuunjäristyksiä)

Maan tapaan Kuulla on kuori, joka liikkuu ja muuttuu. Kuunjäristyksiä tapahtuu, kun Kuun kuori lämpenee ja laajenee, ja siihen osuvat meteoriitit voivat laukaista niitä. Kuunjäristykset eivät saavuta samaa voimakkuutta kuin maanjäristykset, mutta ne voivat kestää paljon pidempään, sillä Kuussa ei ole seismistä värinää vähentävää vettä.

Kuulla on oma aikavyöhykkeensä

Sen nimi on ”Kuun normaaliaika,” mutta se ei vastaa suoraan Maan aikaa. Kuussa aika kuluu eri tavalla kuin Maassa. Yksi vuosi kuussa jakautuu kahteentoista ”päivään”, joista jokainen on yhtä pitkä kuin yksi Maan kuukausi. Jokainen ”päivä” on nimetty Kuussa kävelleen astronautin mukaan. ”Päivät” on jaettu 30 ”kiertoon”, jotka taas on jaettu tunneksi, minuuteiksi ja sekunneiksi. Kalenteri muuten alkoi, kun Neil Armstrong käveli Kuussa. Vuosi 1, päivä 1, kierto 1 alkoi 21. heinäkuuta vuonna 1969, kello 02:56:15 yleisaikaa.
 

Kuussa on äärimmäisen suuria lämpötilanvaihteluita

Saatat ajatella, että maapallo sijaitsee aurinkokuntamme asumiskelpoisessa, leudossa osassa. Lähempänä Aurinkoa olevat planeetat ovat paljon kuumempia, ja kauempana olevat planeetat taas joutuvat kestämään jäätäviä lämpötiloja. Kuu kokee melko valtavia lämpötiloja asteikon kummastakin päästä, vaikka se onkin lähellä elämää suosivaa planeettaamme. Päiväsaikaan lämpötila voi olla jopa 93 astetta. Kuun navoilla lämpötila kuitenkin pysyttelee -240 asteessa. Ero johtuu siitä, ettei Kuulla ole ilmakehää. 

 Lue lisää:

7 avaruudessa kiellettyä ruokaa

22 asiaa, joita et tiennyt ukkosesta

13 kuun salaisuutta, joita tieteilijät yrittävät selvittää

Readers Digest Valitut Palat

Osallistu keskusteluun!