Previous slide
Next slide

Mihin kellonaikaan kannattaa nauttia päivän ateriat?

ateria
Facebook
Twitter
WhatsApp
Pinterest
Email
Tulosta
Kirjoittanut: EMILY LABER-WARREN
Varhemmin nautittu päivällinen voi olla avain terveempään elämään.

Aikaisemmin nautittu ateria pudotti painoa

JACKIE RODRIGUEZ lihoi 31 ki­loa ensimmäisen lapsensa syntymän jälkeen.

”Olin todella onneton, mutta pysyin samoissa mitoissa kahden vuoden ajan’; hän sanoo. Kun hänen tyttärensä oli kaksivuotias, hän pu­dotti liikakilot ilman sen suurempaa rehkimistä.

”En käyttänyt laihdutus­pillereitä, rasvanpolttajia tai aterian­ korvikepirtelöitä. En yhtikäs mitään”. Muodonmuutoksella ei ollut mi­tään tekemistä sen kanssa, mitä Rodriguez söi. Kaikki alkoi siitä, kun hän aloitti uuden työn, joka mullisti hänen päivärytminsä.

Hän työskenteli New Yorkissa lähellä omaa asuin­taloaan sijaitsevassa DJ-yrityksen toimistossa, ja hänen työvuoronsa al­koivat aina puoli kuudelta illalla. Ai­emmin hän oli syönyt päivällistä iltayhdeksältä yhdessä poliisipäällik­könä työskentelevän miehensä kans­sa tämän tultua töistä kotiin.

Uuden työn myötä hän alkoi syödä yksin vii­deltä ennen lapsen hoitoon viemistä ja töihin lähtöä. Työt aloittaessaan hän oli kokoa 46, mutta yhdeksän kuukauden kuluttua hän oli hoikistu­nut kokoon 32.

Yötyö johtaa usein painonnousuun, joten Rodriguezin tarina voi vaikuttaa hänen oman ke­honsa oikulta. Rodriguez ei kuiten­ kaan ollut täysin muiden yö- ja vuorotyöläisten kaltainen, sillä hä­nen vuoronsa päättyi kello 23, mikä takasi normaalin unirytmin. Untakin tärkeämpää saattoi olla se, ettei hän syönyt enää töissä tai kotiin tultuaan, vaan meni suoraan suihkun kautta nukkumaan.

Suurin muutos oli päivällisen ai­kaistaminen lähes neljällä tunnilla. Tuo yksinkertainen muutos vaikuttaa laukaisseen Rodriguezin odottamat­toman laihtumisen ja uudet tutki­mukset saattavat selittää syyn siihen.

Yösyöpöttelyn vaara

Tutkijat kautta maailman muo­dostavat täysin uutta käsitystä aineenvaihdunnan toimin­nasta. Ihmiskeho on viritetty käsittelemään kaikista tehok­kaimmin päiväsaikaan syötyä ruokaa.

”Tiedämme  nyt, että keho reagoi eri tavalla eri ai­koina syötyihin kaloreihin’; sa­noo Frank Scheer,  hermotutkija ja filosofian tohtori Harvardin yli­opistosta. Niinkin harmittomalta tuntuva tapa kuin yöllä syöminen voi siis aiheuttaa painonnousua, vaikka yöllä ja päivällä syödyissä ruuissa olisi yhtä paljon kaloreita.

”Myöhäis­illan jäätelöannos saattaa siis jämäh­tää suoraan vyötärölle’; sanoo hermotutkija ja filosofian tohtori Christopher Colwell Kalifornian yli­opiston Los Angelesin yksiköstä.

Tarkastellaan seuraavaksi Satchi­dananda Pandan hiiriä. Panda työs­kentelee molekyylibiologina Kaliforniassa sijaitsevassa Salk Insti­tute for Biological Studies -tutkimus­laitoksessa ja on maailman johtava asiantuntija, kun puhutaan ruoka-ai­kojen vaikutuksesta terveyteen.

Hä­nen työryhmänsä on saanut selville, että vain päiväsaikaan syövät hiiret ovat huomattavasti terveempiä ja laihempia kuin hiiret, jotka syövät saman ruokamäärän satunnaisesti vuorokauden eri aikoina.

On rohkaisevaa, että kun huonokuntoisille ja kellon ympäri naposteleville hiirille asetetaan vain päiväruokailun sal­liva aikataulu, niin nii­den diabetes- ja rasvamaksaoireet lieve­nevät ja kolesteroli- ja tu­lehdusarvot laskevat.

”Todennäköisesti voimme vaikuttaa vakaviin sairauk­siin muuttamalla ihmisten ruoka-aikoja”, Panda sanoo.

Ruoka hallitsee aikaa 

Ruoka-aikojen ja terveyden vä­lisen yhteyden ymmärtämiseksi on sukellettava historian syöve­reihin. Auringonnousun ja -las­kun aiheuttamat päivittäiset valon ja pimeyden vaihtelut ovat osa lähes jokaisen lajin biologista järjestelmää. Sisäelimet toimivat eri tavoin päivällä ja yöllä, mitä kutsutaan elintoimintojen sisäsyntyiseksi sirkadiaaniseksi vuorokausirytmiksi.

Parin viime vuo­den aikana tutkijat ovat saaneet sel­ville, että esimerkiksi valvominen ja digitaalisen näytön tuijottaminen al­tistaa ihmiset vuorokausirytmiä häi­ritsevälle epäluonnolliselle valolle. Se voi puolestaan johtaa viruksen isän­täsolun syntymiseen.

Nyt asiantuntijat ovat alkaneet epäillä, että olisi toinenkin sisäinen kello, joka ei liity valoon vaan ruokaan. Tutkijoilla on vielä paljon opit­tavaa siitä, mutta tutkimusaineisto viittaa siihen, että jatkuva napostelu olisi keholle yhtä haitallista kuin keinotekoinen valo keskellä yötä. Yölli­sen syömisen uskotaan vaikuttavan diabetekseen, sydäntauteihin, syöpään ja oppimis- ja muistihäiriöihin. Koko ihmisen evoluution ajan va­loisa aika on pyhitetty ravinnolle ja yöpaastoamiselle ja ihmisen elimet ovat kehittyneet sen mukaisesti. Ruu­ansulatusentsyymit ja hormonit vir­taavat vuorokauden eri aikoina ennustettavissa olevassa muodosssa ja mahdollistavat maksan, suoliston ja muiden ruuansulatuselinten suju­van yhteistyön.

”Jatkuvan syömisen takia veren in­suliini- ja glukoositasot ovat koko ajan koholla”, sanoo Ruth Patterson, filosofian tohtori, ravitsemusasian­ tuntija ja epidemiologi Kalifornian yliopiston San Diegon yksiköstä.

Insuliini vaikuttaa kasvainten syn­tymiseen eli jos sitä on jatkuvasti verenkierrossa, se saattaa antaa syövän esivaiheen soluille vaarallista lisäpotkua.

Patterson työtovereineen tutki rintasyövästä selviytyneitä potilaita ja selvisi, että syövän uusiutuminen oli epätodennäköisempää, mikäli naiset olivat illan ja yön aikana vähintään kolmetoista tuntia syömättä.

Vatsan ja suoliston Iepuuttamisen perusteet

Yöpaastoaminen on yksinkertaista muihin laihdutusmenetelmiin ver­rattuna. Pattersonin työryhmä järjesti pilottitutkimuksen, johon osallistu­neita naisia käskettiin syömään päi­vällinen iltakuuden ja iltakahdeksan välillä ja olemaan sen jälkeen syö­mättä aamukahdeksaan asti, jotta vatsa saisi levätä vähintään kaksi­ toista tuntia.

”Muuten he saivat edel­leen syödä mitä tahtoivat.”

Uuden tutkimuksen mukaan aamu­pala todella vaikuttaisi olevan päivän tärkein ateria. On kuitenkin tärkeää ymmärtää sanan alkuperäinen merki­tys eli paaston päättyminen (englan­niksi breakfast). Pandan mukaan todellista hyötyä vain silloin, kun sitä on edeltänyt 12-14 tunnin paasto.

Myös päivän isoin ateria kannattaa syödä jo aiemmin päivällä. Vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa Har­vardin yliopiston Frank Scheerin ja espanjalaisen Murcian yliopiston Marta Garauletin tarkastelivat yh­teensä 420:ta painonpudotusklinikoi­den asiakasta. Nämä söivät saman määrän kaloreita ja liikkuivat yhtä aktiivisesti, mutta päivän pääaterian ennen kello kolmea syöneet laihtui­vat selvästi enemmän kuin kolmen jälkeen syöneet.

”Pienet erot ruoka­-ajoissa voivat vaikuttaa painonpudo­tukseen merkittävästi ’; Scheer sanoo.

Monille ruoka-aikojen oikea ajoit­taminen on vain maalaisjärjen käyt­töä. Craig Weingard seuraa erästä kehonrakennuksen asiantuntijaa, jo­ka on pitkään suositellut yöpaastoa. Weingard vastusti ajatusta kauan. Vii­mein hän kuitenkin kokeili.

”Kehoni muuttui hujauksessa. Jos olen syönyt edellisenä iltana kuuden jälkeen, sen näkee vatsastani seuraavana aamu­na’; hän sanoo.

”Kaikesta iltakuuden jälkeen syödystä tulee osa sinua.”

Lue lisää:

11 ruokailutottumusta, jotka auttavat painonpudotuksesta

Asiantuntijoiden 37 ruokavinkkiä, joiden avulla elämä pitenee ja paino putoaa

Terveempi elämä näiden 8 ruoka-aineen avulla