Keuhkoahtaumatauti - kuinka se vältetään / ]Valitut Palat

Sofa SaveriWalk

Keuhkohtaumatauti – hoitokeinot & elämä taudin kanssa

Luo: 02/24/2020 - 15:41

Hitaasti etenevä sairaus vaikuttaa miljooniin eurooppalaisiin. Jos taudin mahdollisuus huolettaa, on paras ottaa heti yhteys lääkäriin.

keuhkoahtaumatauti

Michael McGloin kantoi aina mukanaan haitaria, olipa hän sitten matkalla toimistolleen irlantilaisessa Sligon kaupungissa sijaitsevaan autoliikkeeseen tai alueen hämyisiin baareihin, joissa hän teki keikkaa yhden miehen bändinsä kanssa viihdyttäen usein riehakastakin yleisöä soittamalla rytmikästä irlantilaista kansanmusiikkia. Hän rakasti harrastustaan – sen toverillisuutta, silloin tällöin nautittua oluttuopillista ja monia filtterittömiä savukkeita, joita hän oli oppinut polttamaan jo ollessaan vain 12 vuoden ikäinen pojankloppi.
 
Lokakuussa 1999 McGloinilla todettiin keuhkoahtaumatauti eli COPD. Hän sai diagnoosin kärsittyään useita vuosia terveysongelmista, joihin kuului toistuvasti kasaan painuva oikea keuhko, hengityspysähdys ja lukuisat hengitystietulehdukset. McGloin lopetti tupakoinnin ja käyttää nykyään päivittäin sekä steroideja että antibiootteja tulehduksen ehkäisemiseksi.

”Pelottavin juttu oli se, kun erikoislääkäri vain tylysti tokaisi minun sairastavan COPD:tä”, 69-vuotias McGloin muistelee käheällä äänellään. ”En ollut koskaan kuullut siitä ja ajattelin, että olen varmaan maailman ainoa sitä sairastava ihminen.”

McGloin on kuitenkin kaikkea muuta kuin yksin.
 
Keuhkoahtaumatauti – joka on kattotermi monille keuhkosairauksille, kuten krooniselle keuhkoputkentulehdukselle, emfyseemalle eli keuhkolaajentumalle sekä joillekin astman muodoille – tulee Maailman terveysjärjestön mukaan olemaan vuoteen 2030 mennessä tarttumattomien tautien kolmen kovimman tappajan joukossa sydän- ja verisuonisairauksien ja syövän kanssa.

Tarkkoja lukuja on vaikeaa löytää. Vuonna 2013 keuhkojen terveyttä edistävän ELF-säätiön raportissa arvioitiin, että EU:n jäsenmaissa keuhkoahtaumaa sairastaa 40–50 prosenttia pitkäaikaistupakoitsijoista, ja että lisäksi 15–20 prosenttia tapauksista aiheutuu työpaikoilla esiintyvistä ja muista ilmansaasteista. Kaiken kaikkiaan Euroopan keuhkolääkäriyhdistyksen julkaisemassa hengityselinterveyden tutkimuksessa (European Lung White Book) vuodelta 2013 arvioitiin EU:n alueella noin 40 miljoonan ihmisen sairastavan keuhkoahtaumatautia. Taudin aiheuttamien kuolemantapausten määrän jäsenmaissa uskotaan olevan vuosittain noin 300 000, ja luku kasvaa.

ELF:n raportissa todettiin, että tarvitsemme enemmän tutkimusta, parempaa tiedotusta, uusia hoitomuotoja sekä parempaa yleistä tietoisuutta taudista. Euroopan keuhkolääkäriyhdistyksen puheenjohtaja, lääketieteen tohtori Jørgen Vestbo (jonka johtama yhdistys perusti ELF-säätiön vuonna 2000 yrityksenä tuoda terveysalan ammattilaiset ja potilaat yhteen) toteaa kuivasti: ”Periaatteessa meidän täytyy tehdä monia asioita paremmin.”
 
Useissa raporteissa varoitetaan, että COPD:n yleisin aiheuttaja on tupakointi, ja ilmansaasteet sekä ammattien tuomat vaarat, kuten myrkylliset kaasut, tulevat heti perässä. Joissain tapauksissa voi kuitenkin olla, että potilas syntyi keskosena ennen kuin hänen keuhkonsa olivat täysin kehittyneet, tai että hän kohdussa altistui passiivisesti tupakansavulle. Myös perintötekijöillä arvellaan olevan oma osansa puhtaasti sattumanvaraisesti. Keuhkoahtaumatautia esiintyy monissa muodoissa, se etenee eri teitä vaivihkaisesti ja vääjäämättömästi, ja johtaa lopulta kuolemaan, sillä se muuttaa keuhkojen molekyylirakenteita.

Keuhkoahtaumatauti on kuin tarkka-ampuja

Baselin yliopiston hengityselinspesialisti, tohtori Daiana Stolz sanoo, että keuhkoahtaumatautia on yksinkertaisinta kuvata keuhkoputkien tulehdukseksi, joka vaikeuttaa ilman tyhjentämistä keuhkoista ja joka tuhoaa keuhkokudosta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tauti itsessään olisi yksinkertainen, kaukana siitä. Stolz on yksi Lancet-julkaisun COPD-asiamiehistä, jotka toukokuussa 2019 allekirjoittivat pääkirjoituksen. Siinä vaadittiin kohdennettuja toimia sairauden kitkemiseksi. Koska tauti on niin monimuotoinen – kuin useasta eri suunnasta vaaniva tarkka-ampuja – sen huomaaminen on vaikeaa.

The Lancet Respiratory Medicine -lehdessä heinäkuussa 2018 julkaistun huomattavan tutkimuksen pääkirjoittaja, tohtori Tillie-Louise Hackett, LT, vancouverilaisesta Brittiläisen Kolumbian yliopistosta toimii yliopiston sydän- ja keuhkotautien tutkimuskeskuksen apulaisjohtajana. Hän huomauttaa, että henkilöt, joilla todettiin taudin lievin muoto, olivat jo menettäneet 41 prosenttia keuhkojen ilmatiehyistä, ja yli kolmanneksen keuhkojen pienimmistä väylistä, keuhkorakkuloista, joita tarvitaan happi- ja hiilimolekyylien vaihdossa. Ja koska keuhkoissa on niin monia ylimääräisiä ilmateitä, kun yksi niistä ahtautuu tai sulkeutuu, pitkän aikaa jollakin toisella ilmatiellä on mahdollisuus korvata se.

Sekä itse potilaan että terveydenhuollon edustajan on helppo jättää COPD:n ensioireet huomaamatta tai olla välittämättä niistä. Ne voivat olla vaarattoman oloisia ja niihin voi kuulua muun muassa yskää, hengenahdistusta portaita noustessa tai limaisuutta, joka pahenee yöllä ja helpottaa päivällä. Se voi tuntua vilustumiselta tai flunssalta, ja oireet voivat ilmetä silloin tällöin ja tulla taas takaisin.

Varsinkin hengenahdistuksen selvittäminen on potilaille ja lääkäreille erityisen hankalaa, tohtori Stolz sanoo. Keuhkoahtaumatautia on aiemmin todettu potilailla vasta neljänkymmenen ikävuoden jälkeen, ja kun ihminen ikääntyy, on vain luonnollista ajatella joutuvansa joskus haukkomaan henkeä, joten keuhkoahtaumatauti voi jäädä huomaamatta. Lääketieteellinen yhteisö tietää kuitenkin nykyisin, että vaikka tauti ilmenee vasta noin neljä- ja viisikymppisillä, se on voinut äänettömänä tehdä tuhojaan jo vuosikausia. Ja kun Stolz puhuu tuhoista, hän ei tarkoita vain pientä keuhkojen osaa tai edes puolikasta keuhkoa.

”Siihen mennessä, kun huomaamme taudin, se on voinut viedä jo koko keuhkon”, Stolz sanoo, ”mikä tarkoittaa puolta koko keuhkokapasiteetista. Vaikka tiedämmekin, että ilman toista keuhkoa pystyy elämään, kaikki kudosmenetykset sen jälkeen ovat paha juttu, sillä emme voi tehdä paljoakaan. Emme voi palauttaa eloon kuollutta kudosta.”
 
Keuhkoahtaumataudin tavallisiin hoitokeinoihin kuuluvat keuhkoputkia laajentavat lääkkeet hengitysteiden auki pitämiseksi, tulehdusta estävät antibiootit ja pahimmissa tautitapauksissa kortikosteroidit sekä suun kautta otettavat steroidit, vaikka niiden pitkäaikaiskäyttöön liittyykin vakavia sivuvaikutuksia, muun muassa keuhkokuumetta, osteoporoosia ja kaihia. Taudista kärsivät oppivat myös vahvistamaan palleaa ja ylävartaloa, mikä auttaa heitä hengittämään helpommin silloin, kun keuhkot tuntuvat menevän lukkoon joko bakteeritulehduksen, viruksen tai stressin seurauksena.

Vaikka tautiin etsitään tutkimuksella jatkuvasti uusia hoitokeinoja – meneillään on muun muassa useita kantasolukokeita – mikään niistä ei ole ajankohtainen, eikä parannuskeinoa ole näköpiirissä.

Kumouksellista on sen sijaan tieto siitä, että keuhkoahtaumatauti alkaa tehdä tuhojaan jo aiemmin kuin ennen oletettiin. Jos tauti todetaan ja potilaita aletaan hoitaa jo aiemmin – heidän ollessaan neli- ja viisikymppisiä – he joutuvat kärsimään vähemmän steroidien tuomia haittavaikutuksia ja taudin eteneminen saadaan hidastumaan.

Tohtori Vestbo kehottaa kaiken ikäisiä henkilöitä, joilla on hiljattain alkaneita tai muuttuneita, yli neljä viikkoa kestäviä hengitysoireita – esimerkiksi yskää tai hengenahdistusta tilanteissa, jotka eivät ennen aiheuttaneet ongelmia – käymään lääkärissä. ”Näin toimimalla onnistuimme vähentämään tuberkuloosin esiintymistä ja sitä samaa vaaditaan keuhkoahtaumataudin varhaiseen ja oikea-aikaiseen toteamiseen. Se on paras tapa hidastaa taudin etenemistä ja taata potilaille pidempi ja parempilaatuinen elämä.

Tohtori Vestbo sanoo, että yleislääkäreiden tulisi rutiininomaisesti seuloa riskiryhmiin kuuluvia potilaita teettämällä heille yksinkertainen keuhkojen toimintakoe eli spirometria. Kokeessa istuvaa potilasta pyydetään sulkemaan sieraimet nipistimellä, hengittämään syvään ja henkäisemään voimakkaasti ulos suun kautta putkeen, joka on kytketty ilman virtausta mittaavaan koneeseen. Kone mittaa ensin, kuinka paljon ilmaa potilas pystyy puhaltamaan ulos sekunnissa ja sitten, kuinka kauan häneltä kestää puhaltaa ulos loput ilmat.

”Koe kestää vain viisi minuuttia ja maksaa hyvin vähän, ja silti se on joillekin lääkäreille ja hoitajille haaste”, tohtori Vestbo sanoo. ”Meidän täytyy kuunnella potilaita, kun he valittavat hengenahdistusta. Meidän täytyy ottaa huomioon heidän potilaskertomuksensa ja viedä tutkimukset sitten seuraavalle tasolle.”

Paras tapa taata se, että perusterveydenhuollon lääkärit tekevät seulontoja, on tarjota heille jonkinlainen taloudellinen kannustin, Vestbo jatkaa. ”Olen pelannut tätä peliä vuosikymmenet, ja olemme yrittäneet vakuuttaa lääkäreille, että seulonnoissa on järkeä – mutta jos niistä ei saa maksua, on helppo ajatella, etteivät ne tärkeitä.”

Kun ihmisellä on todettu keuhkoahtaumatauti, Vestbo pitää keuhkojen kuntoutuksen lisäksi parhaana tapana sitä, että potilaat saadaan jatkamaan liikuntaa, vaikka he pelkäisivätkin saavansa siitä hengenahdistusta. ”Se voi kuulostaa järjettömältä, mutta juju on siinä, että hengästyminen kannattaa, sillä vaikka emme voi parantaa keuhkoja, voimme saada paremmat lihakset treenaamalla niitä, mikä puolestaan auttaa potilaita hallitsemaan keuhkojaan paremmin uloshengityksessä, jonka heikkous on suurin taudin aiheuttama ongelma.”

Keyhkoahtaumatauti ja sen lievempi muoto

Tilly Tartaglia, 74, joka työskenteli kananlihajalostamon toimitusjohtajana ennen eläköitymistään 12 vuotta sitten, ymmärtää, kuinka tärkeää on hengästyä joka päivä. Belgialaisesta Genkin kaupungista kotoisin oleva Tartaglia, innokas matkailija, tupakoi aiemmin paljon.

Maaliskuussa 2010 hän joutui sairaalaan keuhkokuumeen vuoksi. Siellä ollessaan hän sai tietää sairastavansa sekä keuhkoahtaumatautia että keuhkosyöpää. Hänen syöpänsä onnistuttiin hoitamaan, mutta hänen keuhkonsa toimivat vain 39 prosentin kapasiteetilla, ja nykyään hän hoitaa keuhkoahtaumatautiaan kortikosteroideilla. Hän pakottaa itsensä liikkumaan mahdollisimman paljon päivittäin, ja vähintään kahdesti viikossa hän käy hengitysterapiatapaamisissa, joissa asiantuntija räätälöi hänelle ohjelman hänen tarpeidensa mukaan – olipa se sitten harjoituksia pallean vahvistamiseksi, kävelyä tai liikettä juoksumatolla.

”Vaihtoehto on se, etten pysty hengittämään. Eikä se käy päinsä” hän sanoo.

”Suurimmalla osalla keuhkoahtaumatautia sairastavista on taudin lievä muoto. Useimmille heistä ainoat tarvittavat toimenpiteet ovat tupakoinnin lopettaminen ja mahdollisesti nopeavaikutteisten keuhkoputkia laajentavien lääkkeiden käyttäminen. Vuosittainen influenssarokote on erittäin tärkeä ja molempia keuhkokuumerokotteita suositellaan”, sanoo Mayo-klinikan keuhkosairauksien erikoislääkäri Paul Scanlon. ”Se on sairaus, mutta sitä voidaan hidastaa. Hoidoksi käy terve järki. Älä vietä aikaa tupakkapaikalla äläkä matkusta Pekingin kaltaisiin paikkoihin, joissa ilmansaastemäärät voivat olla katossa.”
 
Kotonaan Irlannissa Michael McGloin kuljettaa nyt haitarin sijaan mukanaan happipulloa. Hän tahtoo ihmisten tietävän, että keuhkoahtaumadiagnoosin jälkeenkin on elämää. ”Totta kai keuhkoni toimisivat nyt paremmin, jos tautini olisi todettu aiemmin, enkä olisi ihminen, jollen joskus pohtisi, mitä se voisi merkitä. Mutta yleensä yritän keskittyä siihen, mitä minulla on, toisten sairastuneiden auttamiseen ja pysymiseen ajan tasalla uusimpien tutkimusten saralla. Tärkeintä on se, että on elossa”, hän sanoo.


 

Näin tulet toimeen varhaisen vaiheen keuhkoahtaumataudin kanssa:

 

Jos sinulla on todettu COPD, Mayo-klinikan keuhkotautien erikoislääkäri Paul Scanlon Rochesteristä, Minnesotasta kertoo, että voit selvitä sen kanssa paremmin, jos noudatat seuraavia ohjeita:

 

•Lopeta tupakointi (Viisi tapaa lopettaa tupakointi)

 

•Liiku keuhkojenkuntoutusasiantuntijan neuvojen mukaisesti

 

•Ota influenssarokote joka vuosi (Totuus influenssarokotteista)

 

•Yski säännöllisesti, juo kohtuullisesti vettä ja käytä tarvittaessa ilmankosteuttajaa pitääksesi keuhkosi puhtaina

 


 Lue lisää: 

Keuhkoahtaumataudin riskitekijät ja hoitokeinot

Paksusuolensyöpä - älä aikaile niin pelastut

16 hiljaista leukemian oiretta, jotka kannattaa huomata
 

Readers Digest Valitut Palat

Osallistu keskusteluun!