Previous slide
Next slide

9 pääsiäisperinteisiin liittyvää myyttiä ja legendaa

pääsiäinen
Facebook
Twitter
WhatsApp
Pinterest
Email
Tulosta
Kirjoittanut: Meaghan Cameron
Värikkäitä munia, suloisia pupuja… Lue, millaisia tarinoita pääsiäisjuhlan suosituimpien perinteiden takana piileekään.

Pääsiäismyytti: Pääsiäispupu

Pääsiäispupua pidetään usein osana pääsiäistä, sillä pupuilla on huomattava kyky lisääntyä. Tämän perinteen juuret ovat kuitenkin pääsiäisen (eng. “Easter”) todellisessa nimessä. Sanotaan, että hedelmällisyyden jumalatar Eostrella (jonka nimestä mahdollisesti syntyi sana “Easter”) oli matkakumppaninaan rusakko – tosin yhteys on kiistetty monissa lähteissä. Yhdysvaltoihin pääsiäisen pupuperinne saapui Pennsylvaniaan muuttaneiden saksalaisten uudisasukkaiden mukana.

Pääsiäismyytti: Sana ”Easter”

Tietyissä pääsiäisperinteissä sana yhdistetään Ishtariin, babylonialaiseen ja assyrialaiseen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalattareen, tai muinaisenglantilaiseen kevään jumalattareen Eostreen. On luultavaa, että tämä kristillinen juhla sai vaikutteita kevääseen ja hedelmällisyyteen liittyvistä pakanajuhlista, mutta sen perinteet muistuttavat myös pesah-juhlaa, ja viimeisen ehtoollisen uskotaankin olleen seder-juhlapäivällinen. Pääsiäisen eurooppalaisissa nimissä nuo juuret näkyvät edelleen: espanjassa pääsiäinen on ”Pasqua”, ranskalaiset kutsuvat sitä nimellä ”Paques”, ja sen italialainen nimi on ”Pasqua”.

Pääsiäismyytti: Se on tärkeä, muttei yhtä tärkeä kuin joulu

Mitä tulee valmisteluihin, markkinointiin ja pop-kulttuuriin, joulu on mitä ilmeisimmin paljon tärkeämpi tapahtuma kuin pääsiäinen. (Pystyt varmasti luettelemaan jopa kymmenen jouluelokuvaa, mutta montako pääsiäiselokuvaa tunnet?) Siitä voisikin helposti päätellä, että joulu on kristillisistä juhlista tärkein. Huolimatta siitä, miten ylivoimaisesti joulu juhlamarkkinoita hallitsee, pääsiäinen on itse asiassa henkiseltä merkitykseltään paljon tärkeämpi. Kristuksen syntymä on toki tärkeä tapahtuma, mutta hänen ylösnousemuksensa pääsiäissunnuntaina muodostaa pohjan koko kristinuskolle.

Pääsiäisperinne: Leivät

”Hot cross” -pullat ja muut ristiä symboloivalla merkillä koristetut leivät ovat perinteisiä monessa pääsiäispöydässä ympäri maailmaa. Kokeile vaikka näitä: ”Choreg” (Armenia), ”Paska” (Ukraina), ”Babka” (Puola) ja ”Tsoureki” (Kreikka). Maista myös perinteistä italialaista pääsiäisleipää (yllä), johon on leivottu kananmunia. Nämä leivät on nostatettu näyttävästi, mikä todistaa, että pääsiäisperinteistä haluttiin erilaisia kuin pesah-juhlassa, jossa tarjottua leipää ei kohoteta.

Pääsiäisperinne: Kinkku

Kinkun syömisen perinne syntyi luultavasti siitä, miten eläimet teurastettiin ennen syksyä ja säilöttiin talven ajaksi suolaan ja joskus haudattiin lähelle merta. 67 prosenttia amerikkalaisista tarjoaa kinkkua pääsiäispäivällisellään, ja se rikkoo yleensä lihapaaston, joka juhlaa mahdollisesti edeltää.

Pääsiäisperinne: Munat

Pääsiäisen kiistaton tähti – maalattu tai värjätty, hopealla ja kullalla koristeltu, tyhjäksi puhallettu ja puihin ripustettu – on muna. Tästä elämän symbolista kerrotaankin monia legendoja. Maailman joka kolkassa munia tuodaan kirkkoon, annetaan lahjoina ja kätketään lasten riemuksi. Niitä jopa pyöritetään pitkin Valkoisen talon nurmikkoa.

Pääsiäisperinne: Mihin se osuu

Pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain, ja se riippuu muutamasta eri asiasta. Vuonna 325 Nikean kirkolliskokous päätti, että pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavaa täysikuuta seuraavana sunnuntaina, ellei se satu päällekkäin pesah-juhlan kanssa, missä tapauksessa sitä tulee juhlia sitä seuraavana sunnuntaina. Yksinkertaista, eikö totta? Pääsiäistä vietetään 22.3. ja 25.4. välillä.

Pääsiäisperinne: Ontot suklaapuput

Rakastitpa tai inhositpa onttoja suklaapupuja, ne tulevat luultavasti olemaan osa pääsiäistäsi. Säälittävän määrän suklaata täyssuklaisiin lajitovereihinsa verrattuna sisältävät suklaapuput voivat vaikuttaa yhdeltä hulluimmista pääsiäisperinteistä. Niiden suosioon on kuitenkin syynsä. Vuonna 1939 suklaanvalmistajat halusivat tavan tehdä suklaapupuja, jotka voisivat olla suuria ja koristeellisia, mutta myös helppoja syödä. On nimittäin helppoa haukata suklaapupun ohuen kuoren läpi, mutta isot, kiinteät suklaapalat voivat panna purukaluston koville. Ontot puput tarjosivat valmistajille lisäksi keinon myydä suurempia tuotteita pienemmällä hinnalla.

Pääsiäisperinne: Korit

Pääsiäiskori, yksi juhlan suosituimmista perinteistä, oli alun perin enemmänkin kuin pääsiäispesä. Kuten itse pääsiäispupu, sen tuomiset ovat myös peräisin saksalaisista perinteistä. Muiden pääsiäisperinteiden tapaan korien taustalla on ajatus hedelmällisyydestä ja keväästä. Lapset tekivät ”pesiä” ja täyttivät ne ruoholla siinä toivossa, että pikku pukut täyttäisivät ne munilla. Pesistä tuli vähitellen koreja, jotka olivat vähemmän sotkuisia, helpompia kantaa ja tietenkin myös suurempia.”

Lue lisää: 

Miksi puput ovat pääsiäisen symboli?

9 pääsiäisperinnettä eri puolelta maailmaa