Previous slide
Next slide

13 salaisuutta, joita punkit eivät halua sinun tietävän

punkki
Facebook
Twitter
WhatsApp
Pinterest
Email
Tulosta
Kirjoittanut: Lauren Gelman
Suojaa itsesi punkin puremilta, borrelioosilta ja muilta punkkien kantamilta taudeilta näiden vinkkien avulla. Tässä artikkelissa käsitellään kaikkea punkkien poistamisesta borrelioosin oireiden tunnistamiseen.

Tarvitsen hiiriä mutusteltavaksi

Suosikkiateriani, ainakin Yhdysvaltojen koillisosissa, on hiiri. Jos syksyn tammenterhosato on heikko, lähden ihmisten perään. (Hiiret syövät terhoja, ja punkit saavat ravintonsa hiiristä; ravintoketju kukoistaa.) Ole varuillasi: Olemme niitä punkkeja, jotka saattavat välittää borrelioosia – bakteeriperäistä tautia, joka voi hoitamattomana aiheuttaa kroonista väsymystä, nivelkipua ja muita vaivoja.
 

Olen pienempi kuin kuvittelet

Valokuvassa vaikutan ehkä suurikokoiselta ja huomion keskipisteeltä, mutta tosiasiassa minut on vaikea havaita erityisesti silloin, kun olen vielä nuori. Punkeilla on neljä kehitysvaihetta: muna, toukka, nymfi ja aikuinen. Punkin toukat ovat suunnilleen saman kokoisia kuin piste tämän lauseen perässä. Nymfit ovat noin unikonsiemenen kokoisia, ja aikuiset vain seesaminsiemenen kokoisia. Pikkuruisia otuksia.
 

Psst – laske jalkani. Aivan, niitä on kahdeksan.

On tärkeää tietää, miltä näytämme siltä varalta että löydät punkin omalta tai lemmikkisi iholta. Teknisesti ottaen olemme hämähäkkieläimiä, mikä tarkoittaa, että meillä on kahdeksan jalkaa verrattuna hyönteisten kuuteen jalkaan. Punkit ovat myös siivettömiä, ja niillä on kiinteä, ovaalinmuotoinen keho, joka on tavallisesti melko litteä mutta veren imemisen jälkeen pullistuu.
 

Olen punkki ja levitän muutakin kuin borrelioosia

Borrelioosi saa paljon huomiota luultavasti siksi, että se on mahdollisesti kroonisin kaikista punkkien kantamista taudeista, mutta me punkit levitämme ainakin 10 eri tunnettua tautia. Näihin lukeutuvat pilkkukuume, nautojen punatauti, anaplasmoosi ja ehrlichioosi. Tauti riippuu minun lajistani (erilaisia punkkilajeja on yli 800 maailmassa, joista Yhdysvaltojen manneralueella elää noin 90) ja niistä bakteereista tai muista patogeeneistä, joita kannan mukanani. Myönnän, että on vaikeaa huomata milloin olen purrut sinua, sillä oireet ovat usein epämääräisiä ja helposti sekoitettavissa muiden tautien kanssa. Useimmiten tunnet flunssan kaltaisia oireita (kuumetta, kylmiä väreitä, kipua ja kolotusta) ja saat ihottuman. Borrelioosi kuitenkin diagnosoidaan usein väärin, ja jopa 9 tapausta kymmenestä jää ilmoittamatta. Jos uskot, että sinua on purtu, suuntaa saman tien lääkäriin.
 

Vaikka puren, et välttämättä sairastu

Ei paniikkia, vaikka löytäisitkin minut omalta tai lemmikin iholta. Kaikki punkit eivät kanna tauteja, ja pikainen poisto voi huomattavasti vähentää tartunnan todennäköisyyttä. Useimmat punkin puremat ihmiset eivät saa borrelioosia tai muutakaan kantamaamme sairautta. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kaakkoisosissa ja keskilännessä, jonne me punkit mielellämme keräännymme, vain noin 25 prosenttia nymfeistä ja 50 prosenttia aikuisista kantaa borrelioosia aiheuttavaa bakteeria. 

Soita lääkärille kun…

Jos punkki puree, asialle ei tavallisesti tarvitse tehdä mitään ellet ala oireilla. (Antibiootteja e saa pelkän pureman takia, vaikka jotkut lääkärit saattavatkin antaa niitä ennaltaehkäisevästi.) Moni ei kuitenkaan tunne oireita ja keskittyvät liiaksi ihottumaan tai sen puutteeseen: Borrelioosista kielivä, tunnistettava ihottuma esiintyy vain 70-80 tapauksista. (Myös muut punkkien kantamat taudit aiheuttavat erityislaatuista ihottumaa.) Pilkkukuumeen saaneista noin 10 prosentilla ei ollut lainkaan ihottumaa. Toisin sanoen ihottuman puute ei tarkoita, ettetkö olisi saanut tartuntaa – erityisesti jos kärsit muista oireista kuten kuumeesta, kivusta ja särystä.

Pidän lemmikeistäsi yhtä paljon kuin sinusta

Suojaa musti ja mirri ja tarkista lemmikkien turkki päivittäin. Käytä lisäksi punkkeja karkottavaa voidetta tai kaulapantaa. Jos asuinalueellasi on paljon punkkeja, voit myös keskustella eläinlääkärin kanssa mahdollisista rokotteista koirallesi. Rokotuksia ei kuitenkaan ole saatavilla kaikkia punkkien kantamia tauteja vastaan, eivätkä ne estä lemmikkiä tuomasta punkkeja sisälle ja tartuttamasta niitä sinuun. Eläinlääkäriltä kannattaa myös kysyä neuvoa, jos sinulla on ulkokissa. Kissat ovat usein kemikaaliherkkiä, joten älä anna niille mitään ennen kuin olet jutellut eläinlääkärin kanssa. 

Suojaa nilkat!

Levitän borrelioosia todennäköisimmin nymfivaiheessa (tavallisesti myöhäiskeväällä ja varhaiskesällä), koska silloin olen pieni ja minut on vaikeaa huomata, joten minua ei välttämättä osata poistaa ennen kuin tartunta on jo tehty. Minut on vaikea nähdä pienen kokoni takia, mutta kannattaa tarkistaa nilkat – emme pääse ryömimään kovin korkealle maanpinnasta.

Tarkista muutakin kuin paljaat käsivarret ja jalat

Punkkien kantamat taudit eivät välity heti pureman jälkeen, joten asiantuntijoiden mukaan paras tapa estää sairastuminen on tarkistaa keho punkkien varalta usein. Pukeudu vaaleisiin vaatteisiin – niitä vasten punkit on helpompi huomata -, pidä paita housuissa ja käytä aina umpikärkisiä kenkiä metsäkävelyillä. Sido pitkät hiukset kiinni erityisesti puutarhatöissä äläkä istu maassa tai kiviaidoilla. Tarkista vaatteet, varusteet ja lemmikit ulkoilun jälkeen huolellisesti. Tarkasta myös oma ihosi. Jotkin punkit kiinnittyvät saman tien, mutta toiset vaeltavat ympäriinsä ja etsivät korvien kaltaisia alueita, joissa iho on ohuempi. Älä unohda tarkistaa suosikkipiilopaikkojani käsivarsien alla, navassa ja pään ja karvoituksen alueella. Jotkin punkit eivät kiinnity saman tien, joten puutarhatöiden jälkeen suihkussa käyminen tai metsäkävely saattaa auttaa pääsemään niistä eroon. Vaatteet kannattaa myös laittaa kuivana kuivauskoneeseen maksimilämmölle 20 minuutiksi, mikä tuhoaa vaatteissa piileskelevät punkit.
 

Inhoan siistejä pihoja

Jos haluat pitää minut poissa pihaltasi, älä unohda pitää puutarhastasi huolta. Punkit tarvitsevat selviytyäkseen paljon kosteutta, ja pysymme tavallisesti poissa hyvinhoidetulta nurmelta, joka ei tarjoa varjoa – emme pidä helteestä ja etsimme suojaa muualta. Löydät meidät todennäköisimmin nurmikon laidalta: esimerkiksi noin 82 prosenttia eräästä alalajistamme on löydetty kolmen metrin säteellä nurmikon reunasta. Esimerkiksi puulastuista, puunkuoresta, lehtikatteesta tai sorasta tehty este metsän ja nurmikon välillä saattaa estää punkkeja muuttamasta pihallesi. Siivoa roskakasat, poimi rikkaruohot, aja ruohikko säännöllisesti ja leikkaa pensaikot tontin laidalla. Näin pidät loitolla myös hiiret, joista me saamme usein ravintoa. Jos asuinalueellasi on paljon punkkeja, voit myös palkata jonkun harventamaan tontillasi olevaa metsikköä niin, että puut päästävät enemmän päivänvaloa pihalle ja hankaloittavat piilopaikkojen löytämistä punkeille.

En siedä karkotteita

Meidän punkkien kannalta on ikävää, että meidät voi tuhota kemikaaleilla. DEET-ainetta sisältävät karkotintuotteet (ne, joissa vaikuttavaa ainetta on 20 prosenttia tai enemmän) ovat hyvä valinta. Permetriini on myös hyvin tehokas vasta-aine, mutta sitä voi käyttää vain vaatteissa, ei lainkaan iholla. Sen antama suojakerros kestää useamman pesun. Voit myös käsitellä tonttisi punkkimyrkyllä, mutta useimmiten tätä varten tulee paikalle kutsua ammattimainen hyönteismyrkyn levittäjä. 

Entä millä minusta varmasti pääsee eroon?

Tarvitset vain ohutkärkiset pinsetit (älä yritä peittää punkkia kynsilakalla tai vaseliinilla äläkä yritä polttaa sitä pois). Tartu punkkiin mahdollisimman läheltä ihoa ja vedä tasaisesti ylöspäin. Punkin kiskominen tai vääntäminen voi jättää sen suun osia ihoon. Puhdista ihoalue huolellisesti vedellä ja saippualla, desinfiointiaineella tai jodatulla voiteella. Älä murskaa punkkia käsin poistamisen jälkeen, sillä tartuntavaara on edelleen olemassa. Pistä minut purkkiin tai muovipussiin, tai teippaa minut pahvilapulle ja kirjota ylös päivä, jolloin irrotit minut. Desinfiointiaine purkissa tappaa minut.

Ruokailemme muutaman kerran elinkaaremme aikana

En saanut borrelioosibakteeria syntymässä vaan bakteeri tarttuu minuun kun aloitan vampyyrinelämäni toukkavaiheessa. Näin se toimii: ruokailen ensimmäistä kertaa verellä piskuisena toukkana, jolloin borrelioosia aiheuttava bakteeri saattaa tarttua minuun isännästäni, mahdollisesti hiirestä. Kun olen ruokaillut tarpeekseni, päästän irti, palaan maahan ja muutun nymfiksi. Kun olen taas nälkäinen, etsin toisen isännän – ehkä tällä kertaa ihmisen, ehkä jopa sinut! Tällä kertaa kannan kuitenkin bakteeria ja saatan siirtää sen isäntääni ja sairastuttaa hänet. Sitten päästän irti, palaan maahan ja muutun aikuiseksi. Ei liene kovin yllättävää, että tässä vaiheessa olen taas nälkäinen – tarvitsenhan energiaa lisääntymiseen – joten etsin uuden isännän, ruokailen, lisäännyn, ja sitten valitettavasti kuolen. No, sinun kannaltasi se kai on onni.

 
Lue lisää: 

Nämä 12 punkkimyyttiä voivat olla terveydelle vaarallisia
 
9 luteita koskevaa faktaa, jotka eivät ole totta

Siivoa alusta asti oikein