Previous slide
Next slide

Kuinka fysioterapia auttaa kipuun?

fysioterapia
Facebook
Twitter
WhatsApp
Pinterest
Email
Tulosta
Kirjoittanut: Susan Catto
Huoli siitä, että joutuisin lopettamaan ruuanlaiton, sai minut kokeilemaan fysioterapiaa. Käsiäni ja ranteitani oli särkenyt siitä lähtien, kun aikoinaan tutkijakoulussa kirjoitin runsaasti muistiinpanoja käsin ja tietokoneella. Pystyin yhä käyttämään tietokonetta, mutta olin luopunut purkkien avaamisesta, vähentänyt käsin kirjoittamista ja jo yhden valkosipulinkynnen pilkkominen sai käsivarteni särkemään.

Lääkärini otti verikokeen sulkeakseen pois nivelreuman, mutta hän ei tiennyt mitä tehdä seuraavaksi. Mieheni Andrew oli vuosia yrittänyt patistaa minua kokeilemaan fysioterapiaa – hän oli sen avulla palautunut tennisvammoistaan – mutta uskoin omien vaivojeni olevan pysyvää laatua, joihin vain kipulääkkeet tai leikkaus voisivat auttaa. Siitä huolimatta varasin viimein ajan fysioterapeutille.

Tuloksia on vaikea liioitella. Lähdin ensimmäiseltä vastaanotolta jännetulehdusdiagnoosin ja kolmen venyttelyohjeen kanssa. Venytykset olivat helppoja – yhdessä kosketin sormenpäilläni seinää ja laskin kämmeneni sitä vasten 10 kertaa – mutta ne lievittivät lihasjännitystä niin paljon, että aloin odottaa kolmesti päivässä tehtävää harjoitusrituaaliani innolla. Viikoittaisilla käynneilläni fysioterapeuttini venytti lyhentyneitä lihaksiani ja lisäsi rutiiniini vahvistavia venytysharjoituksia ongelmien ehkäisemiseksi jatkossa. Muutaman päivän jälkeen kipuni olivat lievittyneet hieman, ja kahden kuukauden jälkeen oloni oli jo lähes normaali.

Huomasin, että fysioterapia voi auttaa myös pitkäaikaisiin vaivoihin, ja että en joutuisi kustantamaan kuukausia kestäviä kalliita hoitoja. Minun ja monen muun tapauksessa vastaanottokäyntien määrä vähenee nopeasti kun ongelman syy on selvitetty ja kotona tehtävät harjoitukset on aloitettu.

Useimmat ihmiset ovat tietoisia fysioterapian roolista onnettomuuksista toipumisessa, urheiluvammojen hoidossa ja aivohalvauksesta kuntoutumisessa, mutta viime vuosina fyysiseen toimintakykyyn ja liikkumiseen liittyvien ongelmien arviointi ja hoito ovat nousseet uuteen rooliin myös terveydenhuollossa. Sen avulla voidaan myös ehkäistä tarpeettomia leikkauksia.

Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten fysioterapialla hoidetaan erilaisia vaivoja ja sairauksia.

Apua polvivaivoihin

Vuonna 2009 The New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistiin uraauurtavan tutkimuksen tulokset. Kanadan Western Ontario -yliopiston tekemä satunnaistettu vertailututkimus osoitti, että fysioterapia yhdistettynä lääkitykseen oli yhtä tehokasta kuin artroskooppinen kirurgia polven nivelrikon hoidossa.

”Niveltulehdukseen auttaa usein notkeuden ja voiman kehittäminen”, sanoo tutkimukseen osallistunut ortopedian kirurgi ja yliopiston urheilulääketieteellisen laitoksen johtaja Robert Litchfield. Fysioterapeutit pystyvät usein poistamaan polvisäryn aiheuttajan selvittämällä kivun syyn, kuten lihaskireyden polven ympärillä, ja hoitamalla sitä venytyksillä tai harjoituksilla.

”Teemme kattavan biomekaanisen kartoituksen lihaskireydestä ja lihasheikkoudesta aina nivelten liikkuvuuteen”, urheiluklinikan kliinisiä tutkimuksia koordinoiva fysioterapeutti Greg Alcock selittää. 

”Siihen perustuen teemme hoitosuunnitelman, johon voi sisältyä harjoituksia tulehtuneen nivelen tai lihaksen rauhoittamiseen, tai käsittelemme ongelmaan vaikuttavia tekijöitä.” Litchfield lisää: ”Fysioterapeutit osaavat arvioida hyvin kokonaiskuvaa.”

Fysioterapia ievittää kroonista kipua

Syystä riippuen fysioterapia voi auttaa krooniseen kipuun voimistamalla lihaksia kivuliaiden nivelten tai lihasten ympärillä. Tanskalaistutkimuksessa todettiin osteoporoosia sairastavilla naisilla, joiden krooninen kipu johtui selkärangan kompressiomurtumista, että potilaiden kipulääkityksen käyttö vähentyi ja elämänlaatu parani jo 10 viikon tasapainoa ja lannerangan vakautta kehittävän fysioterapian jälkeen.

Helpotusta selkäkipuihin

Huonon ryhdin, lihasjännityksen tai niveltulehduksen kaltaiset ongelmat voivat aiheuttaa selkäkipuja. Hoitomuoto riippuu ongelman syystä, mutta hoidossa sovelletaan muutamia yhteisiä periaatteita. 

Kanadan Clevelandin klinikan liikuntafysiologian johtaja Paul VanWiechen suosittelee kolmiosaista lähestymistapaa: painonpudotus (niveliin kohdistuvan paineen vähentämiseksi), lihasten vahvistaminen (liikuntakyvyn parantamiseksi ja vaivojen uusiutumisen ehkäisemiseksi) ja lihasten ”uudelleenorganisointi”.

Siinä tietyn alueen kaikkien lihasten koordinaatiota muutetaan yleensä dynaamisten harjoitusten avulla. ”Alaselän alueella on noin parikymmentä tärkeää lihasta”, hän selittää. ”Kahden tai kolmen lihaksen vahvistamisella ei ole niin suurta vaikutusta kuin jos opettaa kaikille 24:lle miten työskennellä yhdessä.”

 Auttaa lantionpohjan sairauksiin

Yhdellä nopeasti kasvavalla alalla fysioterapian menetelmiä sovelletaan lantionpohjan sairauksien hoidossa, jotka voivat johtua lantiolihasten kireydestä, lyhenemisestä tai krampeista raskauden, synnytyksen tai vatsaleikkauksen jälkeen.

Toimintahäiriöt voivat ilmetä esimerkiksi yhdyntäkipuina, virtsatie- tai suolistohäiriöinä tai yleisenä vatsa- tai nivuskipuna. Fysioterapeutit voivat hyödyntää hierontatekniikkaa nimeltä ”triggerpisteterapia” suoraan lantionpohjan lihaksiin lievittääkseen kramppeja. Monet tekevät myös keskivartaloa vahvistavia harjoituksia ja rentoutumisliikkeitä esimerkiksi Pilateksen avulla.

Fysioterapia tukee hengitystä

Kokonaiskuvaan perustuva lähestymistapa ei rajoitu vain niveliin ja lihaksiin. Fysioterapialla hoidetaan myös autonomisen hermoston sairauksia – sisäelimien toimintaa sääteleviä tahdosta riippumattomia lihaksia ja hermoja. Astmaa tai uniapneaa sairastavia voivat hoitaa sydämeen ja verisuoniin erikoistuneet fysioterapeutit, jotka voivat hyödyntää hengitysharjoituksia – esimerkiksi sellaista, jossa potilas puhaltaa ilmapalloa – tai keskittyä parantamaan rinnan ja kaulan lihasten toimintaa venytysten ja lihasharjoitusten avulla. The Lancet -lehdessä vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa brittitutkijat tarkastelivat 655:tä 16–70-vuotiasta astmapotilasta vuoden kestäneessä satunnaistetussa vertailukokeessa. He tutkivat, paranisiko potilaiden elämänlaatu fysioterapian hengitysharjoitusten avulla. Tulokset osoittivat, että hengitysterapia auttoi myös silloin, kun hoito toteutettiin vastaanottojen sijaan omatoimisena etähoitona.

Potilaan tulee kuitenkin tehdä oma osansa fysioterapian onnistumiseksi. Kotona tehtävät venytykset ja lihasharjoitukset ovat ratkaisevan tärkeitä useimpien vaivojen hoidossa. Niiden kohdalla fysioterapia saattaakin menettää kannattajia. ”Monet potilaistani haluavat parantua heti – he eivät halua nähdä paljon vaivaa sen eteen”, sanoo Karen Orlando, fysioterapeutti ja torontolaisen ProCare Rehabilitation -klinikan omistaja. Pitkäaikaisiin huonoihin tottumuksiin mukautuneiden lihasten venyttäminen tai treenaaminen vaatii paljon aikaa ja harjoittelua, mutta se voi estää vamman uusiutumisen.

Omalta osaltani tiedän, että kun minua houkutti jättää harjoitukset tekemättä, muistin että niiden avulla pystyisin todennäköisesti ehkäisemään riskialttiimpien toimenpiteiden tarvetta. 

Lue lisää:

Näin pääset nivelkivuista

Mitä jalkasi kertovat terveydestäsi 

10 niveltulehdusta ja niiden erot