Kun selkään sattuu | Valitut Palat

Mitä tehdä, kun selkään sattuu?

Luo: 06/23/2015 - 14:47

Maailman johtavat selkäasiantuntijat kertovat mahdollisista hoidoista ja neuvovat, miten selkäkipua voi helpottaa.

Kun selkään sattuu
Kuva: 
Thinkstock

Kun saksalaisen, Stuttgartissa asuvan kustannustoimittajan Renate Mangoldin selkä alkoi rasittua tuntikausien istumisesta, kipu tuli aaltoina, mutta rauhoittui vähitellen. Renate oppi olemaan välittämättä siitä.

Vuonna 2010 Renate hypähteli tanssilattialla veljentyttärensä häissä Isossa-Britanniassa, ja sen jälkeen hänen selkäkipunsa vaivasivat kauemmin kuin ennen. Myöhemmin samana vuonna hän kiirehti Frankfurtin kirjamessuille, ja siellä alaselän kivut tunkivat seuraksi liikeneuvotteluihin. Hän jätti ne huomiotta ja jatkoi töitään.

Lopulta koitti loman aika. Baijerilainen kylpylä vaikutti täydelliseltä paikalta, jossa voisi hemmotella myös kauan lepoa kaivannutta selkää. Sunnuntai-iltana Renate kaivautui sänkyynsä peittojen alle, huolettomana ja tyytyväisenä. Seuraavana aamuna hän heräsi niin koviin kipuihin, ettei päässyt sängystä ylös.

”Kumppanini auttoi minut sängystä, puki vaatteet ylleni ja soitti lääkärille”, Renate kertoo.

Hän meni ortopedin vastaanotolle Stuttgartissa ja kuuli huonot uutiset: Kivut aiheutti välilevytyrä eli selkärangan välilevyn pullistuma. Eikä sitä voitu enää sivuuttaa.

Miksi selkä kipuilee?

Ihmisillä on aina esiintynyt selkäkipuja, mutta nykyajan elämäntyyli, erityisesti istumatyö ja näytön tuijottelu lisäävät rasitusta, jonka ikääntyminen aiheuttaa selkärangalle, lihaksille ja välilevyille.

”Useilla meistä on huono ryhti”, sanoo Kristopher Karvelas, lääketieteen tohtori ja kuntoutusasiantuntija Forest Baptist Medical Centeristä Pohjois-Carolinasta. ”Huono ryhti voi rasittaa rankaa ja aiheuttaa ajan myötä kipua.”

Arviot vaihtelevat, mutta lähes kaikki kärsivät selkäkivusta ainakin kerran elämässään. Joka toisella selkäkivut toistuvat joka vuosi. Renate Mangold on oppinut, että jatkuvat selkävaivat ovat usein ”välilevyperäisiä”, eli ne johtuvat selkärangan välilevyistä.

”Välilevyongelmat ovat pääsyy 30–60-vuotiaiden selkäkipuihin”, sanoo professori Maarten van Kleef, hollantilaisen Maastrichtin yliopiston lääketieteen keskuksen kivunhoidon asiantuntija.

Diagnoosi on tärkein

Välilevyt ovat rustoa ja muodostavat tyynymäisiä rakenteita selkärangan nikamien väleihin. Niissä on kova ulkokuori ja geelimäinen sisäosa, ja ne toimivat selän iskunvaimentimina, kun kävelet, istut, juokset tai nostat.

Rasitus voi kuitenkin rikkoa yhden tai useamman välilevyn ulkokuoren, jolloin geelimäinen sisäosa vuotaa ulos. Kipu ei välttämättä johdu repeämästä vaan siitä, että pullistunut välilevy painaa hermoa. Joskus vuotava geeli voi aiheuttaa myös ympäröivän kudoksen tulehduksen, joka aiheuttaa kipua. Selän lisäksi kipua voi tuntua jaloissa. Hermopinne aiheuttaa usein puutumista ja pistelyä raajoissa ja joskus jopa rakon ja suolen toimintahäiriöitä.

Pullistunut välilevy näkyy tietokonetomografiassa ja magneettikuvassa. Siksi voisikin olettaa, että diagnoosi on erittäin helppo tehdä, mutta haastattelemamme asiantuntijat kertovat, että asianlaita ei ole aivan niin.

Tohtori Charles Argoff, neurologi Albany Medical Centerin kivunhoitokeskuksesta New Yorkista, selittää miksi. Hänellä itsellään ei ole selkäkipua. ”Jos minun alaselkäni magneettikuvattaisiin, sieltä löytyisi kuitenkin noin 50 prosentin todennäköisyydellä pullistunut välilevy.”

”On varottava ylitulkitsemasta magneettikuvia ja tietokonetomografiaa”, sanoo tohtori Argoff. Kaikki pullistuneet välilevyt eivät aiheuta oireita, eivätkä kaikki kivut johdu välilevyistä.

Muut tekijät, kuten tavallinen lihasjännitys tai vakavat sairaudet kuten selkärangan kudosten tulehdukset, munuaiskivet, luupiikit tai sisäelinten kasvaimet voivat myös aiheuttaa selkäkipuja. Siksi lääkärit eivät yleensä luota vain kuvantamiseen vaan tekevät perusteellisen tutkimuksen, jotta muut syyt voidaan sulkea pois.

Jos kipua esiintyy keskellä selkää eikä niinkään oikealla tai vasemmalla, tai jos kipu kovenee kun nouset kumartumisen jälkeen takaisin ylös, kyseessä voi professori van Kleefin mukaan olla välilevyperäinen alaselän kipu. 

Ensin kokeillaan konservatiivista hoitoa

Renate Mangoldin lääkäri määräsi kipulääkityksen ja lähetti hänet kuntoutukseen kolmeksi viikoksi. ”Sain fysioterapiaa, jumppasin vedessä ja opin rentoutumaan.”

Hoito auttoi, mutta ei niin hyvin kuin Renate oli toivonut, joten hän jatkoi kuntosalilla, jonka laitteet on suunniteltu erityisesti selkävaivoista kärsiville. Hän sanoo, että harjoittelu on auttanut paljon, vaikka ei olekaan tuonut täydellistä helpotusta kipuun.

”Usein pelkäämme, että potilaiden ystävät tai omaiset kehottavat heitä ottamaan rennosti ja pysymään vuodelevossa ”, sanoo tohtori M. Fahad Khan, anestesiologian apulaisprofessori Langone Medical Centeristä New Yorkista. Hän varoittaa, että se on huonoin mahdollinen neuvo. ”Lepo vain pahentaa lihasten rappeutumista ja aiheuttaa enemmän ongelmia myöhemmin.”

Kirurgia on viimeinen keino

Eikö leikkauksella päästäisi selkäongelmista kerralla eroon?

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan selkäkivun syyt jäävät usein epäselviksi. Mitä jos välilevyn pullistuma ei olekaan kivun varsinainen syy?  Siinä tapauksessa leikkaus ei auta, asian­tuntijat sanovat.  ”Ei ole ollenkaan harvinaista, että selkäkipu jatkuu leikkauksen jälkeen”, tohtori Khan sanoo. ”Me kutsumme sitä epäonnistuneen selkäleikkauksen syndroomaksi.”

Tohtori Khanin suositus: ”Käydään ensin läpi kevyet hoitomme kuten epiduraalinen steroidi-injektio, jolla voidaan lievittää kipua, ennen kuin päätetään tehdä iso leikkaus.”

Joskus leikkaukseen on tietysti hyvä syy kuten se, että oireet eivät helpotu hoidosta huolimatta, kipu pahenee tai muuttuu, puutuminen pahenee tai raajojen voima heikkenee tai rakon tai suolen toiminta muuttuu. Mikä tahansa näistä oireista voi merkitä, että välilevy painaa hermoa, sanoo tohtori Khan. 

Vuonna 1999 pitkä ja salskea tukholmalainen Magnus Sall ajatteli, että painavien piironkien kanniskelu portaissa ystävän apuna oli aivan helppoa. Mutta samana iltana, kun Magnus kumartui pesualtaan ylle pesemään hampaitaan, terävä kipu iski hänen selkäänsä ja sieltä vasempaan jalkaan. Terve nuori lehtimies arveli, että ongelma katoaisi itsestään, ja yritti olla kiinnittämättä huomiota kipuun.

Seuraavan kahden viikon aikana selkäkipu kuitenkin paheni. Se tuntui joka askelella, kun hän käveli lyhyen matkan lääkärin vastaanotolle.

Magnus kärsi välilevyvaivasta kuten Renate Mangoldkin. Ja Renaten tavoin Magnus ohjattiin fysioterapiaan, jossa hän oppi vahvistamaan alaselän syviä lihaksia.

”Aloin parantua vuosien myötä”, sanoo Magnus. ”Kipu ei enää juurikaan häirinnyt.”

Vuonna 2010 hänen selkäkipunsa paheni jälleen. Hän kokeili kaikkia hoitoja, jotka auttoivat aikaisemmin.  Mikään ei auttanut. ”Toinen välilevy oli pullistunut ja jouduin olemaan viikkoja poissa töistä,” hän sanoo.

Lääkäri suositteli leikkausta, jossa poistetaan se osa välilevyä, joka aiheuttaa kipua. ”Masennuin hieman siitä, että joudun aloittamaan kaiken alusta”, kertoo Magnus, joka leikattiin helmikuussa 2012. Nyt hän on iloinen, että hän hoiti asian. ”Se auttoi paljon, vaikka kaikki oireet eivät hävinneetkään. Minun vasemmassa jalassani on hieman kipuja. Mutta tilani on melko vakiintunut nyt. ”

Magnus harjoittelee yhä säännöllisesti ja käyttää seisomapöytää. ”Jos istun monta tuntia enkä kuntoile, kipu pahenee.”

Ennaltaehkäisy

Lähes jokainen meistä kuuluu selkäkipujen riskiryhmään ja siksi ennaltaehkäisy onkin syytä ottaa vakavasti. Selkäkipuja voidaan ennaltaehkäistä kuntoilulla, mutta sitäkään ei pidä liioitella. Tohtori Karvelasin mukaan syvien lihaksien säännöllinen harjoittaminen on tärkeintä. ”Kerron potilaille, että heidän pitäisi huolehtia selästään aivan samoin kuin he kuntoilevat pitääkseen sydämen kunnossa.”

Ergonomisesti suunniteltu työtila auttaa myös pitämään selän kunnossa, sanoo tohtori Karvelas. Työpöydän korkeutta pitäisi voida säätää siten, että sen ääressä voi vuoroin istua ja seistä, ja seisominen on se suositelluin asento.

Istumisesta tohtori sanoo: ”Tarvitset tuolin, joka tukee alaselkää siten, että voit nojata tiiviisti sitä vasten ja myös hartiasi saavat siitä tukea.” Myös näytön asento on tärkeä asia. ”Näytön pitäisi olla silmien tasolla.”

Ylimääräiset kilot rasittavat selkää, joten painonhallinta on tärkeää. Lopeta tupakointi. Osa lääkäreistä on sitä mieltä, että tupakointi estää ravinteiden pääsyn selkärankaan.

Vaikka kipu olisi jo päässyt valloilleen, terveydenhuollossa suositellaan yleensä fysioterapeutin ohjaamaa kuntoilua jopa niille potilaille, jotka lopulta hoidetaan leikkauksella. Harjoittelulla voidaan vahvistaa lihaksia, jotka pitävät selän siinä asennossa jossa selkäydin ja välilevyt eivät rasitu.

Tohtori Khanin mukaan säännöllinen liikunta on todennäköisesti paras apu kaikille selkäkivuista kärsiville.  Kevyt voimaharjoittelu, venyttely, kävely, uinti, vesijumppa, tai chi ja jooga ovat kaikki hyviä vaihtoehtoja, mutta ensin on aina neuvoteltava asiantuntijan kanssa, jotta voidaan selvittää aiheuttavatko tietyt liikkeet enemmän haittaa kuin hyötyä. Joogan on todettu helpottavan kipua yhtä tehokkaasti kuin muidenkin venyttelyharjoitteiden.

Erilaisia lääkkeitä kuten lihasrelaksantteja, tulehduskipulääkkeitä (aspiriini, ibuprofeeni, diklofenaakki), gabapentiinia (kouristuksenestolääke, jota käytetään kipuun), opiaatteja, suun kautta otettavia kortikosteroideja ja masennuslääkkeitä käytetään oireiden lievittämiseen. Parasetamolia suositellaan usein, mutta se on kuitenkin todettu tuoreimmissa tutkimuksissa heikkotehoiseksi.

Mahdollisia hoitomuotoja

Selkäytimen stimulaatio: Tohtori Khanin mukaan selkäytimen stimulaatio keksittiin jo 1950-luvulla, mutta se on vasta nyt otettu käyttöön uutena lupaavana selkäkivun hoitona erityisesti niille potilaille, joilla on kipuja leikkauksenkin jälkeen. ”Kaksi sähköjohtoa implantoidaan lähelle selkäydintä”, kertoo tohtori Khan. ”Sähköisen signaalin avulla voidaan heikentää kipusignaalia, jota alaselkä ja raajat tuottavat. ”Belgialaisen Leuvenin sairaalan professori ja Euroopan kipuyhdistyksen presidentti Bart Morlion sanoo, että selkäytimen stimulaatiota on saatavilla useimmissa Euroopan maissa. ”Korkean hinnan vuoksi sitä voidaan kuitenkin tarjota vain niille potilaille, joita muut hoidot eivät auta.” Kun sähköjohdot on implantoitu, hoito auttaa potilasta tämän loppuiän.

Lääkekannabis: Marihuana eli kannabis on perinteinen kansanlääke, jota on käytetty kaikenlaisiin kipuihin ja vaivoihin. Sen on osoitettu vähentävän opiaattien tarvetta kroonisen kivun hoidossa. Tohtori Khanin mukaan kannabiksen sisältämä kannabinoidi näyttäisi tehoavan tietyn tyyppisiin hermokipuihin, joten siitä voisi olla apua myös välilevyongelmiin.

Yksilöllistä lääketiedettä: Lähes jokaisessa tutkimuksessa todetaan, että joillekin potilaille löytyy apu tietystä hoidosta, mutta kaikkia sama hoito ei auta. Miksi? Koska me olemme yksilöitä emmekä tilastoja, sanoo tohtori Argoff. Ja joskus yksilöt tarvitsevat räätälöityä hoitoa. Omat ihosolumme voivat kertoa, missä kipu on. Ihosoluissa tapahtuu kemiallisia muutoksia, kun niihin kohdistuu kipua. Tutkimalla miten yksittäisen solun kemiallinen tuotanto käynnistyy tai loppuu, tutkijat toivovat löytävänsä täsmähoitoa juuri tämän yksilön kipuun. ”Tällöin päästään eroon kaikista yritys- ja erehdys -menetelmistä”, tohtori Argoff sanoo. 

Otsonihoito: Tämä helppo hoitotapa on vasta kokeiluasteella, mutta italialaiset, kiinalaiset ja intialaiset lääkärit ovat jo todenneet sen tehokkaaksi. Kliiniset tutkimukset ovat käynnissä Kanadassa. Vuonna 2014 julkaistussa yhteenvetoartikkelissa todettiin, että jos ilmassakin esiintyvää otsonia ruiskutetaan pullistuneen välilevyn geelimäiseen osaan, se supistuu riittävästi, jotta kipua aiheuttava paine hellittää.  Hoitoa pidetään kuitenkin vielä kokeellisena tai vaihtoehtoisena. ”Joissakin maissa sitä tarjotaan yksityisesti, mutta se ei kuulu vakuutusten piiriin”, professori Morlion sanoo.

Vain harva meistä välttää selkäkivut kokonaan, mutta enemmistö voi kuitenkin ennaltaehkäistä niitä pitämällä syvät lihakset kunnossa ja huolehtimalla työympäristön ergonomiasta. Jos suustasi on jo päässyt tuskanhuuto: ”Selkään sattuu”, ulottuvillasi on hyviä hoitoja ja keinoja, joilla saat pidettyä rankasi terveenä tulevaisuudessa.

Lue lisää

Selkään sattuu!

9 tapaa helpottaa selkäkipuja

Vatsakivut - milloin on syytä huolestua?

Valitut Palat | Reader's Digest

Osallistu keskusteluun!