Elinvoima - Näin saat lisää vuosia elämääsi!

Näillä vinkeillä voit tuntea itsesi nuoremmaksi – ja myös näyttää siltä.

Luo: 06/04/2019 - 16:21

Näin saat lisää vuosia elämääsi ja elämää näihin vuosiin. 

elinvoima

Puristusvoima. 25 vuotta kestäneen ja yli 6 000 iältään 45–68 vuotiasta miestä kattaneen tutkimuksen mukaan puristusvoima on paras mittari kertomaan vanhemman iän toimintakyvyttömyydestä. Miehet, joiden puristusvoima oli heikoin, saivat kaksi kertaa niin usein vammoja kuin rautaisen puristusvoiman omaavat. Erillisessä 140 000 miehen ja naisen puristusvoimaa kartoittaneessa tutkimuksessa heikko puristusvoima oli yhteydessä suureen kuolleisuuteen etenkin sydän- ja verisuonitauteihin. 

Surffailu. 55–76-vuotiaita tutkinut tutkimus osoitti, että paljon internethakuja tehneillä aivotoiminta alueilla, jotka hallitsevat lukemista, kieltä, muistia ja visuaalisia kykyjä, oli lisääntynyt. Internetiä säännöllisesti käyttävillä aivojen alueet, jotka vaikuttavat päätöksentekoon ja päättelyyn toimivat paljon tehokkaammin.

Aamiainen. Harvardin yliopiston tutkijat seurasivat yli 367 000 aikuista keskimäärin 14 vuoden ajan ja huomasivat, että niillä, jotka söivät eniten viljatuotteita, oli 19 prosenttia pienempi riski kuolla kuin heillä, jotka söivät viljatuotteita vähiten. Tutkimuksen huomattavin seikka oli kuitenkin se, että eniten viljatuotteita syövillä oli 34 prosenttia pienempi riski kuolla diabetekseen. Esimerkiksi murot, täysjyväleipä, ohra ja leseet sisältävät viljaa.

Lukeminen. Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa stressaantuneita koehenkilöitä pyydettiin osallistumaan erilaisiin aktiviteetteihin, esimerkiksi lukemiseen, musiikin kuunteluun, kahvin taikka teen juomiseen tai kävelyyn. Lukeminen, joka oli aktiviteeteista huomattavasti tehokkain, alensi stressitasoja ja sykettä 68 prosentilla. Aktiviteeteista vähiten tehokas oli videopelien pelaaminen.

Sopeutuminen. Jos haluaa saavuttaa kypsän iän, täytyy oppia sietämään elämän hankaliakin tilanteita. Sen osoittaa myös Harvardin yliopistossa tehty tutkimus. Alle 2 prosenttia miehistä, jotka osoittavat henkistä vastustuskykyä stressiä, ahdistusta ja masennusta vastaan, kuoli alle 53-vuotiaina. Vähempää vastustuskykyä osoittaneista miehistä 37 prosenttia kuoli ennen 53 ikävuoden saavuttamista.

Sosiaalisuus. Yksinäisillä ihmisillä on 14 prosenttia suurempi riski kuolla kuin keskivertoihmisellä. Riski on kaksi kertaa niin suuri kuin ylipainoon kuolemisen riski. Pohjois-Carolinan yliopistossa ilmeni, että sosiaalinen erakoituminen kohottaa verenpainetta jopa enemmän kuin diabetes. Samankaltaiset tutkimukset osoittavat, että yksinäisyys on yhteydessä heikentyneeseen immuunijärjestelmään ja korkeaan riskiin saada sydänkohtaus, aivohalvaus ja masennus. 

Sipuli. Etelä-Carolinan lääketieteellisen yliopiston tutkijoiden mukaan päivittäin sipulia syövien vanhempien naisten luuntiheys on 5 prosenttia suurempi kuin heillä, jotka syövät sipulia kerran kuussa tai harvemmin. Lisäksi lonkkamurtuman riski on 20 prosenttia matalampi sipulia usein syövillä naisilla. 

Muistot. Loyolan yliopiston tutkijoiden mukaan hyvien asioiden muisteleminen vain 20 minuutin ajan päivässä saattaa tehdä henkilön iloisemmaksi kuin hän oli viikkoa aiemmin. Psykologi Sonja Lyubomirskyn mukaan positiivisissa tapahtumissa on jotakin maagista ja mystistä.

Takapuoli. Avain terveeseen ja pitkään elämään on hyvässä kunnossa pysyminen. Oxfordin yliopistossa on kuitenkin huomattu, että ihmisillä, joilla on pyöreä takapuoli (niin sanottu päärynävartalo), on yleisesti ottaen matalampi kolesteroli ja verensokeri kuin heillä, joilla ylimääräistä on vatsan seutuvilla (omenavartalo). Päärynävartaloisilla on myös pienempi riski sairastua diabetekseen tai sydäntauteihin. Tarvitaan vielä lisätutkimuksia, mutta tutkijat ovat huomanneet, että alavartalossa sijaitseva rasva erittää vähemmän tulehdusaineita kuin rasva vatsan ympärillä.

Nauraminen. Tohtori Michael Millerin kirjassa Heal Your Heart kerrotaan tutkimuksesta, jonka Miller kollegoineen teki. He pyysivät 20 ihmistä katsomaan kohtauksen elokuvista Pelastakaa sotamies Ryan, Täysnuijat, Hal ja iso rakkaus ja Sekaisin Marista. Koehenkilöiden verisuonet supistuivat 50 prosenttia, kun he katsoivat stressaavia kohtauksia, kun taas hauskoja kohtauksia katsoessaan suonet laajenivat 22 prosenttia. Millerin mukaan 15 minuutin nauramisella koehenkilöt saavuttivat samat terveydelliset hyödyt kuin 15–30 minuutin kuntosalitreenillä tai päivittäisellä statiinien käytöllä. 

Aprikoosi. Aprikoosin ytimestä uutettu eteerinen öljy sisältää runsaasti ihosoluja uudistavaa linoleenihappoa, jolla on ihoa hyödyttäviä ominaisuuksia. Kevyt öljy sisältää myös runsaasti A- ja E -vitamiineja, joten se on loistava kosteusvoide. Aprikoosiöljyä myydään terveysruokakaupoissa ja internetissä.

Lenkkeily. Journal of the American College of Cardiology -lehden tekemän tutkimuksen mukaan 5–10 minuutin juoksulenkki vähentää sydän- ja verisuonitaudeista johtuvan kuoleman riskiä 50 prosenttia ja yleistä kuolemanriskiä 29 prosenttia. Myös alle yhdeksän ja puolen kilometrin tuntivauhtia kerran tai pari viikossa juoksevat hyötyivät tutkimuksen mukaan lenkkeilystä.

Juusto. American Journal of Clinical Nutrition -lehden tutkimuksen mukaan 55 grammaa eli noin kaksi viipaletta juustoa päivässä vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen noin 12 prosentilla verrattuna siihen että juustoa ei syödä ollenkaan. Sen arvellaan johtuvan juuston ja jogurtin sisältämän probiootista, joka saattaa alentaa kolesterolia ja tuottaa diabetekselta suojaavia vitamiineja. Annettua saantisuositusta ei tule kuitenkaan ylittää, sillä monet juustot ovat hyvin rasvapitoisia.

Syksy. Chicagon yliopistossa kerättiin tietoja yli 1 500 vuosien 1880 ja 1895 välillä syntyneistä satavuotiaista. Näitä tietoja verrattiin heidän sisarustensa ja puolisoidensa tietoihin, joista selvisi, että syys-, loka- ja marraskuussa syntyneillä on keskimääräistä korkeampi mahdollisuus elää hyvin vanhaksi. Se saattaa johtua leudosta syyssäästä, joka ei koettele vauvojen stressitasoa eikä altista heitä kausi-flunssille.

Meditointi. Kalifornian yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että meditoivilla ihmisillä on aivoissaan enemmän harmaata ainesta, joka vastaa muistista, tunteista, näöstä, kuulosta, puheesta, impulssien hallinnasta ja päätöksenteosta.

Olut. Olut tekee hyvää hiuksille. Sekoita ennen suihkuun menoa kolme ruokalusikallista huoneenlämpöistä hiilihapotonta olutta reiluun desilitraan lämmintä vettä. Hiustenpesun jälkeen hankaa seos hiuksiisi, anna vaikuttaa muutaman minuutin ajan ja huuhtele viileällä vedellä.

Shoppailu. Taiwanissa tehdyssä kymmenen vuotta kestäneessä tutkimuksessa tutkittiin yli 2 000 65-vuotiasta tai vanhempaa ihmistä. Tutkimuksen pohjalta todettiin, että päivittäin ostoksilla käyvillä miehillä on 28 prosenttia pienempi riski kuolla ennenaikaisesti kuin miehillä, jotka käyvät ostoksilla harvemmin. Naisilla riski pieneni 23 prosenttia. Terveet ihmiset saattavat toisaalta käydä ostoksilla useammin, mutta jokapäiväinen shoppailu lisää sosiaalisten kohtaamisten määrää sekä parantaa fyysistä kuntoa ja nokkeluutta, ja saattaa pidentää elämää.

Hieronta. Hieronta itsessään tuntuu hyvältä, mutta se myös kiihdyttää verenkiertoa ja säännöllisellä hieronnalla kasvot saattavat pysyä terveen ja hehkuvan näköisinä. Ihonhoidon ammattilaisen Kimara Ahnertin mukaan hieronta pöyhii löysää ihoa, edistää soluissa olevien myrkkyjen puhdistumista kehosta, jolloin ravintoaineet pääsevät soluihin, sekä lisää elinvoimaa tunkkaisen väriseen ihoon.

Tofu. Amerikkalaistutkimuksessa mitattiin 2 692 terveen, vanhemman ihmisen omega-3 -arvoja verestä, minkä jälkeen heitä seurattiin 16 vuoden ajan. Korkeimmat omega-3 -tasot pienensivät kuolemanriskiä 27 prosenttia verrattuna matalimpiin arvoihin. Myös riski kuolla sydänsairauteen oli pienentynyt 35 prosentilla. Syömällä päivittäin 250 milligrammaa omega-3-rasvahappoja 65-vuotiaat tai sitä vanhemmat saattavat lisätä elinikäänsä 2,2 vuodella. Reilusti yli saantisuosituksen ylittää syömällä 170 grammaa turskaa tai noin 55 grammaa kiinteää tofua.

Liikunta. Australialaistutkimuksessa selvitettiin yli 230 000 henkilön päivittäisiä rutiineja. Tutkimuksessa saatiin selville, että yli yhdeksän tunnin yöunet, yli seitsemän tunnin päivittäinen istuminen sekä alle 150 minuuttia liikuntaa viikossa korreloi nelinkertaistuneen ennenaikaisen kuoleman riskin kanssa.

Juhlien isännöinti. Tohtori Kenneth S. Kosikin mukaan juhlien järjestäminen pakottaa aivot tekemään vaikeita päätöksiä ja vahvistaa sosiaalisia kontakteja, mikä vähentää riskiä sairastua dementiaan.

Auringonpaiste. Vähäinen D-vitamiinin saanti aiheuttaa osteoporoosia, diabetesta ja syöpää sekä kohottaa verenpainetta. Eikä siinä vielä kaikki: aikuiset, jotka eivät saa niin sanottua ”aurinkovitamiinia” kuolevat ennenaikaisesti 26 prosenttia todennäköisemmin. Tutkimuksessa ei löydetty vain yhtä kuole-
mansyytä, sillä kuten tutkija Michal Melamed toteaa, D-vitamiinin vaikutukset ovat todella laaja-alaiset. D-vitamiinia sisältävän maidon juonnin lisäksi Melamed suosittelee auringossa oleskelua kello 11 ja 15 välillä muutaman kerran viikossa.

Hiljaisuus. Äänen korottaminen saattaa aiheuttaa polyyppeja eli kyhmyjä kurkkuun, jotka saavat äänen kuulostamaan vanhalta ja käheältä. Älä siis huuda, vaan siirry lähemmäksi. 

Mausteet. 60–93-vuotiaita tutkineessa singaporelaistutkimuksessa selvisi, että vähintään kahdesti vuodessa currya syövät pärjäsivät paremmin kognitiivisissa testeissä kuin he, jotka söivät currya kerran vuodessa tai harvemmin. Useissa curryruoissa käytetty maustekurkuma tuottaa ja sisältää kurkumiinia, joka sisältää antioksidantteja sekä syövältä ja tulehduksilta suojaavia ja kolesterolia laskevia ominaisuuksia. 

Pyöreys. Liki kolmea miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti tutkineen tutkimusraportin mukaan lievästi ylipainoisilla (painoindeksi 25–30), toisin kuin sairaalloisesti ylipainoisilla, onkin pienempi riski kuolla ennenaikaisesti kuin normaalipainoisilla. Tulos ei kuitenkaan tarkoita, että ylipaino olisi terveellistä, mutta jos verenpaine, kolesteroli ja verensokeri ovat kunnossa, hoikentuminen ei välttämättä tuo suuria terveyshyötyjä. 

Laulaminen. 166 iäkästä aikuista tutkinut amerikkalaistutkimus selvitti, että kuorossa laulavat ovat terveempiä, käyttävät vähemmän lääkkeitä, olivat vähemmän yksinäisiä ja kaatuilivat vähemmän kuin ne jotka eivät laulaneet. Se saattaa johtua laulamisen vaikutuksesta hengitykseen ja toisaalta myös henkisistä vaikutuksista, joita ryhmän harmonialla on. Toisen Ruotsissa tehdyn pienemmän tutkimuksen mukaan kuoron laulaessa yksiäänisesti laulajien syke hidastuu ja lopulta synkronoituu, millä saattaa pitkällä tähtäimellä olla hyviä vaikutuksia niin sydämen ja verisuonten terveyteen kuin mielenterveyteen.
             

Lue lisää:

Mitä tehdä, kun selkään sattuu?

10 anemian oiretta, jotka kannattaa ottaa tosissaan 

17 helppoa kikkaa energian lisäämiseksi  

Readers Digest Valitut Palat

Osallistu keskusteluun!