Silmänpohjan ikärappeuma - näin suojelet silmiäsi

Sofa SaveriWalkVibrolegs

TILAA VALITTUJEN PALOJEN UUTISKIRJE!

Näin suojelet silmiäsi ikääntymisen tuomilta verkkokalvovaurioilta

Luo: 03/25/2019 - 13:15

Saksalainen Gretel Schmitz-Moormann Dresdenistä käytti silmälaseja vuosikymmenien ajan, mutta hänen ollessaan 53-vuotias ne eivät enää auttaneetkaan. Vaikka hänen silmälääkärinsä kuinka yritti säätää lasien reseptiä, hän ei vain enää nähnyt lukea. Ongelmaksi paljastui silmänpohjan ikärappeuma (ADM).

silmapohjan ikärappeuma
Kuva: 
iStock

Silmänpohjan ikärappeumassa tarkan näkemisen alue sumentuu, jolloin on vaikeaa nähdä suoraan edessä olevia kohteita, mutta ääreisnäkö säilyy ennallaan. Hänen sairauteensa ei ollut hoitokeinoa.

”Kun kuvittelet näkeväsi tumman läikän siellä, minne ikinä katsotkin, se kuvaa lähes täydellisesti minun näkökykyäni”, Schmitz-Moormann sanoo. Nyt 79-vuotias nainen toimii potilasedustajana Pro Retina Deutschland -nimisessä verkkokalvosairauspotilaiden tukiyhdistyksessä. ”Minulta kesti kuukausia, ellei vuosia hyväksyä, että tämä silmäsairaus oli osa elämääni.”

Silmänpohjan ikärappeuma on yksi kolmesta yleisimmästä silmän verkkokalvon sairaudesta. Verkkokalvo on silmän takaosassa sijaitseva alue, jonne kuvat linssistä heijastuvat. Jotta kuvat voi nähdä, verkkokalvon täytyy lähettää yksityiskohtaista tietoa näköhermoon, jolloin aivot voivat käsitellä näkymän. Jos verkkokalvo vaurioituu, näön voi menettää osittain tai kokonaan, joskus pysyvästi.

Miljoonat vanhemmat eurooppalaiset kärsivät verkkokalvon ongelmista. Niiden syynä on usein ikääntyminen tai sen mukanaan tuomat sairaudet. Moni kuitenkin jättää silmänsä hoitamatta.

”Kun ihmiset ikääntyvät, he olettavat, että heidän näkönsä huononee”, sanoo University College London -yliopiston silmälääketieteen professori, tohtori David Garway-Heath, ”joten he eivät välttämättä käy lääkärillä silmäsairauksien seulontaa varten.”

Tarkastusten väliin jättämisellä voi olla vakavia seurauksia: verkkokalvon ongelmat etenevät kaikessa hiljaisuudessa ja vievät näön vaivihkaa, vaikka niihin puuttuminen olisi voinut auttaa.

”Verkkokalvon sairauksista kärsivillä ihmisillä ei välttämättä ole haittaavia oireita”, kertoo istanbulilaisen Florence Nightingale -sairaalan silmätautiopin professori, tohtori Sehnaz Karadeniz. ”Siksi säännölliset silmätutkimukset ovat elintärkeitä näön pelastamiseksi.”

Silmänpohjan ikärappeuma

Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin aikuisten sokeutumiseen johtava syy, joka koskettaa noin 18 miljoonaa eurooppalaista. Silmän muutokset vaurioittavat verkkokalvon keskustaa, mikä vaikuttaa näkökykyyn. Taudin aikaisessa vaiheessa suorat viivat näkyvät vääristyneinä. Myöhemmin näkökenttään ilmaantuu tummia läiskiä.

”Verkkokalvon keskusta vaikuttaa eniten elämänlaatuun”, sanoo saksalaisen Freiburgin yliopiston silmäkeskuksen verkkokalvospesialisti, tohtori Hansjürgen Agostini. ”Sen avulla luetaan ja tunnistetaan kasvoja.”

Silmänpohjan ikärappeumaa on kahta tyyppiä: kosteaa ja kuivaa. Noin 80 prosentilla rappeumapotilaista sairaus on kuivaa tyyppiä, jonka aiheuttaa iän mukanaan tuoma verkkokalvon oheneminen. Tällä hetkellä sairauteen ei ole parannuskeinoa, mutta tutkimuksia on meneillään.

”Varhaisen vaiheen tutkimus osoitti, että tietyllä geneettisesti määritetyllä ihmisryhmällä – johon kuuluu noin puolet väestöstä – taudin etenemistä voi hidastaa kuukausittain annettavilla pistoksilla, mutta löydökset täytyy vielä vahvistaa myöhemmän vaiheen kokeilla”, hän sanoo.

Vain noin 20 prosentilla potilaista on kostea rappeuman tyyppi, mutta se aiheuttaa vakavaa näön heikkenemistä: verkkokalvon taakse kasvaa epänormaaleja verisuonia, jotka tihkuvat verta ja arpeuttavat verkkokalvoa. Silmänsisäiset pistokset voivat pysäyttää verenvuodon, mutta niitä täytyy antaa säännöllisesti, usein vuosien ajan.

”Pistokset eivät ole miellyttäviä, koska ne annetaan suoraan silmään, mutta potilaalle annetaan paikallispuudutus, joten kipua ei ole”, sanoo Julie-Anne Little, silmäsairaustietoisuutta lisäävän European Forum Against Blindness -foorumin hallituksen jäsen ja pohjoisirlantilaisen Ulsterin yliopiston optometrian ja näkötutkimuksen vanhempi lehtori. ”Useat tutkimukset ovat todistaneet niiden tehokkuuden näkökyvyn säilymisessä.”

Silmänpohjan ikärappeumasta kärsivät ihmiset eivät sokeudu täysin, ja he voivat toimia ääreisnäön avulla. Schmitz-Moormann on säilyttänyt itsenäisyytensä absorptiosuodatinlasien ja kävelykepin avulla – suurennuslasin avulla hän lukee isotekstisiä kirjoja.

Pienentääksesi silmänpohjan ikärappeuman riskiä:

  • Älä tupakoi. Se voi kaksinkertaistaa sairastumisriskisi.

  • Elä terveellisesti. ”Välimerellisen ruokavalion pitäisi alentaa riskiä”, sanoo saksalaisen Leipzigin yliopistollisen sairaalan silmäosaston johtaja, tohtori Peter Wiedemann. ”Fyysinen aktiivisuus alentaa riskiä. 41 000 valkoihoisen henkilön tutkimuksessa fyysisesti aktiivisilla henkilöillä oli 40 prosenttia alhaisempi riski sairastua silmänpohjan ikärappeumaan kuin vähän liikkuvilla.”

  • Kokeile lisäravinnetta. Tutkimuksen mukaan tietyt antioksidantit ja kivennäisaineet voivat alentaa riskiä. ”Verkkokalvossa on kivennäisaineista luteiinia ja zeaksantiinia, joten niitä löytyy myös lisäravinteesta”, Little kertoo. ”Positiivinen vaikutus ei ollut käänteentekevä, mutta kyllä siitä apua oli.”

  • Testaa näköäsi näöntutkimusten välillä. Käytä Amslerin kartaksi kutsuttua ruudukkoa huomataksesi rappeuman merkit ajoissa. ”Katso ruudukkoa säännöllisesti vuorotellen kummallakin silmällä”, Little sanoo. ”Näetkö kaikki neljä kulmaa? Vääristyykö mikään riveistä? Se on erittäin hyödyllinen apuväline.”

Diabeettinen retinopatia

Kolmasosalla eurooppalaisista diabeetikoista on diabeettinen retinopatia eli silmän verkkokalvon sairaus, joka on aikuisten yleisin ehkäistävissä oleva sokeutta aiheuttava sairaus. Hallitsemattomat verensokeriarvot vaurioittavat verisuonia ympäri kehoa, myös niitä suonia, jotka kuljettavat verta verkkokalvoille. Ne voivat turvota ja tihkua verta, tai verkkokalvolle voi kasvaa uusia tihkuvia suonia. Vuotanut veri tai liian heikko veren virtaus voivat vääristää näköä tai johtaa näkökyvyn menetykseen. Ihmiset eivät useinkaan huomaa ongelmaa, ennen kuin heidän näkönsä on vaurioitunut.

”Retinopatia aiheuttaa diabeetikoille näön heikkenemistä vähitellen, eivätkä he siksi ole siitä tietoisia, ennen kuin se vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä”, sanoo tohtori Karadeniz, joka toimii Kansainvälisen diabetesliiton Euroopan puheenjohtajana. ”Voimme useimmissa tapauksissa estää vakavan näkökyvyn heikkenemisen, jos tauti havaitaan ajoissa ja hoidetaan.”

Proliferatiivista eli uudissuonia tuottavaa diabeettista retinopatiaa hoidetaan yleensä laserhoidolla, joka vähentää verenvuotoa silmän takaosassa. Noin puolelle diabeettista retinopatiaa sairastavista kehittyy erillinen sairaus, diabeettinen makulopatia. Sitä hoidetaan säännöllisillä silmänsisäisillä anti-VEGF-pistoksilla – ne estävät proteiinia, joka voi aiheuttaa epänormaalien ja verta tihkuvien verisuonien kasvua. ”Heti, kun pistokset lopetetaan, menee neljästä kuuteen viikkoa ja uudissuonten kasvu alkaa taas”, sanoo tohtori Agostini.

Vuonna 2009, vuosikymmeniä diabetesdiagnoosin saamisen jälkeen, istanbulilaisella, 70-vuotiaalla Hüsnü Ender Erelillä todettiin diabeettinen retinopatia. Häntä on hoidettu silmänsisäisillä pistoksilla ja hän pitää verensokeriarvonsa kurissa noudattamalla tiukkaa ruokavaliota. Vielä hänen näkönsä ei ole heikentynyt.
”Olen tarkka”, Erel sanoo. ”Diabeteskontrollit ovat erittäin tärkeitä.”

Pienentääksesi diabeettisen retinopatian riskiä:

  • Pidä verensokeri kurissa. Voit siten suojella silmiäsi. ”On paljon, mitä voimme tehdä, mutta meillä ei ole mitään mahdollisuuksia, jos glukoosiarvoja ei pidetä hallinnassa”, tohtori Agostini sanoo.

  • Käy silmälääkärillä. Käy heti, kun sinulla todetaan diabetes, ja sen jälkeen vuosittain. ”Noin 20 prosentilla ihmisistä, joilla on tyypin 2 diabetes, todetaan diagnoosin yhteydessä myös diabeettinen retinopatia”, tohtori Karadeniz sanoo.

Verkkokalvon irtauma

Verkkokalvon irtoaminen on aina hätätilanne – se on yleisintä yli 40-vuotiailla ja usein sen aiheuttaa ikääntyminen.

Silmän sisäosan täyttää geelimäinen hyytelö, lasiainen. Ihmisen ikääntyessä lasiainen voi kutistua ja liikkuessaan se voi alkaa vetää verkkokalvoa. Joskus veto voi olla tarpeeksi lujaa aiheuttaakseen repeämän, jolloin verkkokalvo irtoaa silmän takaosasta, eikä toimi enää kunnolla.

Silmälääkärit osaavat helposti tunnistaa revenneen verkkokalvon. Sen nopea kiinnittäminen voi palauttaa näön.

”Mitä aiemmin se saadaan kiinnitettyä, sitä parempi näöstä tulee”, Little sanoo. ”Leikkaus on monimutkainen ja vaikea, mutta kirurgit ovat saaneet melkoisen hyviä tuloksia.”

Vuonna 2014 michiganilaisella Tom Greenbergillä ei ollut aavistustakaan, että hänellä olisi verkkokalvon irtauma.

”Ääreisnäkööni ilmaantui tumma läikkä, ja se liikkui hieman aina kun liikutin silmiäni”, 66-vuotias Greenberg sanoo.Hän odotti viikon ennen kuin haki apua. Vaikka kirurgi kiinnitti hänen verkkokalvonsa uudelleen, kyseisen silmän näkö on edelleen vääristynyt. Kun hänen toiseen silmäänsä ilmaantui samoja oireita, Greenberg toimi nopeasti: hän pääsi leikkaukseen samana päivänä, ja silmän näkö on nyt yhtä hyvä kuin ennen leikkausta.

Elämäntapamuutokset eivät voi estää ikääntymisen aiheuttamaa verkkokalvon irtaumaa, mutta voit pelastaa näkösi menemällä hoitoon ajoissa.

Toimi näin:

  • Kiinnitä huomiota näköhäiriöihin. Ne voivat olla merkki irronneesta verkkokalvosta. ”Jos alat yhtäkkiä nähdä tähtiä, kelluvia höytyviä tai noen kaltaisia hiutaleita – kuin mustaa lunta – käy silmälääkärillä, koska kyseessä voi olla hätätapaus”, sanoo tohtori Wiedemann.

  • Hankkiudu hoitoon välittömästi. Viivyttely voi johtaa pysyvään näön menetykseen. ”Jos näet tummia pilviä tai erittäin voimakkaita salamoita tai näkökenttään nousee tummia seiniä, mene erikoislääkärille samana päivänä”, tohtori Agostini sanoo.


    Lue lisää:

    Kutiavatko silmäsi - näistä syistä oireet johtuvat 

    Yllättäviä ihosyöpäriskejä

    Mikä neuvoksi, jos joku pyörtyy

Readers Digest Valitut Palat

Osallistu keskusteluun!