Pidetään antibiootit toimivina / Valitut Palat

Sofa SaveriWalkVibrolegs

TILAA VALITTUJEN PALOJEN UUTISKIRJE!

Pidetään antibiootit toimivina

Luo: 03/02/2020 - 14:56

Bakteerien lisääntyvä antibioottiresistenssi on suuri uhka kansanterveydelle. Meidän kaikkien täytyy osallistua taisteluun ongelman kukistamiseksi.

Kuva: 
iStock

Julkaistu 02.03.2020

”Paketti amoksisilliiniä, kiitos”, sanoin myyjälle. Olin saanut vihjeen, että tästä Länsi-Englannin maaseutukaupungin ruokakaupasta, jossa asioi paljon kaupungin puolalaisyhteisöä, voi ostaa antibiootteja ilman reseptiä.

Ja totta tosiaan – kyselemättä sen enempää myyjä otti paketin penisilliiniä tiskin vieressä sijaitsevasta lasikaapista, jossa oli tarjolla monenlaisia eri lääkkeitä. Maksoin 15,29 puntaa, kiitin häntä ja lähdin kaupasta 24 tabletin kanssa. Myyjällä, sen enempää kuin minullakaan, ei ollut aavistustakaan siitä, oliko lääke minulle sopiva, kuinka monta tablettia minun tulisi ottaa päivässä ja kuinka kauan kuurin tulisi jatkua.

Kaikissa EU-maissa, myös Isossa-Britanniassa ja Puolassa, on laitonta hankkia antibiootteja ilman lääketieteen ammattilaiselta saatua reseptiä. Ostokseni ei rikkonut vain lakia, vaan se myös pahensi osaltaan ongelmaa, jonka Dominique Monnet Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksesta (ECDC) sanoo olevan ”suuri uhka kansanterveydelle” – bakteerien lisääntyvää antibioottiresistenssiä eli vastustuskykyä.

Penisilliinin keksiminen 90 vuotta sitten mullisti lääketieteen. ”Ennen antibiootteja tuhannet ihmiset kuolivat bakteereiden aiheuttamiin tauteihin, kuten keuhkokuumeeseen tai leikkauksen jälkeiseen tulehdukseen”, sanoo Monnet, joka johtaa ECDC:n antibioottiresistenssin tautiohjelmaa. Nykyään antibiootit estävät naisia kuolemasta synnytyksen jälkeen, keskosvauvoja menehtymästä bakteereihin, joita vastaan he ovat liian heiveröisiä taistelemaan, ja vanhuksia kuolemasta virtsatie- tai suolistotulehduksiin. Ne hävittävät bakteereita, jotka aiheuttavat tulehduksia aina aknesta tuberkuloosiin, ja niitä käytetään tautien hoidossa ja ehkäisyssä niin ihmisillä kuin karjaeläimilläkin.

Nämä ihmelääkkeet ovat kuitenkin menettämässä tehoaan liika- ja väärinkäytön takia. Sen vuoksi olemme vaarassa joutua ”antibioottien jälkeiselle aikakaudelle, jolloin tavalliset infektiot ja pienet vauriot voivat jälleen olla tappavia”, kertoo Maailman terveysjärjestö WHO. Monnet sanoo, että jos niin käy, ”elinsiirrot, kemoterapia syövän hoidossa, tehohoito ja monet
muut hoitotoimenpiteet eivät olisi enää mahdollisia. Bakteerien aiheuttamat taudit leviäisivät, eikä niitä enää voitaisi hoitaa.” Sen seurauksena joka vuosi kymmenen miljoonaa ihmistä voisi kuolla maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä, kerrotaan hyväntekeväisyysjärjestö Wellcome Trustin ja Ison-Britannian hallituksen rahoittamassa raportissa vuodelta 2016.

”Antibioottiresistenssi ei ole mikään tulevaisuuden uhka”, sanoo Andreas Sandgren, antibioottiresistenssin torjuntaa ajavan riippumattoman järjestön ReAct Europen apulaisjohtaja. ”Se vaikuttaa meihin perusteellisesti ja aiheuttaa monia kuolemantapauksia jo nyt.” ECDC arvioi, että joka vuosi 33 000 ihmistä kuolee Euroopassa antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin aiheuttamaan infektioon, mikä aiheuttaa vuosittain miljardin euron kustannukset.

”Meidän täytyy suojella niitä antibiootteja, jotka meillä nyt on, vähentämällä altistusta niille mahdollisimman paljon ja kehittämällä uusia lääkkeitä korvaamaan nykyiset”, sanoo isobritannialaisen Cambridgen yliopistollisen sairaalan lääketieteellinen mikrobiologi Nicholas Brown, joka johtaa lääkeresistenssitietoutta lisäävää, maailmanlaajuista Antibiotic Action -ohjelmaa.

Antibiootit: mitä enemmän käyttöä, sitä enemmän tehoa

Kuinka sitten päädyimme tähän tilanteeseen? ”Resistenssi on väistämätöntä ja se on luonnollinen ilmiö, joka seuraa aina antibiooteille altistumista”, Brown kertoo. ”Mitä enemmän me käytämme antibiootteja, sitä enemmän vastustuskykyä ilmenee ja sitä tehottomampia niistä tulee.”

Antibiooteille vastustuskykyisiksi eivät tule niinkään ihmiset, vaan bakteerit. Ne muuntautuvat joutuessaan kosketuksiin lääkkeiden kanssa, ja niistä vahvimmat selviytyvät. Se on todennäköisempää, jos hoito on tarpeetonta, liian lyhyt- tai pitkäaikaista, jos annostus on liian vähäinen tai jos antibioottia ei ole kohdennettu tiettyyn bakteeriin.

Resistenssi tarkoittaa sitä, että lääkäreiden täytyy käyttää koko ajan vahvempia antibiootteja tiettyjen infektioiden hoidossa. Jotkut viimeisen vaihtoehdon antibiooteista ovat jo menettämässä tehoaan. Bakteerit, jotka ovat jo nyt vastustuskykyisiä monille antibiooteille, aiheuttavat muun muassa keuhkokuumetta, aivokalvontulehdusta, virtsatietulehduksia, tippuria, leikkaushaavainfektioita kuten MRSA:ta, ripulia, verenkierron infektioita kuten verenmyrkytystä, malariaa, ihotulehduksia kuten märkärupea sekä tuberkuloosia.

Uusien antibioottien kehittely ei ole yhtä nopeaa kuin resistenssin eteneminen. ”Monet suuret lääkeyhtiöt ovat lopettaneet antibioottien kehittämisen, koska siinä riskit ovat korkeat”, Brown selittää. ”Uuden lääkkeen tuominen markkinoille ja käyttöluvan saaminen maksaa 500 miljoonasta eurosta miljardiin euroon. Hylkäysprosentti on korkea – vain noin yksi 25 lääkkeestä päätyy myyntiin asti. Jos lääke hylätään, lääkeyhtiöt eivät saa mitään korvausta siihen käyttämästään rahasta.” Sen lisäksi antibiootteja täytyy käyttää mahdollisimman säästeliäästi vastustuskyvyn kehittymisen hidastamiseksi, joten on selvää, ettei lääkeyhtiöillä ole halukkuutta sijoittaa uusiin antibiootteihin.

Lupaaviin uusiin antibioottitulokkaisiin kuuluvat maaperästä löydetty teiksobaktiini sekä cefiderocol. Vuonna 2017 WHO varoitti kuitenkin, että vain kahdeksan 51:stä kehitteillä olevasta lääkkeestä, joilla voitaisiin hoitaa antibiooteille vastustuskykyisiä taudinaiheuttajia, olivat tarpeeksi uudenlaisia, jotta ne toisivat mitään uutta jo olemassa olevaan lääkekantaan.

”Antibioottien kulutusmäärissä on Euroopan maiden kesken suuria eroja”, sanoo ReAct-ohjelman Andreas Sandgren. ECDC:n mukaan suurimpia kuluttajia ovat Kypros, Espanja, Ranska, Romania ja Puola, kun taas Alankomaat, Viro sekä Ruotsi käyttävät lääkkeitä hyvin vähän. Alankomaissa ja Ruotsissa käyttö on vähentynyt jatkuvasti, ja myös Suomessa, Saksassa, Italiassa, Luxemburgissa, Norjassa ja Isossa-Britanniassa on nähtävissä kulutuksen vähentymistä.

Vähintään 80 prosenttia antibiooteista saadaan reseptillä, useimmiten yleislääkäriltä. Mutta ihmiset voivat saada niitä myös internetistä, suoraan apteekeista ja kuten itse huomasin, jopa muista kaupoista. Joskus ihmiset antavat käyttämättä jääneitä tabletteja ystävilleen tai perheenjäsenilleen. EU:n raportti vuodelta 2017 paljasti, että seitsemän prosenttia antibiooteista otetaan ilman reseptiä. Vuoden 2018 Euroopan unionin alueen Eurobarometrikyselyn mukaan yksi viidestä eurooppalaisesta käytti niitä flunssaan tai influenssaan, vaikka antibiootit eivät tapa viruksia.

Ruotsi on malliesimerkki antibioottien käytössä

Espanja kamppailee parhaillaan korkean antibioottikulutuksen ja sen seurauksena antibiooteille vastustuskykyisten infektioiden kanssa. Espanjalaiset käyttävät kolme kertaa niin paljon antibiootteja kuin alankomaalaiset, joiden lukema on Euroopan alhaisin. Espanjassa 8 prosenttia antibiooteista otetaan ilman reseptiä – myös se on yksi Euroopan korkeimmista luvuista. Ongelman laajuuden tutkimiseksi on kohdennettu paljon tutkimusta. Tulokset siitä, kuinka moni farmaseutti myöntää myyneensä antibiootteja ilman reseptiä vaihtelevat vuonna 2014 Pohjois-Espanjassa tehdyn kyselyn huimasta 64 prosentista vuoden 2017 Luoteis-Espanjan kyselyn 19 prosenttiin.

Ajat voivat kuitenkin olla muuttumassa. Siitä kiitos kuuluu Espanjan hallituksen päättäväisyydelle puuttua antibioottien käyttöön, jota se on sanonut ”liialliseksi ja usein tarpeettomaksi”. ”Reseptittä saatavia antibiootteja kysytään apteekeissa joka päivä, vaikkakin kahden viime vuoden aikana olen huomannut selkeän muutoksen”, sanoo valencialainen farmaseutti Virtudes Roig, joka pitää terveysneuvontablogia [elblogdepills.com]. ”Potilaat ovat tietoisia laista eivätkä intä vastaan, kun kieltäydymme myymästä, mikä kertoo tietoiskukampanjoiden tehonneen.” Roig on huomannut myös, että lääkärit vaikuttavat määräävän vähemmän antibiootteja.

Ruotsi on maa, jossa antibioottien käyttö on ollut oikealla mallilla jo pidemmän aikaa. Penisilliinille vastustuskykyisten korvatulehdusten nopea leviäminen lapsilla 1990-luvun alussa sai varoituskellot soimaan. Vuonna 1995 tuloksena syntyi Strama, strateginen ohjelma, joka pureutuu antibioottiresistenssiin paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. ”Huolestuneita kollegoita eri aloilta – kliinisiä mikrobiologeja, tartuntatautiasiantuntijoita, yleislääkäreitä, sairaanhoitajia ja eläinlääkäreitä – kerääntyi yhteen ja he sanoivat: ’Meidän täytyy tehdä jotain’”, sanoo Strama-ohjelman valtuuston puheenjohtaja ja Västerbottenin läänin tartuntatautiviranomainen, tohtori Stephan Stenmark.

Nykyään useat moniammatilliset ryhmät työskentelevät yleislääkäreiden kanssa, ja hallitus rahoittaa kansallista johtoryhmää. Sekä antibioottireseptien kirjoittamista että bakteerien resistenssiä valvotaan tarkasti, ja kansallinen tavoite on, että reseptejä kirjoitettaisiin vuosittain alle 250 kappaletta tuhatta asukasta kohti.

Reseptien kirjoittajien pitäminen ajan tasalla on elintärkeää. ”Uutta tutkimusta tehdään jatkuvasti, ja nykyään tiedämme, että on muutamia suhteellisen pieniin alaluokkiin kuuluvia hengityselininfektioita, jotka hoituvat helpommin ilman antibiootteja kuin niiden kanssa”, sanoo Strama Networkin puheenjohtaja ja WHO:n antibioottiresistenssin hillitsemisen asiantuntija Lars Blad. ”Tutkimuksia otetaan jatkuvasti mukaan uudenaikaisiin ja päivitettyihin hoito-ohjeistuksiin.” Nykyään lääkärit voivat usein kehottaa potilasta odottelemaan pari kolme päivää nähdäkseen parantuisiko ylähengitystietulehdus itsestään.

Se on toiminut. Avohoitopotilaille määrättyjen antibioottireseptien määrä putosi 43 prosenttia 24 vuodessa, lapsipotilailla pudotus oli 73 prosenttia. Havaittavissa on ollut myös siirtymistä laajakirjoisista antibiooteista kapea-alaisimpiin lääkkeisiin, jotka taistelevat tiettyjä taudinaiheuttajia vastaan ja hidastavat vastustuskyvyn kehittymistä. Samaan aikaan vastustuskykyisten bakteerien määrä, joka on aina ollut matalalla, on pysynyt tasaisena.

Lapset & antibiootit

Mikä sitten on Straman menestyksen salaisuus? ”Palaute”, sanoo Stenmark. ”Meidän täytyy työskennellä kliinistä työtä tekevien lääkäreiden kanssa ja kertoa heille tietomme, ei niinkään antibioottipoliisina vaan kollegana. Yleislääkäreitä oli alusta asti mukana kansallisten ohjeistusten kehittelyssä.”

Hän painottaa myös, kuinka tärkeä median rooli oli suuren yleisön vakuuttamisessa. ”Ilman mediaa se ei olisi koskaan toiminut. Meillä ei olisi ollut varaa laajoihin tiedotuskampanjoihin.”

Nykyään tietoisuus on korkealla tasolla: vuoden 2018 Eurobarometri osoittaa, että 74 prosenttia ruotsalaisista tietää, etteivät antibiootit tapa viruksia. Vuonna 1991 sekä lasten vanhemmat että viranomaiset olisivat olleet tyytymättömiä, jos hän ei olisi määrännyt antibiootteja lapselle, jonka korvatulehdus olisi luultavasti parantunut myös itsekseen, Stenmark sanoo.

”Nykyään, kun lapset oikeasti tarvitsevat antibiootteja, minun täytyy vakuutella vanhemmille, että ne ovat välttämättömiä.”

Tukholmalainen Lisa Österlund, 50, on todiste asennemuutoksesta. Musiikkikirjastonhoitaja ja kolmen 13–18-vuotiaan lapsen äiti muistaa vain yhden kerran, kun hänen perheessään on turvauduttu antibiootteihin: kun hänen vanhin lapsensa sairastui keuhkokuumeeseen yhdeksänvuotiaana.

”Mieheni Jon ja minä emme ole käyttäneet antibiootteja 1990-luvun puolivälin jälkeen”, hän kertoo. Kun joku perheenjäsenistä sairastuu, Lisa ottaa yhteyttää Ruotsin sähköiseen terveysjärjestelmään. Hän menee 1177-nettisivustolle, josta hän voi hankkia tietoa, lähettää lääkärille suojatun viestin ja konsultoida lääkäriä netin välityksellä. ”Jonilla ja minulla on flunssan jälkeen poskiontelo-ongelmia, mutta ei ole mitään järkeä pyytää lääkäriltä antibiootteja. Meille sanotaan aina, että se menee ohi ajan kanssa.”

Muualla Euroopassa taistellaan antibioottiresistenssiä vastaan. Utrechtin yliopistollisen sairaalan tartuntatautien molekyyliepidemiologian professori Marc Bonten kutsuu Alankomaiden kamppailua ”erittäin onnistuneeksi”.

”Meidän antibioottien kulutuksen ja resistenssin lukumme ovat Euroopan alhaisimmat Pohjoismaiden lisäksi”, hän sanoo. Antibioottien käytön ja resistenssin hyvä seuranta sairaaloissa, hoitokodeissa ja yhteisössä, sekä myös karjaeläimillä, on ollut avainasemassa. Antibioottien käyttö ruoaksi päätyvillä eläimillä aleni 63 prosentilla vuosien 2009 ja 2017 välillä, ja ihmisille määrättyjen antibioottien määrä aleni kymmenellä prosentilla vuosien 2016 ja 2017 välisenä aikana.

Antibiootit ja bakteerit 

Samaan aikaan Ison-Britannian hallitus on vannonut vähentävänsä reseptien kirjoittamista 15 prosentilla vuoteen 2024 mennessä. Sitä varten on järjestetty laajoja julkisia tietoiskukampanjoita. Mieleen jäävä rallatus televisiossa kehottaa ihmisiä ”pitämään antibiootit tehokkaina” välttämällä niiden syömistä viruksia vastaan ja noudattamalla lääkärin antamia ohjeita. Ohjelmat vaikuttavat toimivan: vuosien 2014–2015 ja 2017–2018 välillä englantilaisten apteekkiliikkeiden myymät antibioottikuurit vähentyivät 3,7 miljoonalla.

EU:n kunnianhimoinen One Health -toimintasuunnitelma käsittelee ongelmaa niin ihmisten, eläinten kuin ympäristönkin kannalta – antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita päätyy nimittäin myös ympäristöön. Toimenpiteisiin kuuluvat luotettavat Euroopan laajuiset valvontatiedot, oikeanlaisen lääkkeidenkäytön ohjeistukset ja uusien antibioottien ja hoitojen kehittämiseen tähtäävä rahoitus.

Koska bakteerit tulevat lopulta vastustuskykyisiksi kaikille antibiooteille, kiinnostus superbakteereja vastaan taistelevien vaihtoehtoisten hoitojen löytämiseksi on suurta. Yksi mahdollisuus ovat bakteriofagit, luonnossa esiintyvät virukset, jotka tuhoavat bakteereita. Ne ovat olleet suosittuja Itä- ja Keski-Euroopan maissa, kuten Puolassa ja Venäjällä, jo vuosien ajan. Ranskan Nantesissa toteutettavassa EU-rahoitteisessa projektissa tavoitteena on kehittää bakteriofageja yleisempään käyttöön.

Viime aikoina on nähty muutamia lupaavia tuloksia. Kolmen eri viruksen yhdistelmän ansiosta kystistä fibroosia sairastava brittinuori Isabelle Carnell-Holdaway parantui antibiooteille vastustuskykyisestä infektiosta, jonka hän sai keuhkosiirrännäisleikkauksen jälkeen. Lääkärit olivat arvioineet, että hänen todennäköisyytensä selviytyä infektiosta oli yksi prosentti. Bakteriofagien käyttöönottoon tarvitaan kuitenkin vielä laaja-alaisia kliinisiä kokeita. Tohtori Brown huomauttaa myös, että tällä hetkellä ”on vaikeaa määritellä, mitä bakteriofagia tarvitaan, ja milloin sitä käytetään.”

”Tiettyjä bakteereita vastaan kohdistettu vasta-ainehoito voisi olla hyödyllistä”, sanoo professori Bonten Utrechtista. Heidelbergissä sijaitsevan Saksan syöpätutkimuskeskuksen tutkijat onnistuivat hiljattain kiinnittämään terveistä ihmisistä otettuja vasta-aineita Klebsiella pneumoniae -bakteerien sokerirakenteisiin tutkiessaan keinoja suojautua tavallisilta antibiooteille vastustuskykyisiltä sairaalainfektioilta, kuten keuhkokuumeelta, virtsatietulehduksilta sekä verenmyrkytyksiltä.

Euroopan molekyylibiologialaboratoriossa, joka myös sijaitsee Heidelbergissä, tutkijat ovat paneutuneet olemassa olevien antibioottien yhdistelemiseen sekä antibioottien ja muunlaisten lääkkeiden, ja jopa ruokien lisäaineiden yhdistelemiseen niiden tehokkuuden lisäämiseksi. He huomasivat, että vanilliini, josta vanilja saa makunsa, auttoi spektinomysiini-nimistä antibioottia tunkeutumaan bakteerisoluihin ja estämään niiden kasvua. Spektinomysiiniä on aiemmin käytetty tippurin hoidossa, mutta nykyään sen käyttö on laajalti lopetettu resistenssin vuoksi.

Ennen kuin näistä hoitomuodoista, jotka nyt ovat vasta tuikkeita tutkijoiden silmissä, tulee todellisuutta, meidän kaikkien täytyy tehdä voitavamme vähentääksemme antibioottien turhaa ja vääränlaista käyttöä.

”Antibioottien tehon säilyttäminen myös tulevaisuudessa on yhteinen vastuu, jossa meillä kaikilla on oma osamme”, sanoo ECDN:n Monnet.


Lue lisää: 

Tämä sinun tulee tietää antibiooteista

Ovatko rinnakkaislääkket turvallisia

Kun lääkkeiden haitat ovat suurempia kuin hyödyt

Readers Digest Valitut Palat

Osallistu keskusteluun!