Mistä on pitkä ikä tehty?

Pitkän iän salaisuudet

Luo: 08/03/2011 - 12:06

Miten elää pitkään ja hyvin? Entä mitä tekemistä kävelyvauhdilla ja meduusoilla on sen kanssa?

Tällainen tutkimus kuulostaa lähes mahdottomalta: seurataan ihmisiä lapsuudesta aina vanhuusikään ja pidetään kirjaa heidän tavoistaan ja luonteenpiirteistään, jotta saataisiin selville, mitkä niistä ovat pitkällä aikavälillä parhaita terveydelle. Sellainen tutkimus on kuitenkin tehty. Psykologit Howard Friedman ja Leslie Martin antavat pitkän iän ohjeita kirjassaan The Longevity Project. Neuvot perustuvat vuonna 1921 aloitettuun tutkimukseen, jossa seurattiin 1 500 tytön ja pojan elämää kahdeksan vuosikymmenen ajan.

”Paras tapa selvittää, miksi toiset kukoistavat vielä vanhalla iällä, kun toiset taas kuolevat nuorena, on seurata yksittäisten ihmisten elämää alusta loppuun”, Friedman sanoo. Tulokset ravistavat monia pitkään vaalittuja käsityksiä. Friedman kertoo meille tutkimuksen suurimmat yllätykset – ja hyödyllisimmät vinkit:

Tunnollisuus palkitaan

”Pitkäikäisyyden kannalta tärkein luonteenpiirre oli meille yllätys: tunnollisuus. Vanhimmiksi eivät suinkaan aina eläneet joukon iloisimmat lapset vaan ne, jotka tekivät läksynsä: ne, joista vanhemmat saattoivat sanoa, että hän on aina niin järkevä. Heille kehittyi terveelliset elämäntavat, joita he myös noudattivat. Vanhoiksi elivät myös ne, jotka eivät lapsena olleet erityisen luotettavia, mutta joista kasvoi vastuuntuntoisia aikuisia.”

Onnellisuus ei ole syy vaan seuraus

”Tutkimuksissa on jo todettu, että onnelliset ihmiset ovat muita terveempiä. Ihmiset luulevat, että onni tuo terveyttä, mutta sellaista ei tutkimuksesta käynyt ilmi. Työ jota haluaa tehdä, koulutus, hyvä ja vakaa ihmissuhde, kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa – näistä on onni ja terveys tehty.”
Stressi ei aina ole pahasta. 

”Stressin vaaroista ollaan aina varoittelemassa, mutta tutkimuksessa ne, jotka olivat omistautuneimpia yhdelle tai useammalle päämäärälle, pysyivät myös terveimpinä ja elivät pisimpään. Liiallinen stressi ei tietenkään ole hyväksi, mutta tutkimusotoksessa pärjäsivät parhaiten ne, jotka eivät yrittäneet rentoutua tai jäädä eläkkeelle varhain, vaan ottivat vastaan haasteita ja olivat sitkeitä.”

Valitse seurasi

”Parasta mitä voit terveytesi eteen tehdä on miettiä, millaisten ihmisten kanssa aikasi vietät. Jos olet tekemisissä ihmisten kanssa, jotka auttavat muita, sinusta itsestäsikin tulee vastuuntuntoisempi – sinulla on syy nousta aamulla sängystä, joten et juokse baareissa pikkutunneille.
Yksi keino pidentää ikää on kuulua yhteen tai useampaan ryhmään ja valita harrastukset ja työ niin, että ne edistävät terveellisempiä elämäntapoja. Niin voi muuttaa itseään hitaasti mutta varmasti.”

Nopeampi kestää kauemmin - kävelyvauhti voi paljastaa parasta ennen -päiväyksesi

Harva viitsii tuosta vain mennä lääkärintarkastukseen, PET-kuvaukseen tai laajaan gee­ni­ana­lyysiin – mutta silti olisi mukava tietää edes suurin piirtein, missä kunnossa on. Oiva väline siihen on kävely, sanoo tutkija Stephanie Studenski yhdysvaltalaisesta Pittsburghin yliopistosta. Hänen ikääntyneiden ihmisten liikkumista koskeva tutkimuksensa osoitti, että mitä nopeammin 65-vuotias tai sitä vanhempi ihminen tietyn välimatkan taittaa jalkaisin, sitä pitempään hän voi odottaa elävänsä.

”Ero oli niin huomattava”, sanoi Boston Globe -sanomalehden kolumnisti Derrick Jackson, ”että 75-vuo­tiaiden miesten todennäköisyys elää vielä kymmenen vuotta vaihteli kävelyvauhdista riippuen 20 prosentista lähes takuuvarmaan 90 prosenttiin. Samanikäisillä naisilla vaihteluväli oli 33–90 prosenttia.”

Viikatemiestä ei kuitenkaan voi puijata kävelemällä tietoisesti nopeammin, Studenski sanoo – vauhti on vain osoitus jostain muusta. Tehoa voi kuitenkin voimistaa lisäämällä vauhtia, kun siihen vielä kykenee. Tässä kaksi hyvää neuvoa, miten sen voi tehdä: Ota lyhyitä, nopeita askelia, älä harpo. Heiluta käsiäsi nopeammin (mutta älä viuhdo vaan pidä ne lähellä kylkiä) ja hengitä normaalisti.

Miten tulla kuolemattomaksi

Jos eräs meduusalaji voi elää ikuisesti, miksemme mekin? Meribiologit selvittävät sitä parhaillaan. ”Meduusat elävät aluksi toukkina, jotka ovat kuin uivia makeisrakeita”, sanoo tutkija Chad Widmer St. Andrewsin yliopistosta Skotlannista. Pian ne asettuvat merenpohjaan ja muuttuvat polyypeiksi, jotka näyttävät pikkuruisilta makaroneilta. Polyypeista muodostuu pieniä meduusoja, jotka kasvavat aikuisiksi, tuottavat lisää toukkia ja lopulta kuolevat. Turritopsis nutricula toimii juuri näin – paitsi että se ei kuole. Sen sijaan se muuttuu aikuisena meduusana taas polyypiksi. Tutkijoiden käsityksen mukaan se voi muuttua edestakaisin loputtomiin. Toki turritopsis voi joutua syödyksi tai huuhtoutua rantaan ja kuolla, mutta vanhuuteen se ei kuole. Widmer kutsuukin lajia Metusalem-meduusaksi Raamatun pitkäikäisimmän henkilön mukaan.

Osallistu keskusteluun!