Aivohalvaus / Tämä leikkaus voi johtaa aivohalvaukseen

Valitut Palat Collection


Tämä leikkaus voi johtaa aivohalvaukseen

Luo: 10/16/2018 - 10:57

Ota asioista selvää ennen kuin menet kaulavaltimon ahtauman leikkaukseen.

aivohalvaus
Kuva: 
Thinkstock

Kuusikymmentä vuotta täyttäneen Martha Bowesin lääkäri huomasi rutiinitarkastuksessa, että plakki oli tukkinut hänen kaulassaan olevat verta aivoihin pumppaavat valtimot. Bowes kuitenkin tunsi vointinsa hyväksi eikä tieto kalvanut häntä. Hän alkoi huolestua vasta istuessaan kirurgin vastaanotolta. Lääkäri oli leikannut hänen aviomiehensä, ja pariskunta meni yhdessä jälkitarkastukseen. Tarkastuksen loppupuolella lääkäri kysyi Bowesilta hänen kaulavaltimoistaan. Huolestunut aviomies oli maininnut tukoksesta lääkärille.

Kirurgin mielestä Bowes piti ehdottomasti leikata. Martha sai lääkärin puheista käsityksen, että leikkaus olisi nielurisaleikkauksen tavoin nopea ja yksinkertainen. ”Teemme pienen viillon kaulaasi ja poistamme plakin”, hän muistelee lääkärin sanoneen. Hän oli epäileväinen, mutta lääkäri ei hellittänyt. ”Leikkaus on tehtävä välittömästi tai saat aivohalvauksen”, lääkäri sanoi. Bowes varasi ensimmäisen vapaana olevan ajan. 

Kun Bowes heräsi myöhemmin samalla viikolla leikkauksen jälkeen, hänen suunsa ei pystynyt muodostamaan sanoja normaalisti. Hän katsoi seinällä olevaa kelloa ja hänellä oli vaikeuksia oikean ajan hahmottamisessa. Sitten hän huomasi, ettei hän pysty liikuttamaan kehonsa vasenta puolta. ”Minua alkoi pelottaa”, hän sanoo.
Ennen leikkausta Bowes käveli päivittäin viisi kilometriä asuinalueellaan Texasin Lubbockissa ja oli matkustellut sekä Euroopassa että Itä-Afrikassa. Nyt hän makasi sängyssä lamaantuneena ja aivohalvauksen vahingoittamana, vaikka leikkauksen tarkoitus oli ollut juuri halvauksen estäminen.

Riskialtis toimenpide

Bowes sanoo nyt, että hän olisi harkinnut leikkaukseen menemistä uudestaan, jos hän olisi tiennyt muista vaihtoehdoista. Arviolta 4–5 prosenttia keski-ikäisistä kärsii jonkinasteisesta kaulavaltimoiden tukoksesta eli ahtaumasta. Joka vuosi noin 100 000–140 000 ihmistä menee Bowesin tavoin kaulavaltimoiden puhdistamisleikkaukseen. 

Joidenkin valtimoihin pujotetaan pieni verkkoputki eli stentti valtimon avaamiseksi. Bowesin kirurgin mielipiteistä poiketen muut asiantuntijat arvioivat hänen aivohalvausriskinsä olleen todennäköisesti niin alhainen, että kolesterolin alentamiseen käytettävät lääkkeet ja terveellisen ruokavalion noudattaminen olisivat riittäneet.

Aivohalvaus on yksi yleisimmistä kuolin- ja vammautumissyistä Yhdysvalloissa, sillä sen vaikutuksen alaisina on vuosittain lähes 800 000 ihmistä. Vain 20 prosenttia aivohalvauksista kuitenkin johtuu kaulavaltimon kaltaisten isojen valtimoiden tukoksesta. Enemmistö kaulavaltimon ahtaumasta kärsivistä menehtyy muista syistä. 

Eräässä JAMA Neurology -lehden julkaisemassa tutkimuksessa oli mukana 3 681 sydänpotilasta vuosina 1990–2014. Potilaista 316 sairastui kaulavaltimotautiin, mutta vain yksi heistä sai tutkimusjakson aikana halvauksen. 

Tukkeentuneen kaulavaltimon avaaminen ei välttämättä ole ratkaisu vaan ennemminkin uuden ongelman alku. Toimenpiteen aikana tai sen jälkeen saattaa vapautua pieniä määriä plakkia, joka kasaantuu aivojen ohuisiin verisuoniin ja laukaisee aivohalvauksen – jota yritetään estää. Todennäköisyyteen vaikuttavat monet muuttuvat tekijät, muun muassa kirurgin ammattitaito.

Vuonna 2015 Journal of the American College of Cardiology -aikakauslehdessä julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin kaulavaltimoiden stenttileikkausten tuloksia 188:ssa sairaalassa. Leikkauksen jälkeisen aivohalvausriskin todennäköisyys vaihteli nollan ja yhdeksäntoista prosentin välillä. 

Joidenkin asiantuntijoiden mielestä kolesterolia alentavat lääkkeet sekä painon ja verenpaineen hallinta ovat niin tehokas hoitokeino, että jos potilaalla ei ole esimerkiksi aivojen verenkiertohäiriöiden kaltaisia oireita, kaulavaltimo on parempi jättää rauhaan. Useimmat lääkärit suosittelevat toimenpidettä, mikäli potilaalla kuitenkin on oireita.

”Tämä on kaikista kiistanalaisin aihe sydän- ja verisuonitautien piirissä”, sanoo Christopher White, lääketieteen tohtori ja Louisianan osavaltiossa New Orleansissa sijaitsevan Ochsner Heart and Vascular Institute -klinikan johtaja. Eräässä lääkealan ammattilaisten tapahtumassa kaulavaltimoiden stenttileikkausten suosiota käsittelevä luento oli otsikoitu sanoilla ”Harkitsematon päätös, hoitovirhe vai rikos?”  

Haittaa vai hyöt

Vuonna 2014 US Preventive Services Task Force neuvoi välttämään rutiininomaisia kaulavaltimoseulontoja. Vastaavia kokeita tehdään kaikesta huolimatta edelleen usein.  Eräs tutkimus huomautti seulontojen määrän nousseen Yhdysvalloissa yli 65-vuotiaiden Medicare-edunsaajien keskuudessa 27 prosenttia vuosina 2001–2006. Hiljattain julkaistun JAMA Internal Medicine -aikakauslehden raportin mukaan kaulavaltimoseulontoja tehtiin tarpeettoman paljon vuoden 2014 aikana.

Plakin poistaminen vaikuttaa loogiselta ratkaisulta, mutta kaikki tutkimukset eivät puolla sitä.

Vuonna 1995 ja 2010 julkaistut laajat tutkimukset vertailivat Bowesillekin tehtyä leikkausta muihin lääketieteellisiin hoitoihin. Aivohalvausriski oli leikkauksen jälkeen jopa 30 prosenttia alhaisempi. Se merkitsisi leikkauksen kannattajien voittoa, mutta asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Tehokkaat kolesterolia alentavat statiinilääkkeet otettiin laajasti käyttöön vasta sen jälkeen kun tutkimus oli jo käynnistynyt, sanoo David Spence, lääketieteen tohtori ja Länsi-Ontarion yliopiston neurologi. Tunnetuimpiin tutkimuksiin osallistuneet potilaat käyttivät pääasiassa verta ohentavia lääkkeitä. Se muutti tulokset heti vanhentuneiksi.

Asiantuntijat ovat myös kiistelleet siitä, onko stenttitoimenpide vai leikkaus parempi vaihtoehto. Lukuisat tutkimukset ovat tuottaneet ristiriitaisia tuloksia aiheeseen liittyen.

Vuonna 2009 Stroke-lehti julkaisi australialaisen neurologi ja lääketieteen tohtori Anne Abbottin artikkelin, jonka mukaan tupakoinnin lopettamisesta, painonhallinnasta, kolesterolin ja verenpaineen alentamisesta sekä muista elämäntapamuutoksista saatu hyöty halvauksen ennaltaehkäisyssä ylittää leikkauksista ja stenttitoimenpiteistä saadun hyödyn. Hänen tutkimustuloksiaan ei kuitenkaan nielty kaikkialla. Lääketieteen tohtori ja Massachusettsin yleisen sairaalan verisuonikirurgian johtaja Richard Cambria huomauttaa, että Abbottin johtopäätökset ovat puutteellisia. Cambrian oma aineisto osoittaa, että lääkehoidossa olevien ja statiinilääkkeitä käyttävien potilaiden keskuudessa tukokset pahenivat noin 40:llä prosenttilla. 

Mayo-klinikka käynnisti joulukuussa 2014 tutkimuksen, joka saattaa ratkaista asian. Tutkimukseen tullaan värväämään lähes 2 500 ihmistä, joista jokaiselle määrätään satunnaisesti joko leikkaus, stenttitoimenpide tai lääkehoito. Tulokset valmistuvat vasta vuoden 2020 tienoilla. Sillä välin tutkijat yrittävät selvittää miksi jotkut tukokset aiheuttavat todennäköisemmin aivohalvauksen kuin toiset. Paksuun ja säikeiseen tukikudokseen kerääntynyt plakki aiheuttaa todistetusti vähemmän halvauksia, sanoo David Thaler, lääketieteen tohtori ja Tuftsin yliopiston lääketieteen tiedekunnan neurologian osaston puheenjohtaja. 

Mitä pitäisi tietää

ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
ILMOITUS PÄÄTTYY

Älä mene kaulavaltimoseulontaan ilman syytä. Jos plakkia löytyy, suhtaudu hoitoon avoimesti, olipa kyseessä sitten statiinilääkitys, liikunta, laihduttaminen, verenpaineen hallinta tai leikkaustoimenpide, sanoo James Meschia, lääketieteen tohtori, Mayo-klinikan neurologi ja uuden tekeillä olevan tutkimuksen johtava tutkija. Mikäli harkitset toimenpidettä, etsi vielä käsiisi eri asiantuntijoita ja hanki toinen tai kolmas mielipide asiasta. Yhdessä tutkimuksessa todettiin neurologien ja halvausasiantuntijoiden suhtautuvan toimenpiteisiin sydäntautilääkäreitä ja kirurgeja kielteisemmin.

Mieti, oletko kova murehtimaan. ”Joidenkin potilaiden elämä menee pilalle, kun heille kertoo valtimotukoksesta”, sanoo tohtori White Ochsner-klinikalta. ”He murehtivat halvauksen saamista päivittäin. Toiset kuitenkin sanovat: ’Tiedätkö, tämä ei vaivaa minua. Soitan, kun ongelmia ilmenee’”, tohtori White jatkaa. ”Lääkehoito on heille parempi vaihtoehto.”

Martha Bowes toivoo, että olisi aikoinaan valinnut lääkityksen. Viisitoista vuotta aivohalvauksen jälkeen hän pystyy kävelemään tuen ja kepin avulla, mutta vasen käsivarsi ja käsi ovat velttoja. Hän ei arvostele ketään leikkausta harkitsevaa, mutta antaa kuitenkin neuvon: ”Ota eri vaihtoehdoista selvää. Minulle niistä ei kerrottu.”

Lue lisää: 


Aivohalvaus - tunnista oireet!

Jumppaa aivot kuntoon

Aivokalvontulehdus - mitä tehdä?

 

DC:Creator: 
Readers Digest Valitut Palat

Osallistu keskusteluun!