Sidekudos - tästä syystä sidekudokset tarvitsevat huolenpitoa!

Sofa SaveriWalkVibrolegs

TILAA VALITTUJEN PALOJEN UUTISKIRJE!

Tästä syystä sidekudokset tarvitsevat huolenpitoa!

Luo: 12/11/2019 - 12:51
Sidekudos

Michel Brokampilla oli vaikeuksia keskittyä luentoon. Hän liikehti rauhattomasti paikallaan. Brokamp taipui eteenpäin, sitten hän nojasi taakse. Hänen selkäkipunsa ei silti hellittänyt. ”Kipu alkoi vähän opiskelujen aloittamisen jälkeen”, sanoo 22-vuotias Brokamp, joka opiskelee sähkötekniikkaa Düsseldorfissa.

Hän harrasti säännöllisesti liikuntaa, ja hänellä oli kuntosalijäsenyys. Päivittäisestä liikkumisesta ja treenaamisesta huolimatta kipu vain koveni. Hän oli käynyt ortopedin vastanotolla, mutta särylle ei kuitenkaan löytynyt syytä. Toisinaan Brokamp ei kipujen vuoksi pystynyt istumaan eikä makaamaan. Toinenkaan vierailu ortopedin vastaanotolla ei tarjonnut vastauksia.

KEHON TUKIJA

Lopulta eräs tuttu suositteli Brokampille liiketerapiaa, jossa potilaiden liikkuvuutta testataan perusteellisesti. Testien aikana selvisi, että Brokampin rinta- ja kaularangan liikkuvuus oli pahasti rajoittunut. Syyksi terapeutti määritti jäykät lihaskalvot lannenikaman alueella.

”Nykyään lihaskalvoiksi mielletään se, mitä maallikko kutsuisi sidekudoksiksi”, selittää lääkäri Rober Schleip, joka on lihaskalvotutkija Ulmin yliopistossa ja yksi alansa arvostetuimmista nimistä. ”Niiden tärkeyttä on pitkään vähätelty, mutta sidekudokset ovat avain hyvään terveyteen.”

Sidekudokset pitävät kehon kasassa, ja ne tukevat ja muotoilevat kehoa. Ohut, kalpea kerros tukikudosta ympäröi lihaksia, sisäelimiä, luita ja niveliä. ”Ilman sidekudoksia lihakset valuisivat kuin siirappi”, kertoo Schleip. Ohuet, tukevat suojakudokset muodostuvat kerroksittaisista kuiduista, joiden pitäisi yhdistyä toisiinsa. Ympäröivät kuidut muodostuvat valkuaisaineista kollageenista ja elastiinista. Kollageeni huolehtii aineen lujuudesta, elastaani taas joustavuudesta.

JÄYKÄT LIHASKALVOT

Viime vuosina lihaskalvotutkimus on löytänyt paljon uutta. Sen mukaan sidekudokset toimivat myös vesivarastoina, rakentavat soluja jotka suojaavat elimiä taudinaiheuttajilta, ja ovat kehon suurin aistinelin. Peitinkalvot ovat yhteydessä hermosäikeisiin, jotka kertovat aivoille muun muassa kehon asemasta huoneessa.

Lihaskalvot reagoivat myös stressiin. Tunnekuormitus muuttaa peitinkalvojen happamuutta, mikä voi edesauttaa niiden tulehtumista. ”Stressistä aiheutuvien biokemiallisten reaktioiden myötä keho on haavoittuvaisempi tuki- ja liikuntaelinten kivuille”, sanoo Schleip.

Myös Michel Brokamp tiesi näiden vaivojen yhteydestä. ”Kun minulla on ongelmia, olen stressaantunut tai riidoissa jonkun kanssa, selkäkivut alkavat saman tien”, hän sanoo.

Tulehdukset, vähäinen liikunta, yksipuolinen rasitus – kaikki tämä voi johtaa lihaskalvojen jumiutumiseen. ”Terveen lihaskalvot kuidut ovat järjestyneet kuin sukkahousun silmät”, Schleip sanoo. ”Jumissa olevien lihaskalvojen solut kehittävät rehottavan, kaoottisen kollageeniverkon.” Siitä seuraa, että peitinkalvot kovettuvat ja alkavat jäykistyä, mistä taas seuraa kipua ja liikkuvuuden vähentymistä.

LIIKUNTAA, KIITOS

Myös liian heikko kudos voi aiheuttaa ongelmia terveydelle. Maria Hauk* sai jo murrosiässä raskausarpia yläreisiin, polvitaipeisiin ja rintoihin. Kalpeat, ihonalaiset viirut ovat enimmäkseen kosmeettinen riesa. 

Pahempi ongelma on, että nyt 32-vuotiaan berliiniläistoimittajan sidekudokset turpoavat ja niitä alkaa särkeä kesäisin. ”Vasemmassa sääressä on jo iso suonikohju, johon koskee kovasti erityisesti lämpimämmällä säällä”, Hauk kertoo.

Oire ei ole pelkästään epämukava vaan vaarallinen: suonikohjut lisäävät suonitulehdusten ja verisuonitukosten riskiä. Sidekudosten löystymisen tyypillisiin seurauksiin kuuluvat myös selluliitti, peräpukamat, välilevyvaivat ja virtsarakon heikkeneminen.

Lihaskalvojen löystymiseen tai jäykistymiseen liittyvät perintötekijät vaikuttavat lapsesta saakka. ”Vaikka sidekudosten laatu määräytyykin geneettisesti, niiden vahvistamiseen ja joustavina pitämiseen voi itse vaikuttaa paljon”, sanoo fysiatri Claudia Wittman, joka työskentelee Berliinin yliopistoklinikalla Charitéssa. Hän neuvoo, että alkoholia kannattaa käyttää vain pieniä määriä eikä säännöllisesti, ja myös tupakoinnista on hyvä luopua.

Liiallinen sokeri- ja rasvapitoisten ruokien nauttiminen lisää sidekudosten happamuutta ja tekee niistä paksuja. Terveellinen vaihtoehto ovat tuoreet vihannekset ja täysjyvätuotteet. Solujen uusiutuminen vaatii, että päivittäin juo noin 1,5 litraa vettä tai makeuttamatonta teetä.

Elämäntapoja kannattaa muuttaa erityisesti, jos kärsii suonikohjuista tai pintaverisuonet rikkoutuvat helposti. Hyvä ehkäisykeino on kylmä-kuuma-hoito, jossa jalkoja suihkutetaan ensin kuumalla, sitten kylmällä vedellä. Veden lämpötilaa vaihdetaan kahdesta neljään kertaa. ”Vaihtokyvlyt kiinteyttävät ja vahvistavat sidekudoksia ja verisuonia”, Wittman sanoo. Lisäksi polvenkorkuisessa vedessä (paikallaan) käveleminen vilkastaa verenkiertoa ja vahvistaa verisuonia. Harrastuksen voi myös tuoda kotiammeeseen kunhan huolehtii siitä, että vesi on korkeintaan 18 astetta lämmintä ja yltää vain polveen saakka.

Tärkein tapa vahvistaa ja pitää peitinkalvot ja sidekudokset vahvoina ja notkeina on aina liikunta. Se vahvistaa lihaksia, venyttää kehoa ja kehittää koordinaatiota. Jooga, pilates, taiji ja qigong ovat tähän tarkoitukseen hyviä lajeja, mutta myös voimisteluharjoitukset tai kuntoutusliikunta auttavat. 

”Sidekudosten vahvistamiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa reseptiä”, Wittman painottaa, ”vaan kyseessä on monien asioiden summa.”
 

Lue lisää: 

10 erilaista niveltulehdusta

Tämän kehosi kertoo, kun se kaipaa ruokavalion muutosta

Näin hoidat kihtiä

Readers Digest Valitut Palat

Osallistu keskusteluun!