Lappi ei lähde miehestä | Valitut Palat

Sami Jauhojärvi - Lappi ei lähde miehestä

Luo: 02/22/2018 - 11:21

Mies voi lähteä Lapista, mutta Lappi ei miehestä. Hiihtäjälegenda Sami Jauhojärvi ei unohda lapsuutensa Ylitorniota.

 
Sami Jauhojärvi
"Olin kuulema 6-vuotiaana ilmottanu, että isona minusta tullee hiihtäjä", on Sami Jauhojärvi kertonut.
Kuva: 
Lehtikuva


Sami Jauhojärvi on asunut valtaosan elämästään Lapissa.

- 23 ensimmäistä vuotta Ylitorniolla ja 10 seuraavaa Rovaniemellä. Hän on perheineen kotiutunut hyvin Lahden kupeeseen Hollolaan, mutta kotiseudulla on oma tärkeä paikkansa hänen mielessään.

- Kevhäälä ja syksylä on sinne eniten ikävä, ei oikeasthaan muullon. Jos tänne etehlään tulis pakkasia alkutalvesta niin ei olis ikävä pohjohseen. Kotitalole Ylitorniole tullee kuitekki Hollolasta matkaa 717 kilometriä.

- Huhtikuun toiselta viikolta toukokuun alkhuun on Lapissa se jakso, ko kannattaa ittele loma-aika ottaa. Silloin alkaa lumet pikkuhiljaa lähtehmään. Syksylä tietekki on aika, ko tekkee mieli mettälle ja heittähmään verkokki vetheen. Nykki olima poikain kans yheksän päivää pohjosessa syyslomala, ja ehithiin käyä lintuja ja jäneksiä kattomassa. Kalale ei nyt päästy, ko oli järvi jäässä.

Hirvijahdissa Sami muistaa olleensa ensi kerran 12-vuotiaana.

- Vain yks vuosi on jääny välhiin, ettenkö olis ollu hirvimettällä.

Rasin-Erän hirviporukassa on entisiä rajamiehiä ja nykyään myös siviilejä, ja porukassa oli kuluneena syksynä 27 miestä.

- Olhaan löysennetty kriteereitä, ja saathiin nuorempia kavereita mukhaan, muun muassa hiihtäjäkavereista Luusuan Ari tuli porukhaan matkhaan.
 
Kaivos toisi kultaa. Lapin nykyinen kasvutrendi ilahduttaa Jauhojärveä.

- Talouskurimus näkyi siinä että venäläismatkailijat kaikkosit lähes kokohnaan ruplan kurssin laskettua.

Nyt Keski-Euroopan ja ennen kaikkea Aasian turismimäärät ovat lähteneet nousuun. Marras-joulukuussa ei kotimaisia matkailijoita juuri Lapissa olisi liikkunut, mutta ulkomaisia turisteja veti Lapin hämärä eksotiikka pakkasineen, lumisine maisemineen ja revontulineen.

- Hiihtolomaviikoista lumien sulamisheen kotimaan matkailu pyörii ja täyttää majotuspaikat.

4 200 asukkaan Ylitornio ja Länsi-Pohja yleensäkin ovat muuttotappioaluetta. Ylitorniollakin oli kolme vuotta sitten noin 250 asukasta enemmän. Meri-Lappi, joka on Kemi-Tornion seutukunta, on Lapin teollistuneinta aluetta, mutta silti Kemin ja Tornion väkiluku on yhteensä kaksi-kolmasosaa Rovaniemen asukasmäärästä (noin 62 000).

- Positiivisena näen Ylitornion kultakaivoshankheen, jossa on yks mailman luppaavimmista kultaessiintymistä.

Rovaniemen ja Ylitornion rajalla olevan Rompaksen kaivoshankkeen takana on kanadalainen kaivosyhtiö, ja kultaa on tutkimusnäytteissä löydetty parhaimmillaan jopa 3,5 kiloa tonnissa malmia. Merkittäviä pitoisuuksia on löydetty myös hopeasta ja uraanista. Myös matkailua voi Jauhojärven mielestä Länsi-Pohjan alueella kehittää paljonkin. Matkailijoille on tarjolla vaikkapa Aavasaksan alueella rauhallista lomailua.

- Tämän hetken levottomassa maailmassa Torniojokilaaksossa voi elellä ko lintukodossa. Muuttotappio on onneksi vähitellen alkanu tasottumhaan.

Samin mielestä valtio voisi aluepoliittisilla päätöksillä tukea Torniojokilaakson kaltaisia muuttotappioalueita.

 - Hyvä esimerkki on Haltikin eli hallinnon tietotekniikkakeskuksen sijottaminen Rovaniemele vuona 2008, joka toi Rovaniemele tuolloin parisattaa työntekijää. Samanmoisia tarvittas lissää, toki ymmärtäen että ihmiset ei välttämättä ole valhmiita muutahmaan työn perässä. Mutta pitkässä juoksussa se alkas ohjaahmaan ihmisiä hakkeutuhmaan opiskelehee, ko tietää että kotiseuíulta vois töitä löytyä valmistumisen jälkheen.

- Ei voi aatela vain yhtä vuotta etheenpäin - se on ihan ko urheilussaki. Valtion aluepolitiikassaki pitäis tehä pitemmäle ajale tähtääviä päätöksiä.

Kotiovelta ladulle 

Olympiavoittaja Sami Jauhojärvi ilmoitti vuosi sitten lopettavansa hiihtäjänuransa arvokisatasolla.

- Mulla ei ole ollu perusarkea parhiinkymmehneen vuotheen. Hiihtomaajoukkuheessa leiripäiviä kerty 200-240 vuessa.

36-vuotiaalla Jauhojärvellä on Laura-vaimonsa kanssa 1- ja 5-vuotiaat lapset, Oiva ja Alpo. Sami Jauhojärven harrastus valikoitui tutun kaavan mukaan: maalla kasvaneelle kaverille ei kilpailunhalun sammuttamiseen montaa vaihtoehtoa ollut.

- Ensimmäiset 8,5 vuotta asuin rajavartiostossa "aitojen sisäpuolela", ko isä palveli rajavartijana. Sitte muutima maale omakotitalhoon kuus kilometriä kuntakeskuksesta.

- Hiihtoa tuli harrastettua, ko latu lähti melkhein kotiovelta. Ampumahiihtotaulut olit kilometrin päässä, ja siihen aikhaan Ylitornion rajala palveli monia hiihtäjiä ja ampumahiihtäjiä, kuten Risto Moisejeff, Ilkka Mäkitalo, Veikko Oja, joka oli 2000-luvun taitteessa hiihtomaajoukkuheen huoltoryhmässä sekä Ari Marjetta, josta tuli mulle maajoukkuheen henkilökohtanen huoltomies vuosiksi 2013-2017.

- Isä oli B-maajoukkuetason hiihtäjä, toki ennen ko mie synnyin. Isä oli lapsuuessa ja nuoruuessa valmentaja, vaikka meilä ei koskhaan ollukhaan sen tarkempaa suunitelmaa, vaan harjoitelthiin säitten ja fiiliksen mukhaan.

Jääurheilukaan ei Jauhojärvelle jäänyt tuntemattomaksi.

- Itte asiassa Ylitornio on tunnettu jääkiekkopitäjä, pienen Etelä-Portimon kylän joukkuheen ansiosta. Itte en kiekkoa pelanu, mutta kaukalopalloa kävimä pellaamassa naapurikylässä.

Isometsä idolina

Kun hiihtäjän malleja löytyi läheltä, iskostui päämääräkin mieleen nopeasti.

- Olin kuulema 6-vuotihaana ilmottanu, että isona minusta tullee hiihtäjä. Sitte vähän isompana esikuvana oli naapurikunnasta Isomettän Jari, joka edusti Alatornion Pirkkoja.

Jari Isometsä oli seuran 1990-luvun menestyshiihtäjä useilla olympia- ja MM-viestimitaleilla sekä MM-pronssilla vuonna 1995.

- Vuona 1992 Jari voitti Albertvillen viestin loppukirissä Ruottin Torgny Mogrenin ja ite olin sillon 11-vuotias. Suomi sai sillon olympiaronssia.

Sami Jauhojärvi edusti uransa alkuaikoina itsekin samaa seuraa ennen siirtymistään Vuokatti Ski Teamiin ja oli Isometsän taisteluparina kun miehet voittivat parisprintin SM-kultaa vuonna 2004. Samin isoveli, joka asuu nyt Ruotsin puolella Övertorneålla, hiihti myös kilpaa ja pelasi kaukalopalloa. Veli lopetti kuitenkin yläasteikäisenä. Samin isä kuoli 68-vuotiaana viitisen vuotta sitten, ja äiti asuu edelleen kotitalossa.
- Kirjotin ylioppihlaaksi vuona 2000 ja sen jälkheen heittäy´yin päätoimiseksi hiihtäjäksi, ja sillä tielä meni 17 vuotta. Hiihto oli intohimo, sen avula sitä jakso reenata.

- Ensimmäinen harjotusohjelman tehny valmentaja mulla oli kauela 2002. Sitte 2003 Jylhän Reijo alko linjaahmaan minun valmentautumista ja alko kauela 2004 valmentahmaan minua. Yhteistyö jatku vuotheen 2016 asti, ja viimisele kauele valmentajaksi tuli Riskin Jarmo.

Jauhojärvi ylsi viimeisellä mahdollisella hetkellä olympiakultaan. Hän oli päättänyt ettei kilpailu-ura jatku ainakaan seuraaviin olympialaisiin saakka.
 


Sami Jauhojärvestä käytetään usein lempinimeä Musti. Jauhojärven mukaan lempinimi tulee siitä, että hänen isänsä Reijo kutsui hanta jo parin päivän ikäisenä Mustiksi, sillä Samin silmät ja tukka olivat ruskeat.
Kuva:Kari Martiala & Sami Jauhojärven albumi


Perheen vuoro

Sami on pysynyt hyvin aktiiviuran mitoissa (174 senttiä, 69 kiloa) ja varsin hyvässä kunnossa muutenkin. Painoa on tullut lisää kaksi kiloa.

- Olen tarkotuksela pienentäny annoskokoja. Tärkeää on, että syö säännöllisesti.

- Alkoholhiin mulla on aina ollu ihan normaalisuhe; pari kertaa vuessa saatan ottaa kännit ja välhiin saattaa mennä aikaa viikkotolkula etten maistakhaan alkoholia.

- Nyt harrastan liikuntaa, käyn lenkilä 1-5 kertaa viikossa kiihreitten mukhaan. Jos tuntuu että lenkille polttelee lähteä niin lähen - siihen on rouvalta lupa saatu. Jos ei huvita, niin en lähe. Ja ko ei ole kilpailullisia tavotheita niin ei ole pakko lähteäkhään.

Aktiiviuran jälkeen moni urheilija jää tyhjän päälle, mutta Sami Jauhojärvellä ei ole tällaista ongelmaa ollut.

- Ei tosihaan, siittä on kyllä kläpit (lapset) pitähneet huolen. Oiva on 5 vuotta 9 kuukautta ja Alpo vuos ja yheksän kuukautta. Ko viimeset vuet ehin valitettavan vähän olehmaan kotona niin nyt annan aikaa lapsile. Nyt on rouvan vuoro päästä lenkile.

Jauhojärvi muutti Ylitorniolta pois Rovaniemelle vuonna 2004, kun Laura-vaimo opiskeli siellä. Rovaniemellä pari viihtyi kymmenisen vuotta ja Lahteen perhe muutti 2014 ja sieltä Hollolaan 2015.

- Olhaan kyllä viihytty hyvin. Jos ei oltais viihytty niin takasi pohjosheen oltas lähetty Lahen MM-hiihtojen jälkheen. Nyt melkhein meän takapihala on Etelä-Suomen korkein kohta (Tiirismaa), joten maisemat on kotosat.

Luokanopettajan koulutuksen saanut Laura-vaimo on maahanmuuttajien valmistavana opettajana Kärpäsen koulussa Lahdessa. Torniojokilaakson ihmisten suoruuteen ei etelässä Samin mielestä ole totuttu. Asiat on totuttu sanomaan niin kuin ne ovat.

- Monet tuttavat on tuumihneet, että ihanaa kun ootte niin suoria. Jos on sanomista niin sanothaan asiasta. Jos ihminen ei sitä kestä niin ehkä kannattaa mennä peilin etheen, Sami katsoo.

Toinen asia, joka lappilaisuudesta tulee esiin, on tietty välittömyys. Siinäkään ei Lahden seudulla ole pistetty hanttiin.

- Ko muutat uuele paikkakunnale niin saat itte lua tuttavapiirin, jonka kans on tekemisissä.

Ihan pystymetsään ei Jauhojärvien tarvinnut Lahdessa ja Hollolassa kotiutua. Jauhojärven hiihtouran kavereista lähiseudulla asuvat Lari Lehtonen, Aino-Kaisa Saarinen ja Krista Pärmäkoski sekä Anne Kyllönen.

Työt selvillä 

Hiihtouran jälkeinen aika on Samilla hyvin suunniteltu. Tienesti löytyy tavalla tai toisella hiihtoon, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvistä työtehtävistä.

- Rakennutima Ylläksele kaks huoneistoa käsittävän lomarakennuksen ja siinä oli puuhaa ihan riittävästi. Ko vaimon kans suunnitelthiin vielä sisustus ja piethiin huoli totteutuksesta niin olihan siinä tekemistä. Ei ole enhään sen jälkheen tehny mieli alkaa rakentaa uutta.

Tuo White Dream Center Oy:n koulutus- ja harjoittelukeskus Ylläksellä avattiin syyskuussa 2011.

- Meitä on siinä yhtiössä kolome osakasta; mie, Jylhän Reijo ja minun fysioterapeutti Latvalan Jarmo. huolehima sielä ihmisten kokonaisvaltasesta hyvinvoinnista, ja asiakkaitten toihveitten mukhaan räätälöimä ohjelmapaketti; kaikki muut järjestethään, muttei naisia, Sami naurahtaa.

- Mulla on myös toiminimi, jonka puitheissa käyn pitämässä luentoja, ja veän asiakastilasuuksia. Tuotan myös jonku verran markkinointimateriaalia ja olen kirjoitellu kuuen vuen ajan juttuja Hiihto-lehteen.

Puheliaana miehenä Sami on toki ehtinyt luoda kontakteja, vaikkakin kilpailu-uran aikana itse kisa- ja leiripaikoilla ajanvietto pyöri harjoittelun, hotellien, matkanteon merkeissä. Vapaata aikaa ei silloin juuri jäänyt.

 - Maajoukkuheet asuvat omissa hotelleissaan. Muitten kansallisuuksien kans ei juuri ehtiny seurustella.

Aika näyttää miten hyvin Samin kontaktit luovat asiakkuuksia. Muutaman vuoden nousukausi ja kasvanut kiinnostus Lappia kohtaan on kuitenkin jo näkynyt. Sesonkiviikot ovat täyttäneet Ylläksen huoneistot hyvin kotimaisten matkailijoiden ansiosta. Myös ulkomaalaisia asiakkaita on ollut mukavasti.

“Suomalaiset pärjäävät”

Sami toimii myös Ylen hiihtokommentaattorina kilpailukaudella. Matkavuorokausia kertyy vuodessa yli nelisenkymmentä, jo pelkästään talviolympialaisten matka 4. helmikuuta alkaen kestää 23 päivää. 23. talviolympialaiset järjestetään 9.-25. helmikuuta 2018 Etelä-Korean Pyeongchangissa

- Onhan se siihen nähen vähän, että maajoukkueaikoina leiripäiviä ja kisareissuja kerty 200-220 vuessa.

Sami ei ole huolissaan suomalaismenestyksestä hiihtolajeissa. Jo Rukan marraskuisessa maailmancupin avauksessa oli hyviä merkkejä. Iivo Niskanen, Matti Heikkinen, Ristomatti Hakola ja Lauri Vuorinen pysyivät hyvin vauhdissa. Hiihdon harrastajamäärät laskivat radikaalisti vuosituhannen vaihteen vuosina, mutta sen jälkeen tilanne on tasaantunut.

- Hiihosta on tullu trendilaji, välinehuolto on helpottunu huomattavasti, ko on tullu skinit, pitopohjat ja pikaluistot. Vain lunta kaivattas etelässä, mikä vähän syö harrastajamääriä.
 

ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
ILMOITUS PÄÄTTYY

Sami Jauhojärvi

  • syntynyt 5.5.1981 Ylitorniolla.

  • hiihdosta 60 eriväristä SM-mitalia

  • olympiakultaa parisprintistä 
Iivo Niskasen kanssa 2014 
Sotshin talviolympialaisista.

  • MM-pronssia parisprintistä 
Ville Nousiaisen kanssa 
2009 Tsekin Liberecistä.

  • MM-pronssia 4x10 km:n viestistä 2009 Tsekin Liberecistä.

  • MM-pronssia parisprintistä 
Iivo Niskasen kanssa Lahdesta.

  • neljäs Maailmancupin kokonaiskilpailussa 2008–2009.

  • nuorten maailmanmestari 
30 kilometrin vapaalla hiihto-
tavalla Puolassa 2001.

  • pronssia nuorten MM-kisojen 10 kilometrillä perinteisellä hiihtotavalla Puolassa 2001.

  • hopeaa nuorten MM-kisojen 
4x10 km:n viestistä Puolassa 2001.

  • vuoden 2014 urheilija yhdessä 
Iivo Niskasen kanssa.

 
PALKINNOILLE. Rukan maailmancupin kisoissa 2014 Sami Jauhojärvi oli kolmas perinteisellä 15 kilometrillä.
 
KOTIKISOISSA. Lahden MM-kilpailuissa perinteisellä 15 kilometrillä Sami Jauhojärvi oli komeasti kahdeksas Iivo Niskasen voittaessa.
 
LEIRIELÄMÄÄ. Maajoukkueleireily tuli tutuksi vuosien varrella.
 
KOULUN SUURJUHLILLA. Lahdessa toukokuussa 1990 kakkosluokkalainen Sami sai kunniakirjan piirustuksestaan  ”Minun maailmani”. - Piirtämääni pöllöä äiti luuli hiireksi ja karhunkoloa lumipalloksi, Sami muistelee.
 
KUNNIAA. Sami Jauhojärvi sai Suomen Leijonan Ritarimerkin soljin 4. joulukuuta. 
- Luovutustilaisuuden isännöi ministeri Sampo Terho, mutta kävimä myös Salea tapaamassa Mäntyniemessä, Sami lisää.
 
RUSKEAVERINEN. Sami Jauhojärvestä käytetään usein lempinimeä Musti. Jauhojärven mukaan lempinimi tulee siitä, että hänen isänsä Reijo kutsui häntä jo parin päivän ikäisenä Mustiksi, sillä Samin silmät ja tukka olivat ruskeat.

VINKKI SAMILTA
 Kittilän ja Soankylän perän murtheessa h tullee joissaki sanoissa eri puolele konsonanttia: kaatahmaan (Tornionjokilaakso) : kaatamhaan (Kittilä).
 

Osallistu keskusteluun!