Paras paikka kasvaa

Luo: 10/19/2009 - 00:38

Tutkimme, missä Suomen kunnista lapsiperheen kannattaa asua.

Kodiksen perhe asuu tutkimuksemme voittajakunnassa Siikajoella. Edessä pieni Moona selin, oikealta Laura, isä Jukka, Peppi ja Heidin takana äiti Anne.
Kuva: 
Maija Tammi

Kodin hintalappu

Asuinpaikan valinnassa lapsiperheiden tärkein kriteeri on asuntojen hintataso. 43 prosenttia vastaajista pitää asuntojen kohtuullista hintatasoa hyvin tärkeänä ja vajaat 38 prosenttia melko tärkeänä tekijänä asuinpaikan valinnassa. ”Asuntojen hintojen nousun myötä kohtuuhintaisesta asunnosta on tullut yhä tärkeämpi tekijä”, sanoo erikoistutkija Marketta Kyttä Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta. ”Esimerkiksi Helsingin seudulta keskituloisen lapsiperheen on todella hankala löytää kohtuuhintaista asuntoa.” Pääkaupunkiseudulla asuntojen keskineliöhinta on jo yli 3 000 euroa, yli kaksi kertaa niin paljon kuin muualla Suomessa keskimäärin.

Suomessa onkin käynnissä mielenkiintoinen muuttoliike. Työpaikat vetävät ihmisiä isoihin kaupunkikeskuksiin – ja korkeat asuntojen hinnat puolestaan työntävät heitä ympäröiviin kehyskuntiin. ”Kehyskuntien kasvu on ollut viime vuosien aikana selvä trendi. Varsinkin lapsiperheitä muuttaa paljon pois suurista kaupungeista lähellä oleviin maaseutumaisempiin kuntiin”, Marketta Kyttä sanoo. ”Isot kaupungit ovat syystäkin olleet huolissaan, koska keskiluokkaiset lapsiperheet ovat hyvin tärkeitä kuntien talouden kannalta.”

Koulut kutsuvat

Toiseksi tärkeimpänä asuinpaikan valintaperusteena lapsiperheiden vanhemmat pitävät sitä, että peruskouluopetuksen lisäksi kunnassa on tarjolla myös lukio- ja ammattikoulutason opetusta. Vanhemmat toivovat, että lapset voivat peruskoulun jälkeenkin jatkaa koulunkäyntiä kotikunnassa.

Vanhempien mielestä on myös melko tärkeää, että kunnassa on alhainen rikollisuusaste ja että sieltä on suhteellisen lyhyt matka lähimpään suureen kaupunkiin. He myös toivoivat, että paikkakunnalla asuisi paljon muitakin lapsiperheitä.

Sen sijaan kunnan veroaste ei nouse korkealle asuinpaikan valintaan vaikuttavien tekijöiden listalla. Kunnan alhaista veroäyriä pitää hyvin tärkeänä vain 10 prosenttia vastaajista. Kaikkein vähiten asuinpaikan valintaan vaikuttavat kunnan asukasmäärän kasvu sekä asukkaiden hyvätuloisuus.

Pieni on kaunista...

Kuntavertailussa parhaiksi lapsiperhekunniksi nousevat Siikajoki, Mustasaari, Sipoo, Kiukainen ja Kempele. Kaikki viisi ovat suhteellisen pieniä kuntia, jotka kuitenkin sijaitsevat ison kaupungin läheisyydessä. Voittajakunnat vastaavat Marketta Kytän mukaan hyvin suomalaisten asumisarvostuksia. ”Suomalaiset toivovat väljää, luonnonmukaista ja turvallista asuinympäristöä”, Kyttä sanoo. ”Mutta sen lisäksi he haluavat yhä useammin myös hyviä palveluja, hyviä liikenneyhteyksiä sekä ison kaupungin läheisyyttä.”

Nämä osin ristiriitaisetkin toiveet ovat melkoinen haaste uusien asuinalueiden suunnittelijoille, varsinkin jos tarkoitus on kehittää ympäristöystävällistä asumista. ”Kehyskuntaan muuttavilla perheillä on yleensä täysin urbaani elämäntapa, ja myös uudella kotipaikkakunnalla halutaan harrastaa samoja asioita kuin ennenkin”, Kyttä sanoo. ”Jos harrastusmahdollisuuksia ei löydy läheltä, he hakevat niitä kaupungista. Työliikenteen lisäksi myös harrastukset lisäävät yksityisautoilua.”

...mutta suuri ei

Isot kaupungit pärjäävät kuntavertailussa heikosti. Espoo on ainoa iso kaupunki viidenkymmenen parhaan joukossa: se on sijalla 44. Isojen kaupunkien kohtaloksi koituvat ennen kaikkea kalliit asunnot. Lisäksi niissä on keskimääräistä enemmän rikollisuutta ja niissä asuu suhteellisesti vähän lapsiperheitä. Vähäisen työttömyyden ja veroäyrin sekä asukkaiden korkean tulotason suhteen isot kaupungit sen sijaan pärjäävät hyvin – mutta toisaalta näitä asioita lapsiperheet eivät pidä olennaisen tärkeinä. Länsi-Suomen kunnat vastaavat selvästi Itä-Suomen kuntia useammin lapsiperheiden arvostuksia. Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien arvostusta laskivat ennen kaikkea muuttotappiokunnille tyypilliset piirteet: korkea veroäyri ja työttömyys, lapsiperheiden vähäisyys sekä pitkät etäisyydet isoihin kaupunkeihin. Näitä puutteita asuntojen huokeat hinnat ja kesämökkien määrä eivät korvanneet.

Kävimme katsomassa, miltä voittajakunnissa näyttää ja haastattelimme paikallisia lapsiperheitä. He saivat itse kertoa, miksi ovat valinneet asuinpaikakseen juuri kotikuntansa.

Voittaja: Siikajoki

Maakunta: Pohjois-Pohjanmaa
Asukasluku: 5800
Pinta-ala: 1060 km2
+ kohtuuhintaiset asunnot
+ vähän rikollisuutta
+ paljon lapsiperheitä

Nykymuotoinen Siikajoki syntyi vuoden 2007 alussa, jolloin Siikajoki ja Ruukki yhdistyivät. Oulun ja Raahen välillä sijaitseva kunta on saanut nimensä joen mukaan. Kunnan läpi kulkeva Siikajoki toimi pitkään tärkeänä sahateollisuuden tukinuittojen kuljetusväylänä. Historiasta kiinnostuneet muistavat Siikajoen ennen kaikkea 200 vuotta sitten käydyistä raivokkaista taisteluista, jotka osaltaan käänsivät Suomen sodan kulun.

Nyt Siikajoen kuntakeskus Ruukki on kuitenkin hiljainen ja rauhallinen ja vielä rauhallisempaa on 11 kilometrin päässä sijaitsevassa Revonlahden kylässä, jonne Jukka ja Anne Kodiksen perhe on rakentanut omakotitalonsa runsaat kymmenen vuotta sitten. Miljöö on kuin perisuomalainen idylli: tilava omakotitalo maaseudun rauhassa. Vieressä virtaava Siikajoki kohisee vaimeasti, muuten kuuluu vain lintujen laulua ja silloin tällöin ohi ajavien autojen ääni. ”On hienoa, että olemme voineet yhdistää varsinaisen asumisen ja vapaa-ajan asumisen”, Jukka Kodis sanoo. ”Jokeen pääsee halutessaan suoraan uimaan.”

Valittujen Palojen tutkimuksessa Siikajoki sai huippupisteet huokeista asuntojen hinnoista. Myös Kodikset saivat tontin hyvin edullisesti, mutta varsinaisesti asuinpaikan ratkaisi töiden saanti. Jukka Kodis toimii läheisen Revonlahden koulun johtajana ja luokanopettajana, Anne Kodis kotitalousopettajana Raahen ammattiopistossa. ”Pääsen bussilla suoraan työpaikkani eteen, eikä matka kestä kuin 25 minuuttia”, Anne Kodis sanoo.

Kodiksen perheessä on neljä lasta: 11-vuotias Heidi, 10-vuotias Laura, 6-vuotias Peppi ja 2-vuotias Moona. Laura ja Heidi käyvät 2 kilometrin päässä sijaitsevaa Revonlahden koulua – samaa, jossa heidän isänsä opettaa. Koulussa toimii myös esikoulu, jota Peppi käy. Koulua vastapäätä on päiväkoti, perheen kuopuksen Moonan hoitopaikka. ”Tyttöjen koulumatka on turvallinen”, Anne Kodis sanoo. ”He ovat ensimmäisestä luokasta lähtien pyöräilleet itse kouluun.”

Kodiksen perhe on pärjännyt yhdellä autolla, vaikka esimerkiksi lähin kunnollinen ruokakauppa, apteekki, kunnanvirasto ja lähin vaatekauppa sijaitsevat 11 kilometrin päässä Ruukissa.

”Käyn yleensä ruokakaupassa työmatkan varrella Raahessa”, Anne Kodis sanoo. Toinen iso kaupunki Oulu on 45 minuutin ajomatkan päässä. ”Oulussa käymme lähinnä vaateostoksilla”, Anne sanoo. ”Ja teatterissa – ja tietysti Oulun Kärppien matseissa”, Jukka Kodis lisää.

Perheen tytöt käyvät tanssitunneilla Raahessa, mutta muuten Siikajoki tarjoaa perheelle riittävät harrastusmahdollisuudet. ”Tyttömme käyvät pianotunneilla kansalaisopistossa, jonka kursseilla voi harrastaa myös käsitöitä”, Jukka Kodis sanoo. Aikuiset taas voivat käydä paikallisella kuntosalilla tai ulkoilemassa ja hiihtämässä upeissa maisemissa. ”Täällä on myös erinomaiset kalastusmahdollisuudet”, Jukka Kodis sanoo. ”Keväällä Siikajokeen istutettiin lohia aikamoiset määrät.”

Hopeaa: Mustasaari

ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
ILMOITUS PÄÄTTYY

Maakunta: Pohjanmaa
Asukasluku: 18 000
Pinta-ala: 3 600 km2
+ alhainen työttömyys
+ vähän rikollisuutta
+ paljon kesämökkejä

Mustasaari, ruotsinkieliseltä nimeltään Korsholm, on kasvava kunta kahdessakin mielessä. Merenkurkussa maan kohoaminen on hyvin voimakasta, ja sen myötä kunnan pinta-ala kasvaa vuosittain noin 20 hehtaaria. Merenkurkun saaristo otettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2006, ja suurin osa siitä sijaitsee juuri Mustasaaressa. Pinta-alan lisäksi myös Mustasaaren väkiluku on jo pitkään ollut vahvassa kasvussa. Kunnan keskusta, Sepänkylä, on kerrostaloineen hyvin kaupunkimainen, mutta monissa elinvoimaisissa kylissä ja saarissa voi asua luonnonläheisesti, perinteisessä miljöössä.

Sulvan kylä on hyvä esimerkki elinvoimaisesta maaseutukylästä. Vuonna 2006 tämä ruotsinkielinen kylä valittiin asiantuntijaraadin ja yleisöäänestyksen päätöksellä Suomen parhaaksi asuinalueeksi, eikä ihme. Kylän keskusta on kuin suoraan postikortista: kaunis kylänraitti ja vanhoja upeita taloja. Kaikessa näkyy vuosisataisen asumisen patina. Ihmisiä liikkuu kylänraitilla yllättävän paljon, ja kaikki tervehtivät toisiaan. Monessa idyllisessä pihapiirissä leikkii pieniä lapsia.

Tradenomi Tina Westerlund ja maanviljelijä Peter Stolpe ovat asuneet Sulvan kylässä koko ikänsä. Perheen kotitila on ollut Peter Stolpen suvulla jo useiden sukupolvien ajan. ”Parasta täällä on yhteishenki, todellinen talkoohenki”, Tina Westerlund sanoo. ”Olemme kyläyhdistyksen voimin rakentaneet talkoilla muun muassa uima-altaan ja hiihtolatuja.”

Perheen vanhemmat lapset, 12-vuotias Fanny ja 10-vuotias Daniel, käyvät Sulvan ruotsinkielistä peruskoulua. Kun he siirtyvät aikanaan yläasteelle, koulumatka pitenee, sillä heidän on matkustettava 20 kilometrin päähän Sepänkylään. Perheen kuopusta, muutaman kuukauden ikäistä Johannesta, Tina Westerlund hoitaa kotona äitiyslomalla. ”Äitiysloman jälkeen todellinen unelmani olisi löytää työ, jota voisin tehdä osittain kotona”, Tina Westerlund sanoo. ”Niin voisin olla lasten kanssa enemmän.”

Sulvan kylässä asuu peräti 1800 ihmistä, joten kylästä löytyy palveluja varsin kattavasti. ”Täällä on kukkakauppa, neljä ravintolaa, seitsemän kampaajaa, antiikkikauppa, kirjasto, ruokakauppoja, bensa-asema, pankki, posti, terveysasema, apteekki...”, Westerlund luettelee. Vaikka kylä on suhteellisen iso, se on hyvin turvallinen paikka asua. ”Esimerkiksi kukkakauppias voi huoletta jättää kukat yöksi ulos, eikä kukaan taatusti tee niille mitään”, Westerlund sanoo.

Stolpen perheen kotitila sijaitsee viiden kilometrin päässä Sulvan kylän keskustasta, joten auto on usein tarpeen jo pelkästään kotikylässä asioidessa. ”Kesällä lapset voivat tietenkin pyöräillä kavereidensa luo, mutta talvisin kuljetamme heitä”, Tina Westerlund kertoo. ”Julkiset liikenneyhteydet ovat aika heikot, joten käytännössä kaikilla perheillä on oltava auto.”

Kyläläisten innostuksen ansiosta monenlainen harrastustoiminta kukoistaa. ”Kansalaisopistolla on muun muassa taidekerhoja”, Westerlund sanoo. ”Seurakunnan nuorisotoiminta on aktiivista, ja urheiluseurat järjestävät monenlaista toimintaa. Suunnistus on suosittu laji, ja sitä meidänkin lapsemme harrastavat.”

Pronssia: Sipoo

Maakunta: Itä-Uusimaa
Asukasluku: 19 500
Pinta-ala: 725 km2
+ paljon lapsiperheitä
+ lyhyt matka isoon kaupunkiin
+ asukkaat keskimäärin hyvätuloisia

Sipoo mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran jo vuonna 1352, eli se on lähes kaksisataa vuotta vanhempi kuin lähikaupunkinsa ja nykyinen kiistakumppaninsa Helsinki. Sipoo on pysynyt vuosikymmenet maaseutumaisena ison naapurikaupungin kyljessä, mutta ensi vuoden alussa Lounais-Sipoosta liitetään Helsinkiin noin 30 neliökilometrin suuruinen ala. Liitospäätöksessä Sipoo hävisi, mutta tässä vertailussa Sipoo voitti Helsingin kirkkaasti: Sipoo on sijalla 3, Helsinki puolestaan sijalla 301.

Pelto- ja metsämaisemien jälkeen Sipoonlahden itäpuolella avautuu asuinalue, jolla on uusia pien- ja rivitaloja. Siisteillä pihoilla näkyy kukkaistutuksia, leluja ja lastenrattaita. Eriksnäs on selvästi lapsiperheiden suosima alue. Läheltä menevän Porvoon moottoritien kumu kuuluu yllättävän vaimeana. Asuinalue on kuin suoraan suomalaisten perheiden unelmista: uusia taloja keskellä luontoa, meren äärellä – ja aivan lähellä suurta kaupunkia.

Tiedottaja Maria Mroue ja ekonomi Teemer Mroue muuttivat Eriksnäsiin neljä vuotta sitten Helsingin keskustasta. ”Asuinpaikan valintaan vaikuttivat ennen kaikkea alueen rauhallisuus, kaunis luonto sekä kätevät kulkuyhteydet”, Maria Mroue sanoo. ”Moottoritietä pitkin pääsee kätevästi Helsinkiin ja Porvooseen ja tietysti työpaikalleni Vantaalle.”

Vaikka Sipoo on nopeasti kasvava kunta, se on yhä säilyttänyt ominaispiirteensä. ”Sipoossa on maalaismainen tunnelma, vaikka se sijaitsee niin lähellä Helsinkiä”, Maria Mroue sanoo. ”On ihanaa, että lapset näkevät lehmiä, hevosia, metsää ja peltoja ja pääsevät täällä marjaan ja sieneen. Ja silti kaikki mahdolliset palvelut ovat kätevästi käsillä!”

Sipoo on kaksikielinen kunta, joka on hitaasti mutta varmasti suomenkielistynyt. Viitisen vuotta sitten enemmistökieleksi tuli suomi. Mrouen perhe on suomenkielinen, mutta vanhempi lapsi, 6-vuotias Olivia käy ruotsinkielisessä kielikylpypäiväkodissa. ”Olemme olleet todella tyytyväisiä, että Sipoo on tarjonnut tällaisen vaihtoehdon, varsinkin kun Olivia on ollut aina niin kielellisesti suuntautunut”, Maria Mroue sanoo. ”Hän oppii uuden kielen leikkien lomassa.” Myös nuorempi lapsi, kohta 2-vuotias Nikolas käy päiväkodissa.

Lähin isompi taajama on muutaman kilometrin päässä Söderkullassa. Siellä sijaitsevat päiväkodin ja koulun lisäksi muun muassa päivittäistavarakauppa, posti ja pankki. ”Koulun yhteydessä ovat liikuntasalit, joissa järjestetään erilaisia harrastusmahdollisuuksia”, Maria Mroue kertoo. ”Olemme itse käyneet muun muassa lastentansseissa. Söderkullan palvelutalossa on myös uimapaikka, jossa järjestetään lapsille erilaisia vesipeuhutapahtumia.”

Söderkulla on Eriksnäsin asukkaille sen verran tärkeä keskus, että asukasyhdistys on toivonut kunnalta sinne autotien lisäksi myös kevyen liikenteen väylää. Kunta on sellaisen jo luvannut. ”On hienoa, että jatkossa voimme lasten kanssa turvallisesti kävellä ja ajaa polkupyörällä kauppaan, asioille tai harrastuksiin”, Maria Mroue sanoo. Eriksnäsin asukkaiden seuraava toive on saada alueelle oma päiväkoti, koska alueelle on syntynyt viime vuosina niin paljon lapsia.

Ja sehän on varma merkki siitä, että lapsiperheet viihtyvät.

Lapsiperheet ovat mille tahansa kunnalle arvokkain asukasryhmä jo pelkästään veronmaksajina. Edullisemmat asunnot, paremmat palvelut ja turvallisempi ympäristö ovat lapsiperheiden toivelistan kärjessä. Näitä toiveita kannattaa kuunnella, sillä tulevaisuuden Suomi asuu siellä missä lapsiperheetkin.

On tärkeää että kunnassa on...

Pisteytys 1–5
1. Kohtuuhintaiset asunnot 4,21
2. Lukio- ja/tai ammattikoulu 3,91
3. Alhainen rikollisuusaste 3,74
4. Asuu paljon lapsiperheitä 3,67
5. Alle tunti isoon kaupunkiin 3,41
6. Alhainen veroäyri 3,27
7. Alhainen työttömyys 3,25
8. Paljon kesämökkejä 2,77
9. Asukasmäärä kasvussa 2,69
10. Keskimäärin hyvätuloisia asukkaita 2,40

Näin sijoittuvat isoimmat kaupungit

44. Espoo
80. Kotka
141. Pori
155. Vaasa
178. Tampere
181. Lappeenranta
182. Rovaniemi
200. Vantaa
238. Oulu
252. Kuopio
265. Turku
301. Helsinki
303. Lahti
321. Joensuu
344. Jyväskylä

Näin tutkimus tehtiin

Valitut Palat teetti kesäkuussa 2008 TNS Gallup Oy:llä kyselytutkimuksen, jossa haastateltiin 1060:ta lapsiperheen vanhempaa. Kysyimme vanhemmilta, mitkä tekijät ovat heidän mielestään tärkeitä asuinpaikkaa valittaessa: esimerkiksi kohtuuhintaiset asunnot, alhainen rikollisuusaste, hyvät koulutusmahdollisuudet tai alle tunnin kestävä matka isoon kaupunkiin.

Kaikki valitsemamme kymmenen asuinpaikan valintaan vaikuttavaa tekijää voitiin arvioida tilastollisesti. Näin ollen saatoimme antaa Suomen jokaiselle kunnalle pisteitä kunkin tekijän perusteella. Kyselytutkimuksen perusteella painotimme lopullisissa tuloksissa vanhempien tärkeinä pitämiä asioita. Tällä tavoin pystyimme tilastollisesti arvioimaan, mitkä kunnat ovat parhaat asuinpaikat lapsiperheille – lapsiperheiden itsensä mielestä.

Tutkimusraportti: perheiden asuinpaikan valintaperusteet (pdf)

Kunnat paremmuusjärjestyksessä (pdf)

Kunnat aakkosjärjestyksessä (pdf)

Maakuntien parhaat (pdf)

Osallistu keskusteluun!