Ilmastonmuutos – moni trendi on onneksi tullut ympäristön tueksi

Ilmastonmuutos – onneksi moni myönteinen trendi on tullut ympäristön avuksi

Luo: 10/19/2018 - 15:42

Joukko nopeasti eteneviä maailmanlaajuisia miljardien dollarien investointeja kerääviä megatrendejä viittaa siihen, että ihmiskunta kykenee ehkä välttämään ilmaston lämpenemisen pahimmat vaikutukset. Osa niistä, kuten uusiutuva energia, etenee jo täydellä höyryllä. Lisäksi muutama juuri otsikoissa nähty ilmiö, kuten massatuotetut sähköautot, sekä uudet nousevat trendit, esimerkiksi kasvipohjaiset vaihtoehdot lihalle, todistavat, että kasvihuonekaasujen päästöt voidaan pysäyttää.

ilmastonmuutos
Kuva: 
Thinkstock

Ilmastonmuutos vaatii radikaaleja muutoksia

ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
ILMOITUS PÄÄTTYY

Kukaan ei väitä, että taistelu katastrofaalisen ilmastonmuutoksen – tulvat, kuivuus, nälänhädät, massamuutot – olisi voitettu.

”On tärkeää tunnistaa, että olemme valtavan haasteen edessä,” Christina Figueres, YK:n entinen ilmastonsuojelun puitesopimuksen pääsihteeri, sanoo. ”Samaan aikaan totuus on kuitenkin se, että näemme monia myönteisiä trendejä.”

Bloomberg New Energy Financen perustaja Michael Liebreich on samaa mieltä. ”Hyvä uutinen on se, että olemme paljon parempia kuin luulimme voivamme olla. Emme selviä tästä vaurioitta, mutta voimme välttää pahimman.”

Samaa varovaista toivoa tuntee London School of Economicsin (LSE) ympäristöekonomisti Nicholas Stern. ”Nämä trendit ovat alku jollekin, joka saattaa riittää - avainsanoina alku sekä saattaa.”

Hänen mukaansa joulukuussa Puolassa pidetty maailmanlaatuinen ilmastokokous on merkitykseltään kriittinen. ”Pariisin sopimukseen kirjattu kehityksen kiihdyttäminen on välttämätöntä.”

Metaani: Vaihtoehto lihalle

Fossiilisten polttoaineiden polttamisesta syntyvä hiilidioksidi on kasvihuonekaasujen suurin aiheuttaja, mutta metaani ja dityppioksidi ovat merkittäviä huolenaiheita, sillä ne ovat voimakkaampia. Eniten niitä syntyy karjatilojen takia, etenkin lehmistä ja niiden lannasta.

Lihan ja meijeriruokien syöminen kasvaa tulojen noustessa, mutta yksinkertaisesti laskettuna ilmastonmuutosta ei voida estää, ellei asia muutu radikaalisti. Tehtävä on haastava, sillä ihmiset eivät halua ottaa vastaan käskyjä siitä, mitä syödä. Viime vuonna markkinoille ilmestyi eräs mahdollinen ratkaisu: kasvipohjainen liha, jolla on hyvin pieni ympäristöjalanjälki.

Ruoka, joka näyttää ja maistuu lihalta tai meijerituotteilta, mutta on tehty kasveista,  kuulostaa järjettömältä, mutta on jo kerännyt isoja investointeja. Ilmiöstä kohistaan etenkin Yhdysvalloissa, missä Bill Gates on rahoittanut kahta kasviperäisiä pihvejä valmistavaa yritystä. Myös Googlen entinen puheenjohtaja Eric Schmidt uskoo kasvipohjaisten ruokien voivan olla tärkeässä roolissa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Jopa vielä merkittävämpää on se, että suuret liha- ja meijeriyritykset, kuten Yhdysvaltain suurin lihajalostaja Tyson sekä monikansalliset jättiläiset Danone ja Nestlé kiiruhtavat tekemään investointeja ja yritysostoja. Vuonna 2017 Kiinan hallitus sijoitti 300 miljoonaa dollaria israelilaisiin yrityksiin, jotka tuottavat laboratoriossa kasvatettua lihaa, joka voi osaltaan leikata päästöjä.

Uusia kasvipohjaisia tuotteita kanasta kalaan ja juustoon ilmestyy markkinoille joka kuukausi. ”Olemme vasta alkuvaiheessa,” sanoo Alison Rabschnuk yhdysvaltalaisesta voittoa tavoittelemattomasta Good Food Institutesta. Kasviperäinen liha ja meijerituotteet eivät ole vain ympäristöystävällisiä. Ne ovat myös terveellisempiä eivätkä herätä huolta eläinten hyvinvoinnista. Tämä ei silti riitä tekemään niistä menestystä massamarkkinoilla. ”Uskomme, että tuotteiden täytyy olla kilpailukykyisiä maun, hinnan ja helppouden suhteen.”

Tietä näyttäneet kasvipohjaiset maidot, kuten soija-, manteli- ja kauramaito, muodostavat nyt kymmenen prosentin osuuden Yhdysvaltain markkinoista ja oman miljardien dollarien arvoisen teollisuutensa. Viime vuoden aikana muiden liha- ja meijerikorvikkeiden myynti on kasvanut kahdeksan prosenttia Yhdysvalloissa, ja tietyissä tuoteryhmissä, kuten jugurteissa, kasvu on jopa 55 prosentin luokkaa. ”Merkit ovat nähtävissä,” Alison Ranschnuk sanoo.

Miljardööriyrittäjä Richard Branson on samaa mieltä. ”Uskon, että noin 30 vuoden jälkeen meidän ei tarvitse enää tappaa eläimiä, vaan kaikki liha on joko laboratorio- tai kasviperäistä.”

Uusiutuva energia: Loistava ratkaisu

Megatrendeistä edistynein on uusiutuvan energian vallankumous.

Aurinkopaneelien sekä tuuliturbiinien tuotantokustannukset ovat pudonneet, esimerkiksi 90 prosenttia aurinkopaneeleissa, ja hinnat jatkavat laskuaan. Seurauksena ne ovat jo monessa osassa maailmaa halvinta saatavilla olevaa energiaa, ja niiden asentaminen yleistyy yleistymistään. Vuonna 2016 jo kaksi kolmasosaa kaikesta uudesta energiasta oli uusiutuvaa.

Kasvu on ylittänyt kaikki odotukset. Arvostetun kansainvälisen International Energy Agencyn (IEA) vuotuiset ennusteet ovat joka vuosi viimeisen vuosikymmenen ajan ennustaneet jatkuvaa kasvua aurinkoenergialle. Todellisuudessa kasvu on ollut eksponentiaalista. Kiina on sen kärjessä, mutta sen vaikutukset tuntuvat ympäri maailmaa: marraskuussa 2017 tuulivoimaa oli Saksassa viikon ajan niin paljon, että asiakkaat saivat ilmaista sähköä.

Kuningas hiili: Kuolemankielissä

Uusiutuvan energian kääntöpuolella hiili, fossiilisista polttoaineista likaisin, syöksyy kohti tuhoaan. Sen tuotanto näyttää saavuttaneen huippunsa vuonna 2013. Hiilen nopea kuolema on saanut analyytikot ällistymään. Vuonna 2013 IEA ennusti, että hiilen kysyntä kasvaisi 40 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Nyt virasto ennustaa vain yhden prosentin kasvua.

Syy on selvä: aurinko- ja tuulivoima on halvempaa. Seuraukset ovat kuitenkin valtaisat. Saasteiden tukahduttamassa Kiinassa uutta hiiltä ei tarvita enää yhdessäkään provinssissa, joten maa on hylännyt suunnitelmansa 151 uutta voimalaa varten. Konkurssit ovat hajottaneet Yhdysvaltain hiiliteollisuuden, ja Isossa-Britanniassa hiilen markkinaosuus on pudonnut 40 prosentista seitsemään viiden viime vuoden aikana.

”Totesin viime vuonna, että jos Aasia rakentaa, kuten on luvannut, voimme unohtaa kaksi ne Celcius-astetta, joita pidetään kansainvälisesti vaarallisen ilmastonmuutoksen rajana,” Michael Liebreich sanoo. ”Nyt näemme, että hiili vähenee.”

Hänen mukaansa tarvitsemme vielä toisen ratkaisevan käänteen. Se tapahtuu, kun uusiutuvien energiamuotojen rakennuskustannukset alittavat olemassa olevien hiilivoimaloiden ylläpitämisen, ja voimalat suljetaan. Jos uusiutuvien energiamuotojen kustannukset putoavat ennusteiden mukaan, se tapahtunee vuosina 2030-2040.

Sähköautot: Ohituskaistalla

Öljyn käytön vähentäminen on valtava haaste, koska öljy muodostaa maailmanlaajuisesti kolmanneksen kaikesta energiasta, mutta nousevat akkukäyttöisten autojen markkinat alkavat purra. Niiden käyttöä edistävät eritoten kasvava huoli kaupunkien ilmansaasteista. Kaupungit sekä maat Pariisista Intiaan ilmoittavat tulevista kielloista fossiilisia polttoaineita käyttäville autoille.

Kiina on jälleen kehityksen kärjessä. Se myy kuukausittain yhtä monta sähköautoa kuin muu maailma yhteensä, ja sillä on monia niitä valmistavia kotimaisia yrityksiä, kuten BYD. Yhdysvaltalainen Tesla tuo markkinoille edullisemman Model 3:n, ja viime kuukausien aikana miltei kaikki suuret autonvalmistajat ovat sitoutuneet sähköiseen tulevaisuuteen. Volvo ja Jaguar Land Rover ovat jopa ilmoittaneet lopettavansa täysin fossiilisia polttoaineita käyttävien autojensa valmistamisen kahden vuoden sisällä.

”En usko, että trendi hidastuu,” Viktor Irle, maailmanlaajuisen sähköajoneuvotietokanta EV-volumes.comin analyytikko, sanoo. ”Jos kasvu jatkuu nykyistä vauhtia, jopa 80 prosenttia uusista autoista saattaa kulkea sähköllä vuoteen 2030 mennessä.”

Sähköautojen nopea nousu on pakottanut öljyjättiläiset ryhdistäytymään. Viimeisimmässä OPEC:n ennusteessa arvioidaan, että vuoteen 2040 mennessä teillä liikkuu 235 miljoonaa sähköautoa. Myös ExxonMobile ja BP nostavat omia ennusteitaan. Raskaassa liikenteessä piilee edelleen haasteita, mutta laivat kokeilevat jo tuulivoimaa ja akkuja.

Lisäksi lyhyen matkan sähkölentokoneet ovat työn alla. Sillä välin kansainvälisen energiaviraston julkaisu Global EV Outlook ilmoittaa: ”Autonvalmistajien viimeisimpien arvioiden mukaan käytössä voi olla 9-20 miljoonaa sähköautoa jo vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2025 luku voi olla 40-70 miljoonaa.”

Akut: Energiaa säästöön

Akut ovat avain sähköautojen menestykseen. Lataamalla energiaa ennen kuin aurinko laskee tai tuuli tyyntyy ne auttavat myös uusiutuvia energiamuotoja saavuttamaan täyden potentiaalinsa. Tälläkin alueella megatrendi murskaa litiumioniakkujen hintoja, jotka ovat laskeneet 74 prosenttia viimeisen kuuden vuoden aikana. International Renewable Energy Agency odottaa hintojen laskevan vielä 50-66 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, sekä kapasiteetin kasvavan valtavasti älykkäämpien ja tehokkaampien voimaverkkojen myötä. Yksin Isossa-Britanniassa hallituksen neuvonantajat arvelevat, että älykäs verkko voisi säästää veronmaksajille kahdeksan miljardia puntaa vuoteen 2030 mennessä sekä vähentää hiilipäästöjä.

Michael Liebreichin mukaan pelot siitä, että nykypäivän suosituinta teknologiaa, litiumioniakkuja, ei voida kasvattaa riittävän suureen mittakaavaan, ovat liioiteltuja, sillä metalli ei ole harvinaista. ”Voimme olla varmoja siitä, että litiumioni halventuu ja että sitä on riittävästi.”

On kuitenkin totta, että akut eivät tarjoa ratkaisua energian säilömiseen viikkojen tai kuukausien ajaksi. Sen vuoksi verkkojen välillä tai rajojen yli sähköä siirtäviä fyysisiä yhteyksiä rakennetaan paraikaa, ja mahdollisuutta uusiutuvan sähkön säilömiseen kaasuna tutkitaan.

Tehokkuus: Negawatteja megawattien sijaan

Sen lisäksi, että energiasta tehdään vihreämpää, sen tehokkuutta tulee lisätä. Ilmastopolitiikassa tämä on itsestäänselvyys, mutta tavoitetta on vaikea toteuttaa, koska se vaatii miljoonien ihmisten yhteistyötä.

Siitä huolimatta edistystä tapahtuu esimerkiksi EU:ssa, jossa kotitalouksien, liikenteen ja teollisuuden tehokkuus on noussut noin 20 prosenttia vuoden 2000 jälkeen. Kodinkoneiden tehokkuuden parantaminen korkeampien standardien avulla on yllättävän tärkeää. YK:n uusi ympäristöohjelma näyttää, että kaikista tuuli- ja aurinkovoimaa hyödyntävistä toimista juuri sillä on suurin vaikutus.

Jatkuva edistys on kuitenkin edelleen tärkeää. 

”Meidän täytyy ajaa energiatehokkuutta hyvin, hyvin ahkerasti,” professori Kevin Anderson Manchesterin yliopistosta sanoo. ”Voisimme laskea Euroopan energiankäyttöä noin 40 prosentilla 10-15 vuoden aikana vain tekemällä tehokkaimmista saatavilla olevista laitteista vähimmäisvaatimuksen.”

Maissa, joissa talvet ovat kylmiä, tarvitaan myös parempaa lämmöneristystä, etenkin koska fossiilista polttoainetta – luonnonkaasua – käytetään lämmityksessä paljon. ”On rikollista, että rakennuksia ei kunnosteta todella korkean standardin mukaan. Se on maailmanlaajuinen ongelma,” Michael Liebreich sanoo.

Energiatehokkuudessa hännänpäänä on teollisuus. Teknologia, jonka avulla hiilidioksidia voitaisiin kerätä fossiilisia polttoaineita käyttävistä voimaloista, on kuitenkin jo testattavana. Myös sementinvalmistuksen prosesseja puhdistavia toimia tutkitaan. 

Metsät: Nähdään metsä puilta

Metsien tuhoutuminen ympäri maailmaa karjanhoidon, maanviljelyn ja puunkaadon takia aiheuttaa noin 15 prosenttia kasvihuonepäästöistä. Tämä on suurin megatrendi, joka kulkee vielä väärään suuntaan. Vuotuiset metsien menetykset ovat arviolta tuplaantuneet vuoden 2000 jälkeen. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä metsäkadon pysäyttäminen ja uusien puiden istuttaminen ovat nopeimpia keinoja leikata hiilipäästöjä.

”Ilmastopolitiikassa myönnetään kuitenkin aivan liian vähän varoja metsille. Ne saavat vain noin kaksi prosenttia maailmanlaajuisesta ilmastorahoituksesta”, Michael Wolosin Forest Climate Analyticsista sanoo.

Lisäksi metsäkadosta kärsivissä avainmaissa metsille myönnetty 2,3 miljardia dollaria on aivan liian vähän verrattuna rahoitukseen, jota metsäkatoa aiheuttavat sektorit saavat. ”Samalla aikavälillä Brasilian ja Indonesian hallitukset sijoittivat 276 miljardia dollaria maanviljelyksen tukina neljään metsäkatoa ajavaan hyödykkeeseen: palmuöljyyn, soijaan, naudanlihaan sekä puutavaraan,” Franziska Haupt, Climate Focus -ryhmän jäsen ja vuotuisen New York Declaration on Forests Progress Assessment -julkaisun pääkirjoittaja, sanoo.

Uusien metsien istuttamisesta on kuitenkin toivoa. ”Laajamittaisen metsittymisen onnistuminen ei ole vain teoreettinen mahdollisuus. Muutama maa on onnistunut siinä”, Wolosin sanoo.
Kahden viime vuosikymmenen aikana puiden istuttaminen Kiinassa, Intiassa ja Etelä-Koreassa on poistanut yli 12 miljardia tonnia hiilidioksidia ilmakehästä – kolme kertaa enemmän kuin koko EU:n vuotuiset päästöt. Tämän akana oli tulvia ja ruoan saatavuutta koskeva huoli.

Etenevätkö nämä megatrendit kyllin nopeasti, jotta voimme välttää ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset? Mielipiteet vaihtelevat. Manchesterin yliopiston Kevin Andersonin mukaan se on mahdollista, mutta hän ei luota, että toimeen ryhdytään. ”Meidän täytyy aktiivisesti lakkauttaa olemassa olevaa fossiilisia polttoaineita tuottavaa ja hyödyntävää teollisuutta.”

LSE:n Nicholas Stern on varovaisen optimistinen, koska viime vuosina on ymmärretty, että vihreä energiankasvu on pidemmällä aikavälillä ainoa vaihtoehto. ”Olen nyt varma siitä, että pystymme tähän, mutta muutoksen täytyy olla radikaali,” hän sanoo. ”Onko meillä riittävästi poliittista ja taloudellista ymmärrystä ja sitoumusta onnistua? Toivon totisesti niin.”

Lue lisää: 

Kun sää on muuttanut historiaa - 7 historiallista tapahtumaa

22 asiaa, joita et tiennyt ukkosesta

Äärimmäistä säätä vuonna 2010

DC:Creator: 
Readers Digest Valitut Palat

Osallistu keskusteluun!