Koronavirus - nämä seikat on hyvä tietää

Sofa SaveriWalkVibrolegsTilaa nyt Valitut Palat -lehti lahjaksi!Black Friday -ostosviikonloppu verkkokaupassa!

Tämä sinun on hyvä tietää koronaviruksesta!

Luo: 02/19/2020 - 10:30
koronavirus



Mikä koronavirus on?

Koronavirukset ovat joukko viruksia, jotka voivat aiheuttaa erilaisia hengityselinten sairauksia, kuten tavallista flunssaa. Tuoreen, Journal of the American Medical Association -julkaisussa (JAMA) ilmestyneen artikkelin mukaan koronavirukset aiheuttavat 10-30 prosenttia kaikista aikuisten sairastamista ylähengityselinten tulehduksista.

Itse asiassa Yhdysvaltain tautikeskuksen (CDC) mukaan näitä viruksia havaitaan useammin eläimissä, kuten lepakoissa, kissoissa ja kameleissa. ”Yleensä virus tarttuu eläimeen, kehittyy ja tarttuu ihmiseen. Sen jälkeen se voi tarttua ihmisestä toiseen,” kertoo tri Miriam A. South, Northwell Health’s Long Island Jewish Forest Hillsin tautitartuntakeskuksen johtaja New Yorkin Queensista.

Ihmisten välillä leviää seitsemää eri koronavirusta, joista neljä tavallisesti aiheuttavat lieviä sairauksia. Kolme pahaenteisempää ovat siirtyneet eläimistä ihmisiin, kertoo CDC. Ensimmäinen niistä on äkillinen vakava hengitystieoireyhtymä (SARS), joka sai alkunsa Kiinassa. Toinen virus on Lähi-idän hengitysoireyhtymä (MERS), joka lähti leviämään Saudi-Arabiasta vuonna 2012. Kolmas taas on nykyisen epidemian takana.

Mistä nykyinen epidemia sai alkunsa?

Jäljitettyään nykyisen epidemian leviämistä epidemiologit totesivat sen alkaneen vilkkaalta kalaa ja siipikarjaa myyvältä torilta Wuhanista, Kiinan keskiosassa sijaitsevan Hubein provinssin pääkaupungista. JAMA-julkaisussa ilmestyneen artikkelin mukaan Kiinan viranomaiset ilmoittivat epidemiasta 31. joulukuuta 2019.

Kukaan ei tiedä, mikä eläin on vastuussa epidemiasta, mutta epäilykset alkavat kohdistua käärmeisiin, sanoo tartuntatauteihin erikoistunut tri William Schaffner Vanderbiltin yliopiston sairaalasta, Tennesseen Nashvillesta. Mahdollisina syypäinä on pidetty myös lepakkoja. Se on kiehtovaa, toteaa tri Schaffner, sillä sekä MERS että SARS jäljitettiin lopulta juuri lepakoihin.
 

Mitä oireita virus aiheuttaa?

Koronavirukset vaikuttavat hengitysjärjestelmään, joten niiden oireet voivat muistuttaa flunssaa tai influenssaa. Niihin voi CDC:n mukaan kuulua yskää, kuumetta, kurkkukipua, nuhaa, päänsärkyä sekä huonovointisuutta. Oireet voivat kuitenkin vaihdella, ja nykyinen virus aiheuttaa pääasiassa kuumetta, yskää ja hengenahdistusta, sanoo tri Messonier.

MERS puolestaan aiheutti hengityselinten oireita (50-89 prosenttia potilaista tarvitsi hengityslaitetta), mutta JAMA:ssa ilmestyneen artikkelin mukaan siihen liittyi myös ruoansulatuselinten vaivoja sekä munuaisten vajaatoimintaa.

Nykyisen koronaviruksen tapaan SARS aiheutti potilaille kuumetta, yskää ja hengenahdistusta, mutta osalla esiintyi myös vetistä ripulia. Lisäksi jopa kolmasosa SARS-potilaista tarvitsi hengityslaitetta. Osa Wuhanin koronaviruksen saaneista taas ovat kärsineet keuhkokuumeesta (jossa virus vaikuttaa keuhkoihin), huomauttaa tri Messonier.

Miten uusi koronavirus leviää?

Tutkijat yrittävät vieläkin selvittää sitä. ”Oletamme, että epidemia syntyi altistuksesta torilla, jolla oli eläviä eläimiä,” sanoo tri Smith. ”Nyt virus näyttää leviävän ihmisestä ihmiseen, mutta emme vielä tiedä, miten tai miten helposti se tapahtuu,” hän jatkaa.

”Varmaa tietoa ei vielä ole, mutta tarttuvuudeltaan viruksen oletetaan olevan SARS:in ja MERS:in väliltä,” toteaa uusia ja uudelleen leviäviä tartuntatauteja tutkivan CERID-keskuksen johtaja tri Wes Van Voorhis Washingtonin yliopistosta. Vaikka kahteen aiempaan virukseen liittyi korkeaa kuolleisuutta, SARS levisi MERS:iä helpommin, huomauttaa tri Schaffner.

Yleisesti ottaen koronavirukset leviävät ihmisten välillä hengityselinten pisaratartuntana – joko ilmateitse tai koskettamalla pintaa, jolla on virusta, tri Messonier selittää.

”Juuri nyt emme tiedä, leviääkö Wuhanin virus samalla tavalla. Emme myöskään tiedä, tarttuuko virus vain lähekkäin ja kasvokkain olevien ihmisten välillä, vai syntyykö tartunta myös vähäisemmässä kontaktissa,” tri Schaffner jatkaa.

Mikä on ”supertartuttaja”?

Supertartuttajaksi kutsutaan ihmistä (tai eläintä), joka levittää virusta tehokkaammin muihin ihmisiin. ”Heidän yskänsä ja aivastuksensa näyttävät vaikuttavan tavallista voimakkaammin,” sanoo tri Kim-Farley.

Termin kehittivät vuonna 2005 SARS-epidemiaa tutkineet lääkärit. He kuvasivat sillä tiettyjä virusta kantavia ihmisiä, jotka tartuttivat sen yllättävän suureen määrään ihmisiä ja pakottivat samalla epidemiologit muokkaamaan mallejaan epidemian odotetusta tarttumisesta. Tutkijat ovat löytäneet supertartuttajia myös esimerkiksi MERS:in, ebolan ja Marburg-viruksen aiheuttamien epidemioiden yhteydessä.

Lääkärit ovat löytäneet mahdollisen supertartuttajan myös nykyisen epidemian takaa: Wuhanissa eräs potilas tartutti viruksen 15 saman sairaalan työntekijään – ja on sillä perusteella ehdottomasti supertartuttaja, kertoo tri Schaffner. Supertartuttajat ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia, hän lisää.

”Oletamme, että supertartuttajat ovat immunologisesti erilaisia muihin verrattuna, ja että heidän sisäsyntyinen immuniteettinsa auttaa kontrolloimaan virusta,” sanoo tri Van Voorhis. Hän johtaa myös Biomedical Interventions Groupia, joka on osa rokotteita, hoitoja ja keinoja uuden viruksen toteamiseksi kehittävää Megacenter for Pandemic Diseases Preparedness and Global Health Security - järjestöä. ”Supertartuttajissa virusta on enemmän, ja oletettavasti sitä myös leviää heistä enemmän.”

Kannattaa kuitenkin muistaa, että Kiinassa löytynyt supertartuttaja oli sairastunut ja tekemisissä sairaalan henkilökunnan kanssa ennen kuin virus oli tunnistettu, Kim-Farley huomauttaa. ”He olivat ehkä varomattomampia,” hän sanoo.

Onko virukseen hoitoa tai rokotetta?

Juuri nyt uuteen koronavirukseen ei ole tiettyä hoitoa, mutta tutkijat yrittävät kiivaasti kehittää sellaista. Toistaiseksi potilaat saavat tukihoitoa, kuten lisähappea ja nesteytystä, sanoo tri Kim-Farley.

Viruksen leviämisen estämiseksi käytössä ovat ”vanhat, hyvät keinot: eristys ja karanteeni,” kertoo tri Kim-Farley. Eristämisessä oireista kärsivä potilas sijoitetaan sairaalassa alipainekammioon (ilma vetäytyy ovea avatessa sisään, ei ulos). Ihmiset, jotka ovat olleet tekemisissä viruksen kanssa ja sitä kautta vaarassa sairastua, pidetään karanteenissa. Toisin sanoen he joutuvat pysyttelemään kotona julkisen terveydenhoidon tarkkailtavina.

Kehitteillä on myös rokote, kertoo Yhdysvaltain tarttumatautien säätiö, NFID.

Miten voit suojella itseäsi ja ympärilläsi olevia?

Nykyisten tietojemme perusteella koronavirukselta voi suojautua samoilla keinoilla kuin flunssalta, influenssalta tai muilta tarttuvilta taudeilta vuoden ympäri. Asiantuntijat pitävät virusta hengityselinten tulehduksena. Turvaudu siis tuttuihin tapoihin, joilla tarttuvat taudit voi torjua muulloinkin: ”Peitä suusi yskiessäsi ja pese kätesi säännöllisesti”, sanoo tri Messonier. Jos tunnet olosi sairaaksi, vältä kontaktia muihin ihmisiin ja soita välittömästi lääkärillesi. Älä hakeudu lääkärisi vastaanotolle tai sairaalaan ilmoittamatta oireistasi ensin, muistuttaa NFID. Niin Washingtonin osavaltiosta löytynyt potilas toimi, kun hän tajusi olevansa vaarassa sairastua ja alkoi tuntea oireita.

Uutiset viruksesta voivat vaikuttaa pelottavilta, mutta muista, että tällä hetkellä suurin vaaraa aiheuttava virus on edelleen influenssa ja että ehdit vielä hankkia rokotuksesi!

Lisätty 19.2.2020

 

Lue lisää:

Sano kyllä rokotuksille

Viisi yksinkertaista keinoa, joilla vahvistat immuunijärjestelmääsi

8 takuuvarmaa keinoa pitää nuhakuume ja influenssa loitolla

Readers Digest Valitut Palat

Osallistu keskusteluun!