Sydänkohtaus – tunnista oireet | Valitut Palat

Sydänkohtaus – tunnista oireet

Luo: 05/03/2013 - 11:10

Yleisimmin tunnettu sydänkohtauksen oire on voimakas rintakipu. On kuitenkin myös muita oireita, jotka on syytä huomioida – ja nopeasti.

sydänkohtaus
Sydänkohtauksen yleisimmin tunnettu oire on rintakipu. On kuitenkin myös muita oireita, jotka on syytä tuntea.
Kuva: 
Jordi Elias/Getty

Keravalainen viiden lapsen äiti Sanja luuli sairastavansa pitkittynyttä keuhkoputkentulehdusta, kun hän meni paikalliseen terveyskeskukseen iltapäivystykseen joulun alla 2011. " Istuin odotushuoneessa, kun hoitaja käski minut lepäämään", Sanja sanoo. "Hänen mielestään näytin niin huonovointiselta, kun kasvoni olivat kalpeat ja huuleni sinersivät". Lääkäri päätti heti ottaa sydänfilmin, josta kävi ilmi, että Sanjalla oli meneillään sydäninfarkti. Hän oli 40-vuotias.

Myöhemmin perusteellisissa tutkimuksissa kävi ilmi, että Sanja oli sairastanut sydäninfarktin jo aiemmin. Se oli arpeuttanut osan sydänlihaksesta, joten hänellä on nyt pysyvä sydämen vajaatoiminta, johon hänellä on lääkehoito.

Sanja on aina ollut terve, eikä hänen lähisuvussaan ole ollut sydän- ja verisuonisairauksia. Ennen toista sydäninfarktia hänen oireitaan eli väsymystä, yskää, rintakipua ja oikean käsivarren särkyä hoidettiin työterveyshuollossa pitkittyneenä keuhkoputkentulehduksena. Hän söi vuoden aikana viisi antibioottikuuria, joista ei kuitenkaan ollut apua kuin hetkeksi. Hän hengästyi pienimmästäkin ponnistuksesta.

Sydämen vajaatoiminnan vuoksi Sanjalla on meneillään pitkä sairausloma, joka todennäköisesti johtaa työkyvyttömyyseläkkeeseen. Sanja toimii aktiivisesti paikallisen Sydänpiirin vertaistukitoiminnassa, josta on ollut suurta apua henkisesti. ”Ilman terveyskeskuslääkärin ammattitaitoa en nyt istuisi tässä”, Sanja sanoo. ”Oireet olivat niin epämääräisiä, enkä osannut kuvitella, että voisin näin nuorena saada sydäninfarktin.”

Helsinkiläinen Kaj V. Mattson ei hänkään osannut epäillä mitään sydänperäistä, kun voimat alkoivat vähitellen hiipua. ”Erottajanmäkeä en tahtonut enää jaksaa ylös”, Kaj sanoo. Uupumista oli ollut jo jonkin aikaa, kun hän eräänä päivänä mökille lähtiessään tunsi voimakasta vatsakipua. ”En ollut aiemmin tuntenut vastaavaa, joten lähdin lääkäriin”, Kaj sanoo. Lääkäri lähetti hänet sairaalaan, jossa hänelle tehtiin ohitusleikkaus viiteen suoneen. Kaj oli silloin 55-vuotias. Hänellä oli jo aiemmin todettu aikuistyypin diabetes, ja nyt hän arvelee, että diabetesta olisi pitänyt jo alusta pitäen hoitaa paremmin.

Ohitusleikkauksista on nyt 12 vuotta, ja Kaj voi hyvin. Hän liikkuu paljon ja käy säännöllisesti tarkastuttamassa sydämensä. Sydäninfarktin jälkeen hän jäi eläkkeelle ja toimii aktiivisesti Helsingin Sydäntoipilaat ry:ssä, jonka puheenjohtaja hän on. ”Vertaistuki on korvaamatonta. Yhdessä pidämme yllä positiivista henkeä”, Kaj sanoo.

Suomessa sairastuu vuosittain sydäninfarktiin noin 25 000 henkilöä. Sairaus on hengenvaarallinen: infarktista johtuvia kuolemia on 13 000 vuodessa. Uusien lääkkeiden ja leikkausten ansiosta monen henki voidaan pelastaa, jos ihmiset vain tunnistavat sydänkohtauksen toisinaan epämääräiset ja vähäisemmät oireet ja hakeutuvat nopeasti hoitoon. Kaikki tietävät, että voimakas kipu keskellä rintaa on sydänkohtauksen oire, josta ei voi erehtyä. Rintakipu on edelleen ensisijainen oire, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan jotkut ihmiset – ja etenkin naiset – voivat saada sydänkohtauksen, johon ei liity rintakipua vaan sen sijaan muita hengenvaarallisia oireita, jotka he joko tulkitsevat väärin tai jättävät huomiotta

Sydänkohtauksen eli sydäninfarktin taustalla on pitkäaikainen sepelvaltimotauti, joka ahtauttaa valtimoita. Kun suoni menee kokonaan tukkoon, syntyy infarkti. Tukkeuman syynä on yleensä valtimon sisäseinämässä olevan kolesterolia sisältävän pullistuman eli plakin pinnan repeytyminen. Repeytyneeseen kohtaan muodostuu verihyytymä, joka äkisti tukkii suonen. Sepelvaltimoiden tehtävänä on kuljettaa verta sydänlihakseen, mutta kun lihas ei saa tukoksen vuoksi riittävästi ravintoa, se vahingoittuu ja joutuu kuolioon. Muiden lihasten tapaan sydänlihas viestii ahdingostaan aivoille, jotka reagoivat kipua tuottavien hermosyiden kautta, mistä yleensä aiheutuu voimakas rintakipu.

Joskus kipusignaalit kuitenkin menevät sekaisin. Ne saattavat aktivoida sydänlihakseen menevien hermosyiden sijaan tai lisäksi muita läheisiä hermosyitä. Samasta hermosta, joka aiheuttaa kipua sydämessä, lähtee haaroja myös vatsaan, kaulaan ja vasempaan käsivarteen. Siksi kipusignaaleja voi kulkeutua myös muualle kuin sydämeen.

Väärässä paikassa tuntuvien oireiden seuraukset voivat olla kohtalokkaat. ”Infarkteja on eri tyyppisiä, mutta alkuoireista ei voi päätellä, miten kiire on, joten aina pitää menetellä kiireellisimmän vaihtoehdon mukaan” sanoo ylilääkäri Mikko Syvänne Suomen Sydänliitosta.

Jokioisissa asuva ravintolatyöntekijä Martti Juutilainen oli pihatöissä pääsiäispäivänä 2006, kun hän alkoi tuntea voimakasta närästystä. Pian närästys helpotti, mutta pienen rehkimisen jälkeen se palasi entistä pahempana. Läheiset soittivat ambulanssin, ja ensihoitajat aloittivat liuotushoidon jo ennen kuin ambulanssi lähti liikkeelle. ”Onneksi ambulanssi tuli nopeasti ja sairaala oli lähellä”, Martti sanoo. Hän oli sydäninfarktin saadessaan 46-vuotias. Siihen aikaan hän vielä tupakoi, ja kolesteroliarvo oli korkea, 8,7, mutta lääkäri ei ollut määrännyt siihen lääkitystä.

Sairaalassa Martille tehtiin pallolaajennus. ”Tukos oli leskentekijäksi kutsutussa valtimossa eli vasemman sepelvaltimon yhteisessä päähaarassa, joten ilman nopeaa hoitoa olisin kuollut”, Martti sanoo. Hänen infarktinsa ei närästyksen ohella oireillut muutoin kuin väsymyksenä.

Nykyään Martti on terve mies. Aluksi hän pelkäsi uutta infarktia, mutta paikallisen Sydänpiirin vertaistukikursseilta hän sai paljon tietoa ja apua, ja nykyään hän nauttii elämästään.

Närästys, väsymys tai hartiasärky ei tietenkään aina tarkoita lähestyvää sydänkohtausta. Moni kärsii näistä vaivoista toisinaan, mutta niistä ei ole sen suurempaa haittaa kuin hetkellinen epämukavuus. Syytä huoleen kuitenkin on, jos oireet kestävät yli viisi minuuttia eikä niihin tepsi närästyslääke eikä muu kotihoito, joka aiemmin on auttanut.

On kaksi varoitusmerkkiä, joiden vuoksi epätavalliset oireet on syytä ottaa vakavasti: jos tuntuu, ettei kaikki ole kohdallaan, oiretta ei ole ennen ollut tai ei ainakaan yhtä voimakkaana, ja jos oire kestää pitempään kuin vain hetken.

Sydämestä lähtevä kipu ei yleensä helpota – eikä pahene – levossa tai asentoa vaihtamalla. Siihen ei myöskään auta särkylääke, kuumahaude eikä hieronta. ”Kipu kuvataan usein vannemaiseksi tai painavaksi, ’kuin norsu istuisi päällä’. Osassa tapauksia ahdistus tai painon tunne on etualalla siten, että tuntemusta ei välttämättä kuvata kivuksi”, sanoo Mikko Syvänne. ”Laaja-alaisuus on tyypillistä, yhdellä sormella paikannettavissa oleva kipu on harvoin sydänperäinen.”

Seuraaviin ryhmiin kuuluvien ihmisten kannattaa tarkkailla ”outoja” oireita erityisen huolellisesti:

  • Tupakoitsijat
  • Diabeetikot
  • Yli 65-vuotiaat
  • Henkilöt, joilla on korkea kolesteroli, korkea verenpaine tai suvussa sydän- ja verisuonitauteja
  • Vähän liikkuvat
  • Miehet, joilla on erektiovaikeuksia
  • Naiset, jotka käyttävät ehkäisypillereitä tai joilla on jo ollut vaihdevuodet

Erityisesti naisilta ja nuorilta oireet saattavat jäädä huomaamatta, koska he eivät voi kuvitella saavansa sydänkohtausta.

Sydänkohtauksen tyypillisiä oireita ovat:

  • Epämiellyttävää painetta, puristusta, kylläisyyden tai kivun tunnetta keskellä rintaa, joka kestää yli viisi minuuttia
  • Kipua, joka leviää rinnasta joko toiseen tai molempiin olkavarsiin ja/tai kaulaan, leukaperiin ja hartioihin
  • Kylmänhikisyys, kuolemanpelko, hengästyneisyys ja uupumus
  • Pyörtyminen ja sekavuus
  • Pahoinvointi ja oksentelu

Asiantuntijoiden mukaan on myös syytä olla tarkkana seuraavien oireiden varalta, esiintyvätpä ne yksin tai yhdessä ja rintakivun ohella tai ilman:

Ruuansulatusvaivat. Useimmilla meistä on silloin tällöin vatsavaivaa, joten ruuansulatusongelmat tulee helposti sivuutettua. Toisin kuin tavanomainen vatsakipu, sydänkohtauksen aiheuttamat vatsaoireet eivät yleensä johda terävään, pistävään kipuun eikä vatsan alue ole kosketusarka. Sen sijaan sydänkohtaus saattaa aiheuttaa turvonneen ja ”kylläisen” tunteen, johon voi toisinaan liittyä tylppä kipu, polttava tunne tai kuvotusta, johon voi liittyä oksentelua. Haponestolääkkeestä ja asennon vaihtamisesta ei yleensä ole apua, ja kipu saattaa säteillä muualle vartaloon. Ruuansulatuselimistön tarkkailu auttaa huomaamaan, mikäli kaikki ei ole kohdallaan.

Alaleuan kipu. Kipu tuntuu vasemmassa leukaperässä tai molemmin puolin ja säteilee joskus myös kaulaan. Kipu voi myös tuntua vain kaulassa.

Olkavarren tai hartian kipu. Vaikka kipu tuntuu yleensä vasemmalla puolella, kivun tai painon tunne voi myös levitä hartioita myöten oikeaan käsivarteen. Joissain harvinaisissa tapauksissa oireet tuntuvat vain oikeassa käsivarressa. Käsivarsi voi tuntua tavallista painavammalta ja sitä voi olla vaikea nostaa. Kipu on yleensä tylppää, ei terävää, ja leviää ranteeseen ja sormiin saakka, usein käsivarren sisäpintaa pitkin. Kipeää kohtaa ei voi osoittaa, toisin kuin jos kyseessä olisi vamma.

Joskus käsivarsioireet voivat olla hyvin merkillisiä ja hämmentäviä. ”Infarkti saatetaan tunnistaa vasta jälkikäteen esimerkiksi EKG:sta. Potilas saattaa muistaa närästyksenä tai ahdistuksena kokemansa oireen, joka kesti useita tunteja mutta meni siten ohi”, Mikko Syvänne sanoo. ”Infarktin voi kuitenkin sairastaa myös täysin oireitta.”

Hengästyneisyys. Kuten Sanja, sydänkohtauspotilas saattaa hengästyä pienestäkin ponnistelusta. Tällainen ”ilmannäläksi” kutsuttu hengenahdistus ei helpota levossa. Kun potilas istuu muutaman minuutin, hengitys alkaa taas kulkea normaalisti. Hengästyminen alkaa kuitenkin heti, kun hän nousee ja kävelee. Hengästyneisyyteen ei moni kiinnitä huomiota, etenkään vanhemmat ihmiset, jotka saattavat pitää sitä vain ”vanhuuden oireena”.

Väsymys ja väsyvyys. Hengenahdistukseen liittyy usein uupumus, joka tuntuu koko kehossa eikä rajoitu tietylle alueelle. Eräs mies sai ensimmäisen vihjeen mahdollisesta sydänkohtauksesta, kun hän huomasi väsyvänsä kiivettyään samat rappuset, joita hän aiemmin kiipesi vaivatta monta kertaa päivässä. Yhdysvaltalaistutkimuksessa vuodelta 2003 sydänkohtauksen saaneista naispotilaista peräti 70 prosenttia kertoi väsymyksen olleen voimakkain kohtausta edeltävä oire.

Joskus toisiinsa sekoitetaan väsymys ja väsyvyys. Jos suorituskyky on selvästi heikentynyt, ja jo lyhyt kävely vie voimat, sydänsairauden mahdollisuus on syytä selvittää, vaikka monia muitakin syitä voi olla. Tarkemmin kyseltäessä löytyy usein muita, tyypillisempiä sydänoireita, kuten rintakipua tai hengenahdistusta.

Ahdistuneisuus. Ennen sydänkohtausta tai sen aikana osa potilaista kokee voimakasta ahdistuneisuutta, ikään kuin he saisivat paniikkikohtauksen ilman näkyvää syytä.

Tutkimusten mukaan jopa joka viidennellä ”hiljaisen” sydänkohtauksen kokeneella potilaalla oli aiemmin oireita, jotka jäivät huomaamatta sekä heiltä itseltään että lääkäriltä. Moni sydänkohtauksen kokenut kertoo ”tunteneensa, ettei kaikki ollut kohdallaan” viikkoja, päiviä tai tunteja ennen varsinaista sydäninfarktia.

Naisten oireet

Viimeisten kymmenen vuoden aikana on julkaistu useita tutkimuksia, jotka osoittavat, että naiset voivat kokea sydänkohtauksen oireet eri tavalla kuin miehet. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kyse voi olla siitä, että naiset ja miehet kertovat oireistaan eri tavalla, ei niinkään siitä, että itse oireet olisivat erilaisia.

Naiset kertovat usein lievemmästä rintakivusta, eivät terävästä kivusta tai voimakkaasta puristavasta tunteesta. Rintakipu on yleisin oire molemmilla sukupuolilla, mutta naiset kokevat todennäköisemmin uupumusta, hengenahdistusta, närästystä ja pahoinvointia tai oksentelua, johon haponestolääkkeet eivät auta. Muita epätavallisia oireita, joita naisilla esiintyy enemmän, ovat ahdistuneisuus, heikkous, kalpeus ja hikoilu. Vuoden 2003 yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan naisten sydänkohtaukseen johtavia oireita olivat epätavallinen uupumus (70 %), unihäiriöt (48 %), hengenahdistus (42 %), ruuansulatusvaivat (39 %) ja ahdistuneisuus (35 %). Kanadalaistutkimuksessa vuodelta 2009 havaittiin, että naispotilailla oli miehiä todennäköisemmin sekä yleisimpiä oireita että kipua kurkussa, leuassa ja kaulassa.

Jos sinulla tai läheiselläsi on vastaavia oireita, miten toimia?

”Jos kokee laaja-alaista, epämiellyttävää tunnetta rinnassa tai ylävartalolla, joka kestää pitempään kuin muutaman minuutin tai toistuu, on syytä soittaa 112-hätänumeroon”, sanoo Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne. ”Hätäkeskuksen päivystäjä kyselee oireista tarkemmin ja lähettää tarvittaessa ambulanssin paikalle. On parempi soittaa ’turhaan’ kuin olla soittamatta. Ensihoitajat eivät ole pahoillaan, vaikka kyseessä ei olisikaan infarkti.”

Nykyään sydäninfarktin seurauksia pystytään lievittämään monin tavoin, ja kuolemalta voidaan välttyä. Hoidot tehoavat kuitenkin parhaiten, kun työhön päästään nopeasti. ”Vakavin tilanne on, kun suuri sepelvaltimohaara on äkillisesti mennyt tukkoon. Silloin sydänlihassoluja kuolee joka minuutti”, sanoo Mikko Syvänne. ”Mitä nopeammin potilas hakeutuu hoitoon, sen parempi. Jyrkkää aikarajaa ei voi antaa, mutta yleensä kuuden tunnin kuluttua oireiden alkamisesta sydänlihasvauriota ei oleellisesti voi estää, ja 12 tunnin kuluttua suonen avaamisen hyöty on kyseenalainen. Osa infarkteista on lievempiä ja pallolaajennuksen voi tehdä 2–3 vuorokauden kuluessa.”

Ei siis kannata jäädä miettimään, vaan hakeutua pian hoitoon.

Lue lisää
Vältä sydänkohtaus
H
elli sydäntäsi
T
unnista aivohalvauksen oireet

Osallistu keskusteluun!