Testaa sydämesi terveys

Testaa sydämesi terveys

Luo: 10/25/2010 - 16:08

Tekemällä neljä helppoa testiä voit selvittää nopeasti, kuinka terve sydämesi on.

Kuva: 
Tobias Hickey

Tulevana vuonna noin 44 000 meistä saa sydänkohtauksen. Kymmenettuhannet suomalaiset joutuvat viettämään loppuelämänsä heikentyneen sydämen aiheuttaman uupumuksen kanssa. Moni saattaa kuolla sydänsiirtojonoon.

Miten niin voi tapahtua 2000-luvulla? Tosiasia on, että me emme kohtele sydäntämme riittävällä kunnioituksella. Enemmistö meistä harrastaa liian vähän liikuntaa ja syö liikaa valtimoita tukkivaa ruokaa, ja lisäksi stressi vielä pakottaa elimistön sietämään isoja määriä vahingollisia stressihormoneja.

Silti vain puoli tuntia päivässä liikuntaa, rentoutumista ja terveellisemmän ruuan valmistamista auttaa huomattavasti sairauksien ehkäisyssä. Kannattaa ottaa huomioon kaikki riskitekijät, sillä mitä enemmän niitä osuu omalle kohdalle, sitä suuremmassa vaarassa terveys on. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että on tehokkaampaa lievittää kaikkia riskitekijöitä edes vähän kuin hyökätä vain yhden kimppuun.

Haluatko todisteita sydämesi käyttämättömistä voimavaroista?Ajatellaanpa Okinawan saarta Japanissa, jossa sataatuhatta asukasta kohden elää 67 yli satavuotiasta – Suomessa vastaava luku on vain 11. Okinawan sydäntautikuolleisuus on huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa, mutta tutkimusten mukaan japanilaisten pitkäikäisyys on pitkälti terveiden elämäntapojen ansiota. Okinawalaisten ruokavalioon kuuluu paljon kasviksia, hedelmiä, soijaproteiinia ja kalaa ja vain vähän tyydyttyneitä rasvoja. He harrastavat liikuntaa päivittäin ja suhtautuvat elämään rennosti. Heillä on leppoisalle asenteelleen oma nimensäkin: taygay. Jos me eläisimme kuin okinawalaiset, monen suomalaisen keskussairaalan sydänyksikkö voitaisiin sulkea käytön puutteessa.

On siis aika ryhtyä toimeen. Seuraavien testien avulla voit selvittää, missä asioissa tarvitset eniten apua. Ja jos tuntuu, että tarvitset apua ihan kaikessa, et taatusti ole yksin! Ennen epätoivoon vaipumista on kuitenkin syytä muistaa, että elämäntapamuutokset eivät vaadi paljon aikaa – mutta hyödyt ovat huomattavat.

MILLAINEN ON RUOKAVALIOSI?

1. Aamulla syön mieluiten:
a. Puuroa, muroja tai mysliä.
b. Paahtoleipää, makkaraa ja juustoa.
c. Kanapatongin: syön ensimmäisen kerran vasta lounaalla.

2. Söin eilen kasviksia ja hedelmiä seuraavasti:
a. Paljon eri värejä: vihreää (parsakaali, vihreä salaatti), oranssia (hunajameloni, porkkana), punaista (paprika, tomaatti), violetti (mustaherukka, viinirypäle).
b. Vähän eri lajeja: herneitä, banaania, omenaa.
c. En juuri ollenkaan: vähän salaattia hampurilaisen välissä ja ranskalaisia perunoita.

3. Kun syön ravintolassa:
a. Pyydän usein, että annostani muutetaan, esimerkiksi vaihtamalla paistetut ruuat uunissa kypsennettyihin tai jättämällä kermaiset kastikkeet pois.
b. Jätän väliin ilmeisimmät kaloripommit kuten rasvaiset kastikkeet ja yritän valita viisaasti, mutten oikeastaan ole selvillä, mitä eroa eri vaihtoehtojen välillä on.
c. Haluan hemmotella itseäni. Tilaan keittiömestarin erikoisen.

4. Ruokavalioni tueksi:
a. Otan vitamiinitabletin, jos joudun syömään kiireessä tai jättämään aterian väliin.
b. Otan silloin tällöin vitamiinitabletin.
c. En ole käyttänyt vitamiinivalmisteita sitten lapsuuden Ramavitin.

5. Yritän olla syömättä liikaa:
a. Tekemällä pieniä annoksia kotona ja jättämällä noin puolet syömättä, kun syön muualla.
b. Jättämällä santsaamatta, mutta taidan silti syödä enemmän kuin pitäisi.
c. Minun on vaikea olla ottamatta lisää, ja syön yleensä lautasen tyhjäksi.

MILLAINEN ON RUOKAVALIOSI: VASTAUKSET

Jos vastauksissasi oli eniten
a-vaihtoehtoja: Sydämesi pomppaa ilosta aina, kun käyt ruokapöytään, koska se tietää, että ajattelet sen parasta syömällä paljon kasviksia ja hedelmiä, järkevän kokoisia annoksia ja niukasti epäterveellisiä rasvoja. Ruokailutottumusten muuttaminen ei tosiaankaan ole ensimmäisten joukossa tehtävälistallasi. Muista kuitenkin jatkaa samaan malliin!

Jos vastauksissasi oli eniten
b-vaihtoehtoja
: Vaikka sinulla yleensä on sydän paikallaan, et ole aina selvillä terveellisimmistä ruokavaihtoehdoista. Haluat kuitenkin syödä viisaasti, joten tarvitset vain lisää tietoa sydänystävällisestä ruokavaliosta. Se kannattaakin panna tehtävälistan kärkipään tuntumaan.

Jos vastauksissasi oli eniten
c-vaihtoehtoja:
Siirrä sydänystävällinen ruokavalio tehtävälistasi kärkeen: nykyiset ruokailutottumuksesi ovat vahingoksi sydämellesi. Kun opettelet tekemään pieniä muutoksia – ehkä vitamiinitabletteja, pienempiä ruoka-annoksia ja terveellisempiä pääruokia – sinä ja sydämesi voitte elää pitemmän ja terveemmän elämän.
 

KUINKA ONNELLINEN OLET?

1. Kun käyn illalla nukkumaan:
a. Olen yleensä vielä niin kierroksilla, etten saa unta kovin pian. Aamulla olen sitten tokkurainen.
b. Nukun sikeästi ja herään yleensä ennen kellonsoittoa.
c. Olen yökukkuja. Aamuisin painelen torkkunappia ja viikonloppuisin nukun pitkään.

2. Tavanomainen päiväni on:
a. Melko stressaava. Töissä on paljon paineita, enkä oikein pysty rentoutumaan.
b. Kiireinen mutta hallinnassa. Varaan hiukan aikaa vain itseäni varten lähes päivittäin.
c. Kamala. Kammoksun maanantaipäiviä.

3. Kun joku kiilaa eteeni liikenteessä, minä:
a. Kiroan itsekseni ja kihisen raivosta pari minuuttia.
b. Ohitan asian olankohautuksella.
c. Raivostun: heristän ainakin nyrkkiäni ellen tee pahempiakin eleitä.

4. Osallistumiseni seurakunnan tai muun yhteisön toimintaan on:
a. Melko aktiivista. En käy kovin usein kirkossa, mutta mietiskelen silloin tällöin.
b. Hyvin aktiivista. Olen mukana järjestötoiminnassa ja/tai seurakunnan toiminnassa.
c. Olematonta. Ei minulla ole aikaa moiseen.

5. Tavanomaisen viikon aikana alkoholinkäyttöni on:
a. Muutama alkoholiannos viikolla, yleensä ruuan kanssa, mutta viikonloppuisin voi toisinaan tulla juotua liikaa.
b. Yleensä vain lasillinen viiniä illallisella, mutta joskus saatan juoda kaksi.
c. Ei päivittäistä, mutta kun juon, juon kunnolla.

KUINKA ONNELLINEN OLET: VASTAUKSET

Jos vastauksissasi oli eniten
a-vaihtoehtoja:
Elämäsi ei suinkaan ole kurjaa, mutta paremminkin voisi mennä. Olet keskellä elämän ruuhkavuosia, ja asuntolaina, velanlyhennykset, työstressi ja perhe-elämän pyörittäminen saattavat imeä kaiken elä­män­­ilon, ellet ole varovainen. Sinun on syytä opetella muutama nopea ja helppo konsti, joiden avulla lievität stressiä ja saat sen tilalle mielenrauhaa tai jopa iloa.

Jos vastauksissasi oli eniten
b-vaihtoehtoja
: Sydämesi hymyilee suurimman osan aikaa. Olet oppinut löytämään rauhan kaaoksen keskeltä ja nauttimaan elämästäsi kiireessäkin. Sen ansiosta alennat myös riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Jatka samalla linjalla ja nauti jokaisesta ilonhetkestä.

Jos vastauksissasi oli eniten
c-vaihtoehtoja:
Kannat koko maailmaa harteillasi kuin Atlas-jättiläinen – ja se käy sydämelle. Onnettomalla ihmisellä voi olla monenlaisia oireita, kuten stressi, pahantuulisuus, heikko unen laatu ja alkoholinkäyttö, jotka taas lisäävät korkean verenpaineen, lihomisen ja muiden sydämen kannalta vahingollisten muutosten riskiä. Tee sydämen hoivaamisesta tehtävälistasi ykkönen.

KUINKA LIIKUNNALLINEN OLET?

1. Kävelen päivittäin seuraavasti:
a. Kävelen suihkuun, autolle ja työpaikan naapurikahvilaan lounaalle. Sen enempää en yksinkertaisesti ehdi.
b. Yritän nousta ja liikkua pari kolme kertaa päivässä, ja yleensä käyn kävelyllä jossain vaiheessa päivää.
c. Yritän yleensä kävellä muutaman minuutin ruokatunnilla.

2. Mielipuuhani vapaa-aikana on:
a. Television tai dvd-elokuvien katselu, lukeminen ja ravintoloissa käyminen.
b. Kävely, pyöräily ja tennis; pidän ulkoilusta.
c. Kierros golfia, mutta otamme yleensä golfauton.

3. Jos joku ehdottaisi, että alkaisin harrastaa painoharjoittelua, minä:
a. Nauraisin – käsipainot eivät ole minua varten.
b. Sanoisin, että harrastan jo, muutaman kerran viikossa.
c. Olisin kiinnostunut. Tiedän, että painoharjoittelu olisi tärkeää, en vain tiedä miten sitä tehdään.

4. Kun kurotan sormia varpaisiini, pystyn:
a. Tuskin näkemään varpaani, saati koskettamaan niitä.
b. Koskettamaan ainakin kengännauhojani; hyvinä päivinä yletyn lattiaan saakka.
c. Koskettamaan nilkkojani, mutten tosiaankaan ole niin notkea kuin ennen.

5. Suhtautumiseni liikuntaan on yleensä:
a. Yäk – tulee vain koulun liikuntatunnit mieleen.
b. Liikunta on päivän kohokohta.
c. Tiedän, että sitä pitäisi harrastaa, mutta jotenkin liikunta aina jää, jos päivät ovat täynnä kiireitä.

KUINKA LIIKUNNALLINEN OLET: VASTAUKSET

Jos vastauksissasi oli eniten
a-vaihtoehtoja
: Sinun on aika ravistaa pölyt lenkkitossuista ja heittää luutuneet käsityksesi liikunnasta romukoppaan. Liikunnan puute on sydämelle yhtä haitallista kuin tupakointi. Liikunnan ei suinkaan tarvitse olla tylsää tai aikaaviepää. Jo muutaman minuutin kevyt liikunta päivässä voi alentaa sydäntautiriskiä huomattavasti. Pane liikunta tehtävälistasi kärkeen.

Jos vastauksissasi oli eniten
b-vaihtoehtoja:
Reippautesi tekee hyvää sydämellesi. Liikkumalla päivittäin, oli se sitten kävelyä, pyöräilyä tai painoharjoittelua, pidät valtimosi notkeina ja puhtaina. Vaikka olet jo saanut itsesi liikkeelle, pidä intoa yllä lisäämällä uusia liikuntamuotoja viikko-ohjelmaasi – mutta älä jätä pois vanhoja suosikkejasi.

Jos vastauksissasi oli eniten
c-vaihtoehtoja:
Vaikka ihminen kuinka yrittäisi, istumista suosiva kulttuurimme voittaa aina, ja parhaatkin liikuntasuunnitelmat voivat jäädä toteutumatta. Pienestäkin määrästä liikuntaa on kuitenkin paljon hyötyä sydämelle, etenkin jos liikuntaa saa ripoteltua sinne tänne pitkin päivää. Tämä kannattaa panna tehtävälistan kärkipään tuntumaan.
 

MITEN TERVEET OVAT ELÄMÄNTAPASI?

1. Tupakoin:
a. Päivittäin: poltan säännöllisesti.
b. En ollenkaan: en ole koskaan polttanut.
c. En tällä hetkellä: poltin ennen, mutta olen lopettanut.

2. Hammaslääkärini kuvailisi suuhygieniaani seuraavasti:
a. Kehno. Viime käynnistä on niin kauan, ettei hän varmasti edes tunnistaisi minua.
b. Hyvä – käytän jopa hammaslankaa säännöllisesti.
c. Melko hyvä. Harjaan hampaani säännöllisesti, mutta hammaslankaa en käytä niin usein kuin pitäisi.

3. Flunssakauden aikana:
a. Sairastun taatusti ainakin kertaalleen.
b. Otan influenssarokotteen ja pesen käsiäni usein ja huolellisesti.
c. Yritän vältellä sairaita ihmisiä, mutta paremminkin tauteja voisi varmaan ehkäistä.

4. Asuinalueeni on:
a. Vilkas, paljon auto- ja kuorma- autoliikennettä.
b. Maaseudun rauhassa: lähimmät naapurini määkivät ja kasvattavat villaa.
c. Rauhallinen, mutta lähellä isoa taajamaa.

5. Ympäristömyrkkyihin suhtaudun seuraavasti:
a. En murehdi myrkyistä, eihän niiltä voi välttyä.
b. Seuraan tiedotusvälineistä, mitä ruokia kulloinkin pidetään ongelmallisina ympäristömyrkkyjen kannalta.
c. Pidän asuntoni ja keittiöni siistinä, mutta en sen kummemmin tee mitään asian hyväksi.

MITEN TERVEET OVAT ELÄMÄNTAPASI: VASTAUKSET

Jos vastauksissasi oli eniten
a-vaihtoehtoja: 
On aika tehdä suursiivous. Ympäristömyrkyt, mikrobit ja lika tuntuvat ehkä väistämättömiltä, mutta pahimmilta myrkyiltä on helppo säästyä muutamalla fiksulla konstilla. Tupakansavu, virukset, ilmansaasteet ja saastunut vesi lisäävät sydäntautiriskiä. Lisää niiden välttäminen tehtävälistasi kärkipäähän. 

Jos vastauksissasi oli eniten
b-vaihtoehtoja:
Jos sydämesi olisi parkettilattia, se hohtaisi puhtauttaan. Et tupakoi, suojaat itsesi flunssakauden aikana ja vältät pahimpia ympäristömyrkkyjä, mikä kaikki auttaa valtimoitasi pysymään puhtaina. Seuraa edelleen vinkkejä puhtaamman elämän puolesta.

Jos vastauksissasi oli eniten
c-vaihtoehtoja
: Suhtautumisesi ympäristömyrkkyjen ja mikrobien välttämiseen on kuin siivoaisit asuntosi päällisin puolin. Toki se on parempi kuin jättää kokonaan siivoamatta, mutta ennen pitkää nurkkiin kertynyt ryönä vyöryy esiin ja aiheuttaa ongelmia. Muutama ehkäisevä toimenpide – kuten influenssarokote – voi pienentää sydäntautiriskiäsi huomattavasi ja samalla suojata sinua pöpöiltä. 


Lue lisää
Helli sydäntäsi
15 tapaa pienentää sydänsairauksien riskiä
Näin pidät huolta, että koko perheellä on terve sydän

Osallistu keskusteluun!